17.7.2014

Toimintatorstai: Valokuvaa arvokkaat esineesi


Kuva: Jon Jordan (Flickr)

Oletko joutunut koskaan varkauden uhriksi? Minulta on varastettu mm. kaksi lukittua polkupyörää. Kotioven edestä varastaminen tuntuu todella hävyttömältä. Olisinpa vain saanut syyllisen rysän päältä kiinni!

Parhaiten mieleeni on kuitenkin jäänyt muinoin perheemme automatkalla sattunut tapaus. Olimme päässeet Espanjan Almeríaan asti. Meillä oli silloin hopeanvärinen Toyota Carina II, muuten ihana ja luotettava auto, mutta siinä ei luonnollisestikaan ollut ilmastointia. Lämpötila oli varmasti reippaasti yli +30℃. Pysäköimme meren rantaan parkkikselle ja kävimme uimassa. Kun tulimme takaisin, auton sivuikkuna oli rikottu ja autostereot viety. Ei siinä vielä mitään, mutta stereoissa oli minulle rakas Eppu Normaalin kasetti! Vain kannet jäivät.

Aina silloin tällöin epärehelliset ihmiset katsovat että heillä on oikeus viedä toisten tavaroita. Varkauksia vastaan voi yrittää suojautua, mutta joskus varkaat onnistuvat ja arvokastakin omaisuutta voi lähteä vorojen matkaan.

Arvoesineistäsi kannattaisi olla vakuutusyhtiötä ja poliisia varten tiedot ja valokuvat tallessa. Huomasin, ettei minulla ole vielä sellaista. Jos ei sinullakaan, tee näin:

* Ota laitteista sarjanumerot, IMEI-koodit ja sen sellaiset tunnistetiedot ylös.
* Ota esineistä pari hyvää valokuvaa eri puolilta.
* Turvamerkitse esineet. Merkintälaitteita saa lainaksi vakuutusyhtiöiltä. Monet liikkeet ja tavaratalot tekevät pyydettäessä ostokseen turvamerkinnän. Kysy merkintämahdollisuutta myös poliisilta. Turvamerkintänä käytetään omaa henkilötunnusta, jonka eteen liitetään "Fin".
* Tee luettelosta kopio myös muualle kuin omalle tietokoneellesi. Jos konekin varastetaan, listasi on mennyttä. Laita tiedosto vaikka pilveen tai tikulle.


Toivottavasti listasi ei tule koskaan tarpeeseen! Mutta jos tulee, olet iloinen että se on tehty.




Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

12.7.2014

Pohjois-Kurun Kyläkirpparisuunnistus 2014


Tänään tutustuin vähän erilaisiin kirppareihin kuin keskustan isoihin itsepalvelumyymälöihin. Viiden pohjoiskurulaisen kylän alueelle ulottuvan Kyläkirpparisuunnistuksen rataan kuului yhteensä 11 popup-myyntipaikkaa, joista kävin viidessä ensimmäisessä. (Kuvat avautuvat klikkaamalla isommiksi!)

Kirppis nro 3 (Itä-Aureentie 2) oli Luoteen kylän entisellä koululla. Koululla on ollut oppilaita viimeksi 70-luvun puolessavälissä, nyt rakennuksessa on asuntoja ja pieni käsityömyymälä. Kirppiksellä oli myynnissä muutamia vanhoja lamppuja, joista yksi painoi kuin synti. Se koostui varmaan sentin paksuisista lasilevyistä. Sellaista ei mihin tahansa paneelikattoon laitetakaan, täytyy olla kunnon kattohirsi!



Kirppis nro 2 (Itä-Aureentie 218) oli Terralan talolla. Talon on kuulemma suunnitellut amerikkalainen arkkitehti, josta se on erinäisten vaiheiden jälkeen päätynyt lapsiperheen pitkäaikaiseksi kodiksi. Isäntä oli jonkinlainen jäsenkorjaaja, joten talossa on varmasti käynyt kaikenlaisia hoidettavia vuosien varrella. Uusilla omistajilla on suunnitelmia talon kohentamiseksi. Siitä tulee varmasti upea!





Kirppis nro 1 (Itä-Aureentie 321) tuli eteen vähän yllättäen. Se oli nimittäin perustettu tien laitaan pienelle levennykselle, ja melkein ajoimme ohi. Pitäjäpariskunta myi siellä vaatteita, grafiikkaa ja autotarvikkeita. Olisin saanut ostaa sieltä museon intendentin vanhan marimekko-puvun! Vanhoilla tavaroilla on usein hauskoja tarinoita kerrottavanaan. Isännän kanssa tuli paljon juttua tavaroiden hamstraamisesta.



