21.12.2015

Suutari, vieras ja täydellinen joulu



Meillä on muodostunut joulukuun perinteeksi laittaa kotiin ja autoon soimaan Jouluradio heti kun se avataan. Koko kuukausi joululauluja: perinteisiä, moderneja, tuttuja, uusia, ärsyttäviä, kauniita.

Yksi suosikeistani on Pekka Ruuskan Suutari ja vieras. Suutari, vanha ja lempeä mies, kaikkien kaupunkilaisten tuntema, siivoaa taloaan ja valmistautuu innoissaan: hänelle on ilmoitettu, että tulossa on tärkeä jouluvieras.

Siinä odotellessa ovelle ilmaantuu köyhä nainen kylmissään lapsensa kanssa. Suutari antaa lapselle lämpimän huovan ja jatkaa odottelua. Seuraavaksi ovelle tulee nälkäinen pummi, joka pyytää korpunpalaa mutta saa kiltiltä suutarilta lämmintä keittoa, kun sitä nyt sattui olemaan valmiina.

Ilta pimenee, suutari odottaa, vierasta ei vain kuulu. Hän korjaa pettyneenä astiatkin pois pöydästä. Ovella on taas joku: naapurin juoppo mölisee, että avaimet ovat hukassa eikä hän pääse kotiinsa. Suutari heltyy ja päästää hänet sisään lämmittelemään ja odottelukaveriksi, ja lupaa yösijankin tarvittaessa.

Tulee yö, vanha suutari menee nukkumaan. Hän näkee unta tärkeästä vieraastaan ja kysyy, miksi hän ei tullutkaan vaikka niin lupasi. Vieras vastaa olleensa suutarin luona kylässä kolmekin kertaa!

Laulu muistuttaa siitä, että jos odottaa tilaisuutta tehdä suuria, voi olla sokea tilaisuuksille tehdä pieniä tärkeitä asioita. Täydellinen on hyvän pahin vihollinen, sanotaan. Se pätee myös kodin askareisiin ja järjestelyyn. Kaiken ei tarvitse heti olla niin justiinsa, eikä jotain kannata jättää tekemättä vain siksi, ettei sitä heti saa sataprosenttisen täydelliseksi.

Viettäkää ihana, itsenne näköinen, rento joulu! Niin me täällä ainakin aiotaan tehdä.

Jee, it's hard to be a tonttu.



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

14.12.2015

Koulutan tabletista komentokeskusta (ja pidän siellä salaa kanalaa)

Tässä voisi näkyä perheen jaettu tehtävälista.

Mieheni tilasi meille muutama vuosi sitten kummallisen kapistuksen. Litteä musta elektroninen laite, jossa oli iso näyttöruutu - tabletiksi sitä sanottiin. Mieheni piti siitä, koska siinä oli sama käyttöjärjestelmä kuin hänen silloisessa puhelimessaan. WebOS on sen jälkeen haudattu (ja kaivettu esiinkin) ja puhelinkin on mennyt rikki, mutta tabletti on pyörinyt kirjahyllyissä ja laatikoissa. En oppinut käyttämään sitä, koska sen logiikka ei mennyt jotenkin oman pääni mukaisesti enkä oikein edes keksinyt mihin olisin mokomaa kapistusta tarvinnut. Sovelluksia ei ollut juuri saatavilla.

Jokin aika sitten kävi selväksi, että ollakseen mitenkään hyödyksi tablettiin oli saatava eri ohjelmistot. Pari kokeilua viisaampana mies laittoi siihen CyanogenModin, joka on eräs Android-versio. Nyt alkoi tabletti sauhuta. Junnu liittyi klaanisotiin ja eliksiiri pulppusi sohvalla.

Katselin aina välillä mainoksista tabletteja ja mietin mitä sellaisella voisi tehdä. Jotenkin tabletin käyttö kiinnosti, mutta en osannut tarttua meillä olevaan kapistukseen. Läppäri ja puhelin täyttivät isot ja pienet tietojenkäsittelytarpeet mainiosti.

Sitten mies lähti työmatkalle ja kaivoi läksiäisiksi esille tabletin langattoman lataustelineen. Sen jälkeen tapahtui jonkinlainen valaistuminen. Useissa kuuntelemissani podcasteissa kehuttiin sovellusta Cozi, joka on perheen organisointiappis jaettuine kauppa- ja tehtävälistoineen. Päätin kokeilla sitä ja asensin sen ensin puhelimeeni. Sitten minulla välähti, että voisin laittaa sen myös tuohon kummalliseen tablettivempeleeseen. Laitoin tabletin lataustelineineen keittiöön näkyvälle paikalle ja tajusin, että jukopliut, tässähän minulla on nyt alku kodin ohjauskeskukselle!

Siivouspäivänä laitoin parikymmentä pientä tai isompaa askaretta Cozin jaettuun todo-listaan, ja junnukin innostui napsuttelemaan tehtäviä valmiiksi tabletilta.

Seikkaillessani sovelluskaupassa löysin toisenkin kiinnostavan applikaation. Olen etsinyt jo pitkään jotain yksinkertaista mutta tehokasta kaiken-hallinta-sovellusta, mutten ole oikein löytänyt haluamaani. Nyt törmäsin sovellukseen Workflowy, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan lista. Listan bulletit ovat myös listoja, joita voi laajentaa loputtomiin. Pidän ajatuksesta, että kaikki asiat ovat samassa paikassa, ja yksinkertainen käyttöliittymä vetosi minuun. Laitoin sovelluksen läppärin lisäksi myös tablettiin. Lisää tehoa ohjauskeskukseen!

Sitten asiat alkoivatkin mennä viistoon. Junnu oli ladannut miekkaisten ja pyssyisten mobiilipeliensä joukkoon myös kanaisen ja viljaisen Hay Dayn. Erehdyin avaamaan sen yhtenä iltana enkä saanut laskettua farmiani enää käsistäni. Munia pitää kerätä! Pekonia pitää paistaa! Maissi kypsyy! Lato on täynnä! OH NO! Siinä bittikanoja ruokkiessani ja digilettuja paistaessani mietin, että tämä arki onkin vähän kuin Hay Day. Pyykkiä koneeseen, jaahans, kissa vaatii ruokaa, ping astianpesukone on valmis, harjoitukset alkavat, jääkaappi on tyhjä... Ilmankos peli tuntuikin niin tutulta.

