18.1.2016

Satavuotiaat kaunottaret



Viikonloppuna mies soitti minulle äitinsä luota. Satavuotiaan sukulaisen asuntoa on vähitellen tyhjennettävä, ja nyt olisi muutama kahvipöydän astia uutta kotia vailla.

Olin ensin varuillani. Olen oppinut torjumaan tavaroita todella hyvin. Stoppaan jyrkästi mainosten, asiakkaiden ja sukulaisten tavarat. Yhden kauniin jakkaran pelastin kaatopaikalta, mutta laitoin sen eteenpäin, koska se ei mahtunut meille. Meillä ei rehellisesti sanottuna käytetä koskaan kermakkoa tai vastaavaa, eikä ainakaan mitään ikivanhoja hauraita kuppeja, joita ei voi edes tiskata koneessa.

Nämä eivät kuitenkaan olleet mitä tahansa kippoja. Miehen isoisoäiti oli hankkinut nämä todellakin sata vuotta sitten perheen asuessa vähän aikaa Kanadassa. Näissä oli siis iän lisäksi konkreettisesti pala suvun historiaa. Miten olisinkaan voinut kieltäytyä?

Ja miten kauniita ne ovat vieläkin!




Nyt täytyy tehdä sopiva tila näiden esille laittamiseen! Miksi omistaa kauniita esineitä, jos piilottaa ne jonnekin pimeään...

Mutta yksi asia minua askarruttaa. Sarjassa on selvästi kermakko ja sokerikko, mutta mitä kolmanteen astiaan on ollut tarkoitus laittaa? Jos tiedät, niin kommentoi alle!


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

11.1.2016

Hypistele, pöyhi, käytä! Kodin kuolleet vyöhykkeet

Kuva: Thure Johnson

Kuinka usein tuleekaan vain työnnettyä tavara jonnekin pois näkyviltä, minne se jää ikuisiksi ajoiksi! Kaappeihin muodostuu kuolleita vyöhykkeitä täynnä hylättyjä tavaroita pölykerroksen alla. Vähitellen lakkaamme edes avaamasta kaapin ovea ja unohdamme, mitä sen takana on. Miten tämä talo tuntuukaan niin tunkkaiselta, ihmettelemme.

Pyyhin vähän aikaa sitten pölyt kirjahyllystä. Viikkosiivoukseen kuuluu kyllä pölyjen pyyhintä kirjojen edestä, mutta nyt otin kaikki kirjat pois ja pyyhin hyllyt kunnolla kokonaan. Vaikka kirjahyllymme ei mikään mahdottoman iso olekaan, tuntuu kaikkien kirjojen siirtäminen sen verran raskaalta urakalta, ettei sitä ole tehty kovin säännöllisesti. Tuntuu - mutta ei se sitten loppujen lopuksi kovin kummoinen juttu ollutkaan. (Yhden käsilihaksen onnistuin tosin yksitoikkoisessa nostelussa kipeyttämään!)

Pelastin Rome and Vatican -opaskirjan, joka oli pudonnut hyllyn taakse. Ilmankos en löytänyt sitä kuukausi sitten, kun sille olisi ollut käyttöä. Siinä siirrellessäni opuksia ees taas niitä tuli tutkittua muutenkin tarkemmin ja laiteltua parempaan järjestykseen. Uudelleenlöysin mm. ei-niin-napakymppi-ostoksen kuten Kodin Lakikirjan, jota ei ole juuri tarvinnut availla (ehkä hyvä niin), hassut sanakirjat Fula Ordboken ja Oudot sanat (tiesittekö että saksan kielessä on termi Schnappzahl, joka tarkoittaa ällistyttävän kaavamaista numeroa esimerkiksi hinnassa tai päivämäärässä), ja kouluaikaiset kuoronuottini. Poimin kierrätykseen muutaman opuksen. Kirjahylly tuntuu taas tuoreelta ja elävältä ja minulle tuli hyvä fiilis.

Kuolleet vyöhykkeet ovat tavaroiden ja tilan tuhlausta ja huonontavat kodin ilmaa kuvaannollisesti mutta myös konkreettisesti. Niiden muodostumisen voit estää käymällä säännöllisesti joka kaapissa, komerossa ja laatikossa, hypistelemällä sisältöä, napsimalla turhia, rikkinäisiä ja rumia tavaroita pois, käyttämällä kaikkea mitä löytyy. Kun säilytyspaikan sisältöä pöyhii ja järjestelee, paikka virkistyy ja elävöityy, ja siinä samalla sinäkin!



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

4.1.2016

Mysteeriesine - mikä se on ja voiko sen heittää pois?

Mysteeriesine.

Usein järjestellessä tulee vastaan mysteeriesineitä, joista ei oikein tiedä mitä ne ovat saati tarvitaanko niitä vielä johonkin. Itselleni näin kävi jokin aika sitten, kun vaihdoin puhelinliittymää. Sain uuden SIM-kortin, joka oli kiinni tällaisessa isommassa kortissa. Toiselle puolelle oli painettu kortin alkuperäinen pin-koodi sekä jokin viivakoodi.

Pikku läpykkä pyöri pöydällä muutaman päivän, kun en osannut päättää onko siinä tietoa mikä pitäisi säästää vai ei. En halunnut säilöä muovinpalaa turhaan, mutta olisi myös tyhmää heittää pois jokin tärkeä koodi.

Nykyään asioihin saa selvyyden uskomattoman nopeasti netin kautta. Twiittasin DNA:lle ja kysyin, pitääkö esine pitää tallessa. Sain vastauksen melkein heti:

DNA Asiakaspalvelu @DNA_Palvelu
@millahavanka Tilauksen aktivoinnin jälkeen tuota ei tarvitse. Vain prepaid -liittymän kehys tarvitsee säilyttää PIN ja PUK koodien vuoksi
DNA Asiakaspalvelu @DNA_Palvelu
@millahavanka Kaupan päälle vielä synonyymi: SIM-korttiaihio :D

Kiitoksia! Nyt tiedämme mikä läpykän oikea nimi on ja että sen voi heittää rohkeasti menemään.

+ + +

Minua kiinnostaisi tietää, minkä esineiden säästämisen kanssa sinä painit tällä hetkellä. Paljasta mysteeriesineesi, niin otetaan selvää mitä sen kanssa kannattaisi tehdä!



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!