Kirppis nro 5 (Liikalantie 312) oli Liikalan maatilan pihassa. Tilan jättimäiset tupsujalkaiset shirenhevoset vetävät tilauksesta kärryjä vaikka polttareilla tai synttäreillä. Tänään yksi heistä toimi kilttinä lasten talutusratsuna. Tilalle oli juuri syntynyt supersuloinen shirenvarsa. Hevosista voi lukea enemmän tilan kotisivuilta www.fingiant.fi. Pihassa oli myös pupunpoikasia. Niitä oli syntynyt kaikkiaan kymmenen, jos oikein muistan! Kolme oli vielä jäljellä. Sain silitellä Kastanja-heppaa ja muistella lämmöllä omia heppatyttövuosiani.






Kirppis nro 4 (Länsi-Aureentie 675) oli mahtava päätös kierrokselle. Tyhjälän lavalla oli paljon kirppispöytiä ja lavan pihassa soitti paikallinen bändi! Pojat olivat nuoresta iästään huolimatta jo varsinaisia showmiehiä. Äidit kannustivat eturivissä. Tunnustan laulaneeni itsekin mukana. Harmi, etten tullut kysyneeksi bändin nimeä!




Kyläkirppiksillä on ihan mahtava tunnelma! Kannustan järjestämään vastaavia tapahtumia kaupunkeihinkin, eikä vain keskustaan vaan kaukaisempiinkin kaupunginosiin.


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

7.7.2014

Ikääntyvä ihminen tarvitsee esteettömän ja turvallisen kodin


Noin yhdeksän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä asuu kotona. Niin kunnat kuin valtiokin pyrkivät siihen, että asumme mahdollisimman pitkään kotonamme kun vanhenemme, ja se on yleensä omakin toive. Kotiin liittyy paljon muistoja ja omaa historiaa. Kotiympäristö ja sen palvelut ovat tuttuja. Ja saahan kotona olla juuri niin kuin itse haluaa!

Kun omat voimat alkavat hiipua, kotiin on onneksi saatavilla monenlaista kunnallista, yksityistä tai vapaaehtoisapua tukemaan pärjäämistä.

Kotitalousvähennys on jo kaikille tuttu asia mutta alvittomat palvelut eivät. Henkilöt, jotka esimerkiksi iän, sairauden tai heikkokuntoisuuden vuoksi eivät selviä yksin askareistaan, ovat oikeutettuja arvonlisäverottomiin kotipalveluihin. Apua saa esimerkiksi lumenluontiin tai pyykinpesuun. Arvonlisävero muodostaa noin viidesosan palvelun hinnasta, joten alennus on merkittävä. Toimintakyvyn alentuminen todetaan lääkärintodistuksella, ja listan verottomia kotipalveluita tarjoavista yrityksistä saa kunnan sosiaalitoimelta tai vanhuspalveluiden neuvojalta.
 
Esteettömyys kotona

Iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 % tapaturmista (lähde). Iäkkäälle kaatuminen voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi lonkkamurtuman ilmaantuvuus 13-kertaistuu 60 ja 80 ikävuoden välillä.

Kun iän myötä elinpiiri pienenee ja yhä enemmän aikaa vietetään kotona, on tärkeää, että koti on turvallinen paikka. Turvallisuuteen tietysti liittyy paljon asioita, joista yksi on esteettömyys. Kotona täytyy olla helppo liikkua, vaikka näkö olisi huono ja jalat eivät enää niin ketterät kuin nuorena.

Esteettömyyttä voi edistää muutostöillä.  Asunnon toimivuutta parantavat turhien tasoerojen poisto, hissi tai loiva luiska portaiden yhteydessä, kynnyksettömyys sekä leveät ovet. Jo taloa suunniteltaessa kannattaisi miettiä, miten siinä voisi asua turvallisesti ja helposti vanhuuteen saakka. Esimerkiksi rintamamiestalossa joudutaan asukkaiden ikääntyessä usein rakentamaan uudet pesutilat asuinkerrokseen, kun portaita ei enää pysty kulkemaan.

Siisteys osana esteettömyyttä

Hissit ja kaiteet ovat tärkeitä apuvälineitä, mutta ammattijärjestäjän näkökulmasta mieleen tulee myös kotona oleva maallinen omaisuus, sen määrä ja säilytys. Kun kotiin on huolellisesti säilötty vuosikymmenien ajan pahan päivän varalle lehtiä, pulloja, kumilenkkejä, kattilattomia kattilankansia, vaatteita, rikkinäisiä laitteita, käytettyjä wc-pyttyjä ja pakasterasioita, säilytystilat voivat käydä ahtaiksi ja tavaroita saattaa päätyä myös paikkoihin, jossa ne ovat pahasti siivoamisen ja kulkemisen tiellä.