Tässä näkyykin farmini. Moikka kanaset!
Kokeiluni arjen digitaalisen organisoinnin saralla jatkuvat tabletti uutena kaverina. Ohjauskeskus kehittyy ja uusia tapoja syntyy. Olen jälleen innostunut!


P.S. Jos haluat kokeilla ohjauskeskusta, mutta sinulla ei ole tabletille omaa jalustaa, voit tehdä sellaisen vaikka keittokirjatelineestä.


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

7.12.2015

Olen avosydänkirurgi, luotsi ja verhojen avaaja

Kuva: Rennett Stowe

Kun kerron ihmisille mitä teen työkseni, minulle esitetään yleensä aina sama kysymys: "Oletko käynyt himohamstraajien luona?" Ihmiset yhdistävät ammattijärjestäjän työn ensimmäiseksi television kauhisteluohjelmiin ja toivovat ehkä kuulevansa jonkin mehukkaan yksityiskohdan.

Vastaan ehkä heidän pettymyksekseen joka kerta, että olen saanut tehdä töitä ihanien, tavallisten ihmisten kanssa, joilla tavallisimmin jokin elämänmuutos on joko suistanut kodin kaaoksen valtaan tai muuten vain paljastanut tarpeen tehdä jotain tavaroiden määrälle tai epäjärjestykselle.

Vieraan ihmisen päästäminen kotiin ja kaiken tekemättömän, miettimättömän, hautautuneen paljastaminen vaatii paljon rohkeutta. Eräs asiakas vertasi tunnetta melko dramaattisesti rinnan repimiseen auki.

Kaikki työtehtäväni eivät sentään ole avosydänkirurgiaa. Joskus yhteydenoton syynä on se, ettei terveys kestä tavaroiden siirtelyä ja lähinnä tarvitaan apukäsiä. Ongelmana voi olla myös tavaroiden kuljetus kierrätykseen - joko siksi ettei käytössä ole autoa tai sitten että tavarat eivät vapaaehtoisesti halua lähteä eteisestä eteenpäin. Tiedättehän, kun ei vain saa aikaiseksi.

Jos on ollut vääriä luuloja tuntemattomien kanssa, niin on joskus täytynyt oikoa asiakkaidenkin käsityksiä.

"Sulla on varmaan sellainen design-koti." Äänensävystä arvelen tarkoitettavan kliinistä tavaratonta sisustuslehti-asuntoa. Ei pelkoa.

"Nyt siirretään tästä tämä senkki tästä toiselle puolelle, ei tarvi näitä designmaljakkoja tästä ottaa pois, tästä vain työnnetään näin!" On eri asia työnnellä omia tuttuja huonekalujaan kuin toisen tavaroita, joiden painoa ja käyttäytymistä ei tunne. Haluan että kaikki on yhtä ehjää ennen ja jälkeen käyntini.

"Niin sä et olekaan siivooja." Pyyhittyäni pölyjä ja lastattuani tiskikoneen. En ole kodinhoitaja enkä tule tekemään siivoustehtäviä, mutta joskus autan alkuun pääsemisessä. Olen se tyyppi, joka kutsutaan hätiin, jotta voisi käyttää siivouspalveluita.

Alkuun pääseminen on kokemukseni mukaan monesti käyntini ydin ja arvo. Asiakkaani eivät suinkaan ole toistaitoisia tai kädettömiä. Monen on vain vaikeaa löytää yksin se hetki jolloin ja se kohta josta aloittaa. Toisen kanssa touhuaminen on mukavampaa, tulee edettyä reippaammin ja sitä paitsi olen kova kehumaan. Kun yhdessä on vedetty verhot tilanteen päältä, mitä moni on yksinään tehokkaasti vältellyt, syntyy selkeyttä ja motivaatiota jatkaa omin päin.

Yleensä asiakkaani ymmärtävät, että heidän ongelmansa ei ratkea niillä ajatuksilla ja sillä toiminnalla, joilla se on syntynytkin, ja he ovat valmiita kuuntelemaan uusia ideoita. Joskus huomaan, ettei asiakas ole vielä aivan kypsä tekemään asioita eri tavalla kuin ennen. Jos haluaa laivan kääntyvän, täytyy itse kääntää peräsintä.


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

30.11.2015

Näin varmistat, ettei mikään etene

Kuva: John Haslam

Olen viime aikoina todella alkanut huolestua siitä, miten toimeliaita ja aikaansaavia ihmiset ovat. Kun tekee tarpeeksi ahkerasti kaikenlaista, pahimmassa tapauksessa saattaa aiheuttaa ympäristöönsä - tai itseensä! - suuria muutoksia. Autotalli raivataan autonsäilytyskuntoon, perustetaan yrityksiä ja kansanliikkeitä, entinen jenkkakahvainen raahustaja osallistuu häpeämättömästi puolimaratonille, olen jopa kuullut että koko vuoden laatikon pohjalla pyörineet irtovalokuvat on liimattu kansioon!

Tämä on sietämätöntä aktiivisuutta. Miettikää nyt vähän naapureitanne ja läheisiänne! Miltä heistä mahtaa tuntua, kun saatte aloittamanne tehtävän loppuun, eivätkä he enää voikaan suhtautua teihin säälinsekaisesti ja ylemmyydentuntoisesti? Se on kuulkaa kova paikka.

Teille, jotka haluatte varmistua siitä, ettei mikään etene: tässä on nyt muutamia ohjeita.

Kuinka vältät etenemisen

1. Älä suunnittele. Suunnittelemalla saat turhan tarkan käsityksen siitä, mitä olet tekemässä. On aina parempi sukeltaa suoraan epämääräiseen touhuiluun, joka katkeaa siihen, ettei sinulla ole sopivia työkaluja tai aika loppuu kesken.

2. Suunnittele tosi paljon. Tee niin mittavat suunnitelmat, että projektisi alkaa muistuttaa katedraalin rakennusurakkaa etkä koskaan uskalla siirtyä toteutusvaiheeseen. Aseta itsellesi ja erityisesti muille paljon ehtoja ja vaatimuksia, jotka eivät tule täyttymään.

