Mitä tapahtuu, kun tulvavallit poistetaan

Meille ei ole tullut paperilehteä pitkään aikaan ja olen pitänyt postilaatikossa ei mainoksia -kylttiä. Jokunen viikko sitten taloyhtiöömme uusittiin postilaatikot ja kyltti jäi laittamatta uuteen laatikkoon. Ajattelin nimittäin vähän tutkia empiirisesti, miten paljon paperia mainosten muodossa tulee kotiin. Tilasimme myös samoihin aikoihin paikallisen sanomalehden määräajaksi.

No mitä tapahtui?

Kuva: Danilo Rizzuti

Huh sitä paperin määrää!

Paksu sanomalehti odottaa postilaatikossa joka aamu. Koska en ole tottunut sitä lukemaan, se unohtuu joskus laatikkoon iltapäivään asti, jolloin töistä tullut mieheni kysyy onko lehti haettu. Pari kertaa viikossa laatikko täytyy viisi senttiä paksulla mainosnipulla. Ruokamainoksia, asuntomainoksia, ilmaisjakelulehtiä. Yksikään mainoksista ei juuri kiinnosta eikä kosketa.

En ehdi lukea edellisiä papereita ja lehtisiä kun seuraava nippu pömähtää taas laatikkoon.

Paperinkeräyskorimme täyttyy hetkessä ja raahaamme paperikasat koskemattomina ulos.

Voin hyvin samaistua siihen raukkaan, joka yrittää lukea kaiken laatikkoon jaetun ja kasat vain kasvavat nurkissa. "Tuossa nipussa on se yksi lehti jossa oli se yksi mainos joka minun piti leikata irti. En oikein enää muista mikä."

Voisin vähän kyseenalaistaa mitä järkeä on jakaa joka laatikkoon jatkuvasti papereita, joissa kerrotaan paljonko banaani tai jauheliha maksaa, tai paksuja lehtiä täynnä myytäviä asuntoja. En tiedä teistä, mutta meillä ei ainakaan vaihdeta asuntoa viikottain.

Joku saattaa aidosti nauttia paperijätteen jatkuvasta kantamisesta keräyslaatikkoon. Minä en tämän kokeilun perusteella vielä oikein ymmärtänyt ideaa.

Onneksi tulvan saa pysäytettyä hyvin helpolla keinolla. Postilaatikkoon kiinnitetty pieni kyltti ja lehtitilauksen loppuminen hoitelevat ongelman ja rauha palaa maahan. Kiitos, nyt riittää!