Valtava tavaramäärä voi jopa estää pelastushenkilöstön pääsemisen sairaskohtauksen saaneen luokse.

Ammattijärjestäjä voi olla hyödyllisenä apuna miettimässä parhaita säilytyspaikkoja rakkaille esineille ja ehkä joistain tavaroista luopumisessakin.

Lue myös: Anopin kosto eli Miten paljon tavaraa ajattelit jättää jälkeesi?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

3.7.2014

Toimintatorstai: Hyllyillä on turha säilyttää tyhjiä laatikoita


Kaikkeen tottuu, mitä joka päivä katselee! Tämäkin näky alkoi näyttää aivan normaalilta. Muovipussin tursukoita, irtopapereita, tyhjiä laatikoita. Tänään halusin raivata sieltä pois sen mikä ei sinne kuulu ja laittaa loput paremmin järjestykseen.


Vasemman reunan pikku pahvilaatikot sisälsivät hiirien tavaroita, kun hyllyn oikeassa reunassa vielä oli pikku siimahäntien asumus. Nyt kun hiiret on haudattu pensaan alle, laatikot ovat tyhjentyneet mutta jääneet siihen viemään tilaa. Vein ne ullakolle kassiin jossa minulla on muitakin koreja ja laatikoita.

Laatikoista vielä vähän asiaa. Ihmiset monesti ajattelevat, että tavarakasat ja kaaoksen saa häviämään, kun ostaa vain enemmän laatikoita, kaappeja ja muita säilytyskalusteita. Minulle käy yleensä niin, että mitä enemmän järjestän, sen enemmän laatikoita jää tyhjilleen. Älä siis missään tapauksessa varaudu ammattijärjestäjän käyntiinkään ostamalla valmiiksi koreja ja laatikoita. Sinulla todennäköisesti on jo tarpeeksi ennestääkin, ja jos ei ole, parempi ostaa ne vasta sen jälkeen kun tiedetään, mitä varten niitä tarvitaan ja minne ne laitetaan.

Kynttilälautasen vieressä olleet valkoiset muovikorit, jotka ovat lemppareitani tukevuutensa ja yksinkertaisen muotoilunsa takia, pääsivät käyttöön ruokakaappiin. Laitoin niihin viimeiset irtonaiset pussukat ja askit hyllyiltä.

Kirjahylly, jonka suurraivaus meillä vielä odottelee (mietin maalaisinko samalla lundiat valkoisiksi), sisältää kaikenlaisia pikku kasoja hyllyjen reunalla. Nämä kiinan merkkien opettelukortit siirsin järjesteltävään hyllyyni, koska ne mahtuivat nyt hyvin siihen eivätkä unohdu.


Rakkaalla puolisollani on tapana kerätä paperikasoja. Tällainen pinkka löytyi alahyllyltä. En puutu sen sisältöön, mutta laitoin sen avokoteloon.


Sinisessä muovipussissa oli tällainen löytö. Ne ovat kiinalaisia herkkuja, kuivattua erittäin mausteista lihaa. Ulkonäkö muistuttaa kakkapökälettä. Maistoin yhtä vähäsen enkä oikein vakuuttunut. Olemme saaneet ne lahjaksi. Ne on ollut tarkoitus viedä miehen toimistolle suursyömäreiden natusteltaviksi (tiedättehän miten kahvihuoneen pöydästä häviää vähitellen mikä tahansa kuivunut pulla kun tarpeeksi odottelee), mutta jotenkin ovat vain jääneet tuohon. Heitin ne loppujen lopuksi pois, en halua enää olla vastuussa niistä.


Johto, jonka tarkoitusta en tiedä. Toivottavasti mieheni tietää. Laitoin sen nipsulla nätisti kasaan ja laitoin muiden johtojen sekaan. Nuo käsilaukun näköiset nipsut toimivat hyvin ohuehkojen johtojen järjestelijöinä!



Sain hyllyiltä turhat pois ja loput riviin - ja pölytkin tuli pyyhittyä kunnolla - eli tehtävä suoritettu.


Tässä mitali! 


P.S. Mutta mitä sisältää alahyllyn vihreä muovipussi? Se saa oman postauksensa jossain vaiheessa. Kyseessä keräilyyn liittyvä asia, joka ansaitsee todellakin tulla paremmin säilytetyksi!


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!