3. Tee väsyneenä ja nälkäisenä. Sopivasti univelkaisena saat ajatuksesi ja päätöksentekokykysi hämärrettyä. Nälän kurniessa vatsassa kasvatat äksyilyn ja hermoilun määrää niin korkealle, että saat ehkä jotain jopa rikki.

4. Älä varaudu häiriöihin. Aina tulee keskeytyksiä. Puhelin soi, lapsen vaippa pitää vaihtaa, täytyy käydä kaupassa, täytyy käydä Facebookissa, projektipöytääsi tarvitaan ruokailuun. Älä mieti yhtään etukäteen, miten saat työskentelyrauhan ja estät keskeytykset tai lyhennät niiden kestoa.

5. Yritä tehdä kaikki kerralla. Ei se ole mies tai nainen eikä mikään jos ei kahdenkymmenen vuoden kasaumaa ja epäjärjestystä pysty järjestämään yhdessä illassa tai viikonlopussa. Tyhjennä kaikki talon kaapit vain siihen yhteen kasaan olohuoneen lattialle, kyllä se siitä, tai sitten ei.

Lue myös: En saa mitään aikaiseksi, plääh


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

26.11.2015

Voitolla yöhön


Tunnustin joskus jollekulle, että olen joissain asioissa vähän hahmotushäiriöinen. Eksyn helposti, yritän vieraissa paikoissa väärästä ovesta ulos ja sen sellaista. Tämä joku piti kovin huvittavana, että tällaisen aivon kanssa voisi olla ammattijärjestäjä.

Vähän jäi asia hampaankoloon, ja nyt haluankin ylpeänä esitellä todistusaineistoa siitä, että aivoni voivat joskus toimia järkevästikin.

Käydessäni taannoin Apuvälinemessuilla osallistuin Apu-Sylvin osastolla pieneen kilpailuun. Pikkuruisista askarteluhelmistä oli tehty kuvioitu liina ja apusylviläiset kysyivät, montako helmeä työhön on käytetty. Tartuin toimeen järjestelmällisesti laskien ja päädyin tulokseen 17600. Mietin ensin pyöristäisinkö sinne tai tänne, mutta jätin kuitenkin luvun lapulle.

Lauantai-iltana sain sitten soiton. Olin arvannut lähimmäksi, 122 helmen päähän oikeasta vastauksesta!

Ha!

Palkinnoksi tuli postissa pieni liinanen, kynttilä ja suklaata, juuri pimeään syksyyn sopiva setti. Kiitos!

Ja mikä on tämä Apu-Sylvi? Se on uusi kotimainen apuväline, joka on kehitetty ensisijaisesti liikerajoitteisen henkilön käsitöiden tekemisen avuksi. ApuSylvi on kehitetty ja testattu toimivaksi Kainuussa, halvaantuneen mutta intohimoisen käsityöntekijän tarpeeseen. Se on eräänlainen alusta, jonka päällä voi kirjoa, virkata ja tehdä helmitöitä yhdelläkin kädellä. Jos tunnette jonkun tarvitsevan, vinkatkaapa!


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

Tee parhaasi, että kaupan alamäki jyrkkenisi

Talouselämä



Huomenna perjantaina on yhtäaikaa Älä osta mitään -päivä ja joulusesongin aloituspäivä Black Friday. Bongasin Talouselämän nettisivulta ylläolevassa kuvassa osittain näkyvän artikkelin, jossa asiallisesti kerrottiin Älä osta mitään -päivän taustasta, mutta otsikoksi oli kuitenkin valittu kulutuskeskeisyyden vastustajan syyllistys.

Osallistuin eilen etänä seminaariin aiheesta Vaihtoehtoja kasvutaloudelle. Seminaarin järjestivät Luonnonsuojeluliitto, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kestävän talouden tutkimusryhmä, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja Suomen degrowth-verkosto. Seminaarissa pohdittiin, vaatiiko hyvinvoinnin kasvu tai ylläpitäminen välttämättä talouskasvua ja miten talous toimisi maapallon ekologisen kantokyvyn mukaan.

Esityksissä korostettiin sitä, että kaiken lähtökohtana tulisi olla hyvinvointi. Talouden pitäisi tukea tätä tavoitetta, se ei ole itseisarvo. Yhteisten resurssien yhteisellä hallinnoinnilla voisi syntyä paremmin käsitys niiden rajallisuudesta. Tarve ei ole sama asia kuin halu. Tarpeista ei tarvitse tinkiä kohtuutaloudessakaan, ne voidaan tyydyttää kestävämmillä keinoilla kuin nyt.


Hyvinvoinnin osatekijät, Tuuli Hirvilammin esityksestä
Globaalista oravanpyörästä voi päästä irti yhteisöllisen omavaraisuuden avulla. Ihmisten olisi hyvä olla aktiivisia ja muodostaa ruohonjuuritason liikkeitä, tehdä ylipäänsä jotain.

Kohtuutalouden kysymys ei ole helppo ja yksinkertainen. Monesta voi tuntua pelottavalta se mahdollisuus, että kohtuus tarkoittaisikin paljon vähemmän kuin mitä nyt omistaa ja kuluttaa. Kohtuutalous vaatii ehkä myös enemmän omaa aktiivisuutta kuin nyt. Kohtuus voi kuitenkin tarkoittaa jopa hyvinvoinnin paranemista esimerkiksi yhdessä tekemisen, jakamisen, merkityksellisyyden ja ympäristön arvostamisen lisääntyessä.

Olemme pitkän polun alkupäässä emmekä vielä edes oikein tiedä, mitä polun päässä on tai mitä kautta polku polveilee. Se mitä meistä jokainen voi kuitenkin tässä kohtaa tehdä, on kysyä ennen ostamista: tarvitsenko tämän vai haluanko sen?

Luettavaa kohtuutaloudesta:
Kasvunpakosta kestävään talouteen -raportti (Kepa ry)
Kohtuutalouden ratkaisut (Suomen Luonnonsuojeluliitto ry)

Tässä blogissa:
Köyhäily, ostolakko, tavarapaasto - tauolla kuluttamisesta
Ennen kuin shoppailet kaupassa, shoppaile komerossasi

Yrityksiä, jotka käyttävät tuotteissaan kierrätettyä materiaalia:
http://bit.ly/kierratysmateriaali


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

23.11.2015

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus



Tein tänään sitoumus2050.fi-sivulla kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen.

Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia hallinnon ja eri toimijatahojen yhteisen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen vuonna 2013. Yhteiskuntasitoumuksessa toimikunta yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä työssään ja toiminnassaan. Tavoitteiden ja toimenpidesitoumusten toteuttamista edistetään ja seurataan Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. (lähde)

Tällainen oma sitoumukseni on:

Kestävän kuluttamisen ja arjen resurssiviisauden edistäminen kodeissa

Sitoumuksen lyhyt kuvaus
Haluan yritystoiminnallani edistää kestävää kuluttamista ja arjen resurssiviisautta. Haluan ehkäistä kertakäyttökulutusta ja luonnonvarojen tuhlausta.

Päätavoite
Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat

Muut tavoitteet
Hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisas talous

Mitä uutta sitoumuksessa on
Suomessa on vielä melko uutta palvelu, jossa yksityisasiakasta autetaan käyttämään omistamiaan tavaroita tehokkaasti ja siirtämään itselleen tarpeettomat tavarat muiden hyödynnettäviksi. Perinteisesti ihmiset ostavat tavaroita, jotka unohtuvat ajan mittaan kaapin perälle vaille käyttöä, täysin resurssitehottomasti. Ammattijärjestäjän palvelun avulla nämä tavarat löydetään ja saadaan käyttöön joko itselle tai muille tarvitseville.

Palvelun yhteydessä keskustellaan myös ostamisen muokkaamisesta kestävämpään suuntaan esim. suunnittelemalla ostokset paremmin etukäteen, suosimalla laatua, välttämällä kertakäyttötuotteita ja pidentämällä jo ostettujen tuotteiden elinikää huoltamalla ja korjaamalla.

Annan myös asiakkailleni tietoa erilaisista jakamistalouden yrityksistä ja toimintamuodoista, joilla resursseja voidaan käyttää vielä tehokkaammin yhdessä. 

Olethan mukanani näissä kestävän kehityksen ja arjen resurssiviisauden teoissa! 



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

9.11.2015

Valuttaja


Kuva: Omer Unlu

Kuuluuko lähipiiriisi niin kutsuttu valuttaja? Tunnistat hänet välittömästi hänen keittiöstään.

Valuttaja on hyvä kierrättäjä. Hän huuhtaisee maitopurkit ja laittaa ne valumaan tiskialtaaseen. Yhteen tiskialtaaseen mahtuu uskomattoman monta putipuhdasta purkkia.

Valuttajalla on myös biojäteastia, jonne hän taittelee sanomalehdestä pussin. Hän laittaa sinne tunnollisesti hedelmien kuoret ja muut eloperäiset hidut. Käytettyjä kahvinsuodatinpusseja poroineen ei märkänä voi laittaa paperipussiin, joten hän laittaa suodatinpussin valumaan tiskialtaaseen. Yhteen tiskialtaaseen mahtuu uskomattoman monta hyvin kuivunutta suodatinpussia.

Välillä valuttaja pitää vähän hauskaa, kuten me kaikki. Hän saattaa ottaa oluen tai pari, ehkä siideri tai lonkerokin menee. Tölkin tyhjennyttyä hän ei suinkaan heitä sitä tahmeana muovipussiin (hän ei tuhlaa muovipusseja näin banaaleihin tarkoituksiin), vaan pyöräyttää siellä lorauksen vettä ja laittaa tölkin kuivumaan tiskipöydälle. Muutamassa kuukaudessa tölkkejä kertyy jo vaikuttava määrä.

Moneen valuttajaan yhdistyy myös liottaja. Innokkaiden ruoanlaittajien patoihin ja kattiloihin saattaa jämähtää vähän sitkasta tähdettä, jota sitten vähän pesuaineliuoksessa liotetaan ennen varsinaista pesua. Liottajalla näitä erittäin sitkaita jämiä löytyy ilmeisesti kaikista astioista maitolaseista veitsiin, koska niitä liotetaan tunti- tai päiväkaupalla.

Kun liottaja saa lopulta astiansa puhtaiksi, ne voikin nostaa vähän valumaan ennen epätodennäköistä siirtämistä säilytyspaikoilleen.


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

2.11.2015

Kun jäljellä on enää vain yksi lusikka

Kuva: David Santaolalla

"Tiskit jää tiskaamatta, puheluita jää soittamatta, pyykkiä ei ole pesty viikkoihin."

Miltä tuntuu, kun joutuu päivittäin tekemään tietoisia valintoja siitä, mitä jaksaa tehdä ja mitä ei?

Törmäsin jokin aika sitten lusikkateoriaan. Sen kehitti Christine Miserandino, joka sairastaa tautia nimeltä lupus.

Terveiden ihmisten ei tarvitse pitää jatkuvasti mielessä, laskea ja arvioida oman jaksamisensa määrää. Sitä vastoin kroonisesti sairastavien energiamäärä on rajallinen, ja tiettyjen asioiden tekeminen merkitsee sitä, ettei jotain muuta pysty enää samana päivänä tekemään.

Teorian nimi tulee siitä, että Miserandino havainnollisti ystävälleen jaksamisen rajallista määrää nipulla lusikoita. Lusikoita kuluu kaikkeen mitä päivän aikana tekee. Jos alkuillasta on jäljellä enää vain yksi lusikka, voi valita tekeekö jotain hauskaa, siivoaako asunnossa, tekeekö muita kotitöitä, mutta kaikkea näitä ei voi tehdä.

Allaolevassa sarjakuvablogissa on hieno suomenkielinen kuvaus siitä, mitä lusikkateoria käytännössä tarkoittaa.


Alkuperäinen Miserandinon kirjoitus:


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

26.10.2015

Otetaan selvää mikä ei toimi ja korjataan se

Kuva: S. Gordon Bram


Olen opiskellut viimeisten 14 viikon ajan Columbia Universityn avointa verkkokurssia The Age of Sustainable Development, kestävän kehityksen aika, ja sain sen juuri läpäistyä. Luennoitsijana toimi professori Jeffrey Sachs, joka on yhdysvaltalainen ekonomisti, YK:n erityisneuvonantaja ja yksi maailman johtavista asiantuntijoista köyhyyden poistamisessa.

Kurssilla käsiteltiin hyvin suuria kysymyksiä: ympäristöuhkia, taloudellista epätasa-arvoisuutta, talouskasvun historiaa, koulutusta ja sosiaalista liikkuvuutta, terveysongelmia, ruokahuollon haasteita ja maanviljelyn ympäristövaikutuksia, ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä - kaikenlaista, joka vaikuttaa maapallon asukkaisiin nyt ja tulevaisuudessa. Viikottainen luentosessio, jonka yleensä suoritin sunnuntaisin, ei ollut mieltä ylentävää katsottavaa ja kuunneltavaa. Ihmiskunnan on ratkaistava valtavia, monimutkaisia ongelmia, ja nopeasti.

Viime viikolla Tampereella järjestettiin Tekniikan päivät, joiden pääpuhujana tykitti professori Esko Valtaoja. Hänen esityksensä painotti sitä, etteivät asiat maailmassa ja Suomessa ole koskaan olleet yhtä hyvin kuin nyt. Äärimmäinen köyhyys vähenee, lapsikuolleisuus vähenee, pitkällä aikavälillä talous kasvaa. Tiedon avulla selviämme haasteista ja pääsemme kiinni niiden takana odottaviin hyviin aikoihin, kunhan vain nostamme katseemme tossunkärjistä ja katsomme tarpeeksi kauas eteenpäin.

Valtaoja sanoi viisaasti ja rohkaisevasti, että nyt ei auta vetää kaikkea vessanpöntöstä alas tai käpertyä odottamaan maailmanloppua. Otetaan selvää miten asiat ovat ja missä vika on, tutkitaan mitä asioille voi tehdä ja sitten tehdään. Tämä pätee niin valtioiden mittakaavassa kuin yksittäisten ihmistenkin.

Siinäpä pureksittavaa! Mutta nyt näistä syvistä mietteistä takaisin pinnalle ja käytännön puuhiin. Taas mennään järjestämään, vähentämään turhaa, rohkaisemaan ja tsemppaamaan, inspiroimaan ja inspiroitumaan - ottamaan selvää mikä ei toimi ja korjaamaan asioita, mahdollisimman kestävästi.

Lue myös:
Sitra: Kestämätön käy kalliiksi - 10 teesiä kestävään talouteen


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

19.10.2015

Venynyt liian ohueksi

Kuva: m01229

Olen ulkoiluttamassa koiria. Laahustan velvollisuudentuntoisesti polkua pitkin katse tiukasti etuviistossa. Vanhempaa koiraa saan vetää perässä, juniori syöksyilee päättömästi tuulen pyörittelemien lehtien perään ja poimii kaikki maahan heitetyt niistopaperit ja muut roskat suuhunsa. Päässäni pyörivät kaikki kesken olevat projektit, jotka kaikki tuntuvat liian hankalilta ja jotka saavat minut tuntemaan oloni raskaaksi. Riittämättömyyden tunne painaa minua kuin ukkospilvi. En saa otetta mistään.

Siinäpä kunnon annos disstressiä! Se on huonoa stressiä, joka lamauttaa ja ahdistaa. Mutta on toisenlaistakin stressiä. Eustressi on mukavaa eteenpäin puskevaa stressiä, joka saa nauttimaan tekemisestä ja antaa draivia ja tehokkuutta. Siihen liittyviä käsitteitä ovat mm. työn imu ja flow. Samat stressin aiheuttajat voivat tehdä sekä hyvää että huonoa stressiä, keskeistä on miten ihminen tilanteen tulkitsee ja millaisia keinoja tilanteessa hänellä on.

Olen ilokseni päässyt mukaan tamperelaisista yrittäjistä koostuvaan pilottiryhmään, joka testaa VTT:n ja Tampereen yliopiston kehittämää netissä toimivaa työkalupakkia hyvän stressin tunnistamiseksi, lisäämiseksi ja valjastamiseksi hyötykäyttöön. Pakissa on yrittäjien haastatteluja, pohdintatehtäviä ja käytännön harjoituksia.

Ensimmäinen kotitehtäväni oli pitää palaveri itsensä kanssa. Mikä minulle on arvokasta ja tärkeää ja mihin haluan panostaa? Minkä asioiden toteutumisen haluan varmistaa ja miten aion sen tehdä?

Kotitehtävän aihe sattui juuri sopivaan aikaan. Olen sellainen ihminen, joka sanoo useammin kyllä kuin ei. Olen saanut toki olla mukana kaikenlaisessa mielenkiintoisessa, mutta sivuvaikutuksena olo on alkanut tuntua kuin Bilbo Reppulilla: liian pieni voinokare leivällä, liian ohueksi levitetty. On pakko kirkastaa tärkeimmät tavoitteet ja miettiä mihin oikeasti haluaa voimavaransa keskittää. Mieheni teki minulle listan kaikesta, johon olin jollakin tavalla viime aikoina sekaantunut. Se oli hälyttävän pitkä.

En saanut pidettyä palaveria, kuten olin suunnitellut, koska olin luonnollisestikin kovin kiireissäni tekemässä kaikkea muuta. En usko että olisin muutenkaan saanut suoritettua tehtävää yhden palaverin aikana. Tärkeimpien tavoitteiden kirkastaminen on kokonainen polku. Sille täytyy nyt vain astua - ei laahustaen ja litistettynä, vaan reippaasti katse eteenpäin suunnattuna.

Oletko sinä joskus venynyt liian ohueksi?
Miten pidät mielessä tärkeimmät tavoitteesi, unelmasi ja suunnitelmasi?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

12.10.2015

Karkea ja puolikarkea järjestys


Kuva: Peter Morville
Järjesteltäviä paikkoja on eri kokoisia keittiövälinelaatikosta kellariin tai kokonaiseen omakotitaloon. Yhden laatikon järjestää hetkessä, mutta miten edetä ison kohteen järjestelyssä? Miten projektia voisi jaksottaa?

Yksi tapa on järjestellä useassa eri karkeusasteessa. Ensimmäinen vaihe on saada tavarat esimerkiksi edes oikeisiin huoneisiin tai oikeaan kerrokseen, tai eroteltua varastossa ja sisällä säilytettävät tavarat toisistaan. Tässä vaiheessa siis ei ruveta näpertelemään vaan lajitellaan ja erotellaan isolla kädellä.

Sitten aletaan koota samanlaisia tai samankaltaiseen tarkoitukseen käytettäviä tavaroita yhteen. Eräs asiakas harrasti piirtämistä ja muuta taiteilua, ja yksittäisiä tarvikkeita löytyi joka puolelta. Ensimmäinen vaihe taidetarvikkeiden järjestämisessä oli saada ne kaikki samaan lipastoon. Lipaston sisäiseen järjestykseen ei tässä vaiheessa vielä puututtu.

Vaihe vaiheelta tavarat kulkeutuvat kohti kumppaneitaan ja lopullista säilytyspaikkaansa, matkalla turha havaitaan ja poistetaan. Jokainen vaihe tuo hieman lisää järjestystä. Tilanne on lopettaessasi vähän parempi kuin aloittaessasi. Jossain vaiheessa järjestys on sinulle tarpeeksi hyvä. Joku haluaa näpertää nastatkin värijärjestykseen, joku ei. Päätät itse, milloin olet tyytyväinen.

Ammattijärjestäjää ei tarvita välttämättä kaikkiin vaiheisiin. Monet asiakkaani ottavat kolmen tunnin järjestelyavun, jolla laitetaan projekti käyntiin ja tehdään karkean vaiheen järjestämistä. Sen aikana tunnistetaan kohteita, joita asiakas voi itse vaikka iltapuhteena sortteerata omaan tahtiinsa.


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

28.9.2015

Pieni muutos, suuri hyöty



Elämän suurimmat asiat ovat usein niitä pienimpiä, ja joskus aivan pienellä muutoksella siinä, miten jonkin asian tekee, voi olla todella suuri vaikutus. Minulle kävi äskettäin juuri näin.

Kun olen siivonnut vessaamme, pöytätasolla on ollut miltei poikkeuksetta tahmainen renkaanmuotoinen jälki partavaahtopullon korkista. (Niin juuri: argh.) Tason hinkkaaminen puhtaaksi vaahdosta on vienyt ylimääräistä aikaa ja on ärsyttänytkin.

Kerran hoksasin ottaa asian puheeksi ja pyysin, että sen sijaan, että mieheni jättäisi korkin tasolle oikeinpäin, hän laittaisikin sen "katolleen".

Ta-daa, ei enää tahmarengasta.

Minimaalinen sormien liikkeen muutos säästi aikaa ja vaivaa siivouksesta. Pikkuruisesta asioiden eri tavalla tekemisestä oli suhteessa suuri hyöty.

Mietipä, miten iso hyöty sinulle voisi tulla vain hiukan isommasta tapojesi muutoksesta? Tässä ehdotuksia:
  • Jättäisit aina iltaisin tiskipöydän siistiin kuntoon (5-10 min)
  • Poimisit ohi mennessäsi väärässä paikassa olevan tavaran ja veisit oikeaan suuntaan (1 min)
  • Laittaisit tavaran käytön jälkeen takaisin säilytyspaikkaansa (1 min)
  • Säilyttäisit tyhjiä hengareita tangon reunassa (eikä käytössä olevien välissä) (10 sek)
  • Riisuisit likaiset vaatteet suoraan pyykkikoriin (pyykkikorin siirto riisumispaikkaan 1-2 min)



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

21.9.2015

Osta uusi? Liian helppoa


Kuva: Chris Young

En ole minimalisti. Pidän luonnon rehevistä muodoista, väreistä, isoista kuvioista. Meillä on kirjahylly täynnä kirjoja ja esineitä, joiden tehtävä on vain miellyttää silmää. Vaikkei asuntomme ole tupaten täynnä, se ei myöskään ole mitenkään erityisen tyhjä ja kaikuva.

Yli puolitoista vuotta sitten aloittamani ostolakon tarkoitus ei siis ollut minimalisoida omaisuuttamme, vaan selvitä jonkin aikaa vähemmällä rahalla. Mutta se, mikä alkoi menojen aktiivisena sopeuttamisena tuloihin, on kasvanut joksikin paljon mielenkiintoisemmaksi.

Muistatteko kaapinraivaajan pahimman pelon? "En voi heittää tätä pois... entä jos tarvitsenkin sitä vielä?"

Mitä sitten tosiaan? Mitä tapahtuu, jos tarvitsen jotain, mitä minulla ei ole?

Ratkaisuni: Aion selvitä sillä, mitä minulla jo on. Olen kääntänyt tilanteen itselleni haasteeksi, voisi melkein sanoa että pelillistänyt sen. Miten pitkälle selviän luovuudella ja kaappien tonkimisella?

Puolessatoista vuodessakaan ei ole tullut vielä mitään hätää. On riittänyt alusvaatteita, kesäkenkiä, astioita, vaikka joitakin on jo hajonnut. Ensimmäinen tosihaasteeni onkin edessä nyt ilmojen viiletessä, koska olen onnistunut jotenkin pesemällä hajottamaan tärkeät toppahousuni, joita tarvitaan talviulkoiluun. Muita housuja kuitenkin kaapista löytyy, joten pian nähdään, ovatko toppahousut välttämättömät vai voinko korvata ne kerrospukeutumisella.

P.S. Sekin on käynyt mielessä, että jos ihminen pärjää puolitoista vuotta ostamatta uusia vaatteita tai kenkiä ilman että se näkyy missään, onkohan tuotteiden valmistus ja tarjonta hiukkasen ylimitoitettua kysyntään nähden...


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

31.8.2015

Mitä Minecraft voi opettaa hyvästä järjestyksestä

Minecraft on suosittu rakentelu- ja seikkailupeli.

Minecraft voi myös opettaa sinulle yllättävän monta asiaa siitä, miten hyvä järjestys hyödyttää ja helpottaa niin pelissä kuin kotona.


Keksitkö lisää?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

27.8.2015

Pikkuiset opettavat Pikille arjen turvallisuutta

Kuva: Kuvakaappaus pelistä


Piki on avaruusolio, joka on juuri muuttanut maapallolle, eikä oikein vielä tiedä, miten täällä eletään turvallisesti. 

Turvallisuuskäyttäytymiseen liittyvät asenteet muotoutuvat hyvin varhain, jopa ennen kouluikää. 3-6-vuotiaille suunnattua aineistoa turvallisuusasioista ei ole paljon tarjolla. Pikin huone on tamperelaisin voimin toteutettu, alle kouluikäisille suunnattu peli, jossa lapset oppivat turvallisia toimintatapoja hauskalla ja houkuttelevalla tavalla.

Pikin huoneen ensimmäiset kolme peliä julkaistiin Pikku Kakkosen verkkosivuilla helmikuussa, ja uudet viisi turvallisuusaiheista peliä on juuri julkaistu. 

Piki harjoittelee mm. suojatien ylitystä vihreillä valoilla, pelastusliivien pukemista ja hissillä kulkemista.

Kaikkia pelejä on testattu tamperelaisen Itätuulen päiväkodin lapsilla ja kehitetty lapsilta saadun palautteen perusteella. Tekijät toivovat Pikin huoneen pelien vaikuttavan myönteisesti lasten turvallisuusasenteisiin ja vähentävän lasten tapaturmien ja onnettomuuksien määrää.

Osallistuin uusien pelien julkaisutilaisuuteen ja sain seurata livenä, miten päiväkotilapset pelasivat pelejä yhdessä. Lastentarhanopettaja kertoi, että lapset puhuvat pelien sisällöstä ja oppimistaan asioita myös pelitilanteiden ulkopuolella, esimerkiksi kun puetaan ulkovaatteita päälle. Lapsilla oli myös paljon kehitysideoita.

Pelit olivat yksinkertaisia, mutta niissä oli kuitenkin selvä tavoite. Grafiikka oli selkeää. Ohjaus oli helppoa ja intuitiivista, hahmoihin voi vaikuttaa koskettamalla tai vetämällä.

Pikiä pääsee opettamaan osoitteessa


Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on toteuttanut Pikin huoneen pelit yhteistyössä Yle Pikku Kakkosen ja Tampereella toimivan opiskelijoiden innovaatioyhteisön Demolan kanssa. Uusien pelien suunnitteluun ovat osallistuneet myös Palosuojelurahasto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ja Liikenneturva.  


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

24.8.2015

Viimeiset viisi kilometriä


Kuva: KatieThebeau

Tunnet varmaankin vanhan vitsin siitä, että viimeiset kattolistat laitetaan paikoilleen vasta asuntoa myytäessä.

Pitkäksi venyneet projektit vievät sen verran energiaa, ettei oikein viitsisi enää satsata loppusilaukseen. On järjestelty koko kellari, paitsi jäljellä on vielä se viimeinen laatikko, jota ei jaksa enää avata. On tehty iso käsityö, mutta päättely ja viimeistely ottaa vastaan.

Monesti viimeiset kilometrit ovat rempassa, siivouksessa ja järjestelyssä henkisesti ja ajallisesti pahimmat. Jos päästät itsesi lopussa helpolla, nämä projektisi loppuhituset jäävät piinaamaan sinua uskomattoman pitkäksi aikaa ja kasvavat isoiksi vuoriksi. Mikään ei ole niin väsyttävää kuin keskeneräisten tehtävien ympärillä kiertely. Veny viimeiseen tuskaisaan ponnistukseen, ja saat nauttia viimeistä yksityiskohtaa myöten valmiista työstäsi. Ja sitä on lupa juhlistaa!

Mutta kaikkea mitä aloittaa, ei tarvitse lopettaa.

Jotkut tuntevat velvollisuutta lukea aloitettu kirja loppuun, vaikka se olisi miten huono. "Voi kun saisin tämän kirjan luettua, että voisin aloittaa seuraavan." Hei, saat keskeyttää lukemisen ja laittaa kirjan pois! Et ole kirjailijalle mitään velkaa. Mitäs kirjoitti niin tylsän opuksen.

Elokuvankin saa jättää kesken (jos olet teatterissa, huomioi kuitenkin kanssakatsojat). Käsityöstä, joka alkoi puolivälissä tuntua typerältä, saa luopua. Askarteluprojekti, jota et haluakaan askaroida valmiiksi, voi saada jostakusta toisesta uuden innostuneen tekijän. Etsi ystäväpiiristäsi jatkaja tai vie materiaalit kierrätyskeskukseen.

Voit sanoa: en nauti tästä niin paljon, että haluaisin uhrata tähän näin paljon aikaa. Se on aivan sallittua! Luin juuri naisesta, joka alkoi neuloa uudelle miesystävälle villapaitaa, mutta suhde katkesi ennen kuin paita oli valmis. Nainen lupasi hetken mielenhäiriössä tehdä kuitenkin neulomuksen valmiiksi. Onneksi ystävä kysyi, mitä ihmettä on meneillään. Nainen pakkasi keskeneräisen paidan, ohjeet ja loput langat ja vei miehen ovelle lapun kera: "Seuraavalle tyttöystävälle."

Millaisia kokemuksia sinulla on venyvistä projekteista?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

10.8.2015

Vuokrattavana vaikka mitä

Kuva: betancourt

Tarvittavan tavaran vuokraaminen on yksi tapa saada tarvittava hyöty ilman omistamisen taakkaa. Mutta mitä kaikkea voikaan vuokrata? Vanhastaan tulee mieleen ensin auto, elokuva, asunto, mutta tarjontaa on nykyään paljon enemmän. Kaikki ei tietenkään ole vuokrattavissa joka paikassa, mutta tutkitaanpa mitä ylipäänsä on tarjolla:

Rakentaminen ja remontointi. Hommissa tarvitaan isoja koneita, joita ei tulisi mieleenkään ostaa omaksi. Betonimylly, rakennustelineet, nosturit ovat tuttuja esimerkkejä vuokrattavista tavaroista, mutta vuokrata voi myös pienempiä työkaluja.

Puutarhanhoito. Vuokrattavissa on esim. siimaleikkuri, minikaivuri, jyrsin ja klapikone.

Juhlat. Kukaan ei varmaakaan osta linnaa juhlien takia, vaan tila vuokrataan. Mutta sen lisäksi vuokralle saa esim. tuoleja, pöytiä&pöytäliinoja, naulakkoja, pomppulinnan, astioita, koristelutarvikkeita, juhlapukuja ja vaikka vaahtotykin.

Harrastukset. Jos haluat kokeilla telttailua, voit vuokrata esim. teltan, makuupussin ja trangian. Hiihtäjä ja laskettelija voi vuokrata sukset, sauvat, kypärän, lumilaudan. Hevosen voi vuokrata tai käydä pelkällä ratsastustunnilla. Kameroita ja mikrofoneja vuokrataan. Pianon voi vuokrata yhteen tapahtumaan tai vaikka vuodeksi.

Perhe. Vuokralla on lasten kuljettimia kuten rintareppuja, lastenrattaita, turvaistuimia, löytyy myös esim. ultraäänilaite ja rintapumppu.

Liikkuminen. Autonvuokraus on tuttua ja peräkärry on helppo vuokrata. Vuokralle saa myös esim. pyörän, kanootin, kajakin, soutuveneen, segwayn ja limusiinin.

Erikoiset. On mahdollista vuokrata myös kana, pupu, taulu ja elokuvateatteri.

Mitä olet itse vuokrannut ja miksi? Mitä olisi kätevää saada vuokrattua?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

3.8.2015

Valokuvien skannauspalveluita

Kuva: Joe Shlabotnik
Komeroita raivatessa voi tulla eteen laatikoittain paperisia valokuvia, jotka olisi mukava saada digitaaliseen muotoon. Digikuvia on helpompi jakaa muille, muokata ja järjestellä kuin fyysisiä lappusia, niitä voi helposti katsella tietokoneen ruudulta tai televisiosta, ja ne vievät myös huomattavasti vähemmän fyysistä tilaa.

Kuvia voi hyvin skannata itsekin, mutta jos niitä on todella paljon, voi homman antaa muiden tehtäväksi.

Tutustu esimerkiksi seuraaviin skannauspalveluihin:






Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

23.7.2015

Toimintatorstai: Autokatoksen raivausta, osa 1

Tehtävä: autokatoksen raivaus.

Alkutilanne: katoksessa on auton lisäksi myös työkaluja, ylimääräiseksi jääneitä laudanpätkiä ja muuta tavaraa.

Mikä ei toimi: Tila on pieni ja näyttää kaoottiselta. Säilytyslaatikko on tehottomassa käytössä.





Mikä toimii:


Isoihin koukkuihin voi ripustaa vaikka koiran täkin tuulettumaan, petivaatteet ja matot tuulettuvat katossa roikkuvilla tangoilla ja lumikolat ovat kesällä pois tieltä seinällä.

Takaisin kaoottiseen säilytysarkkuun. Arkussa oli mm. haiskahtava käytävämattorulla, rikkinäinen lakana, vanhat kukkamullanjämät, kanankakkaa (syy haiskahdukseen), lisää kanankakkaa, todella iso jakoavain (lahjana saatu), vielä paketissa oleva käsipora (älkää kysykö, en tiedä), ruostunut saha, käynnistysjohdot, yksi työhanska, lasten harava ja lumilapio, hiekkaleluja, muutama kaakelinpala, likaisia muovikulhoja, joita väristä päätellen on käytetty apuna puunsuojakäsittelyssä.



Tyhjensin laatikon ja lakaisin pohjan niin hyvin kuin taisin. Takaisin sinne eivät mene ainakaan haisurulla, lakana, saha, mullanjämät ja pussissa oleva kakka.

Saha mokoma livahti salaa mukaan kuvaan!

Kassillinen hiekkaleluja, jakoavain ja käsipora menevät kierrätyskeskukseen. Vanerilevyt eivät ole meidän, mutta omistajat eivät ole niiden perään kyselleet. Jos niitä ei haeta, pistämme ne paloiksi ja saunan pesään. (Sitä ennen kokeilen niihin ehkä vähän kuviosahausta.)


 Nurkassa oleva lauteesta sahattu käyttämätön pätkä ja kaakelinpalat voisivat kelvata jollekin jatkojalostukseen, joten tarjoan niitä kierrätysryhmässä.

Eikö ole hieno rusetti?
Laitoin kaikki autokaapelit yhteen ja arkkuun, sinne menivät myös tunkki ja auton lumilapio ja muutamat mailat.

Edistystä tuli paljon, mutta vielä on matkaa lopputulokseen - jatkoa seuraa!



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

13.7.2015

Ennen kuin shoppailet kaupassa, shoppaile komerossasi




Minimalismipelissä luovutaan joka päivä yhtä monesta tarpeettomasta tavarasta kuin monesko päivä on. Pelillistäminen ja yhteisöllisyys tekevät siitä hauskaa. Tavaroiden vähentäminen onkin nyt suosittua. Tänään lähti 15 tavaraa, katsokaapa tästä kuvasta!

Se, ettei hanki uutta, ei olekaan yhtä kiintoisaa. Miten näyttäisin Instagram-kuvassa, etten käynyt kirpparilla hankkimassa taas uutta emalipannua, vaan astiakaappini on edelleen ihan saman näköinen?

Kuitenkin se, kuinka paljon tavaroita päästää sisälle kotiinsa, on vähintään yhtä tärkeää kuin kuinka monesta onnistuu pääsemään eroon. Jos virta sisälle on katkeamaton, ei ole mitään väliä montako hiuspinniä tai rikkinäistä sukkaa vie roskikseen.

Vuosi sitten kirjoitin ajatuksiani ostolakosta, jolla olen ollut vuoden 2014 alusta lähtien. Lakkoni on jatkunut tämän vuoden puolelle. En ole puoleentoista vuoteen käynyt alennusmyynneissä, shoppaillut nettikaupoissa, en ole hankkinut uusia vaatteita, kenkiä, koruja, astioita, koriste-esineitä, mitään tavaraa.

Kuljenko siis vaatteiden puutteessa alasti? Syömmekö suoraan pöydältä? No ei. Meillä on se mitä tarvitsemme. Mitä jos haluan vaihtelua? Käyn komeroshoppailemassa.

Jokaisella meistä, joka ei ole minimalisti, on kaapeissaan vaatteita ja muita tavaroita, joiden olemassaolon on aivan päässyt unohtamaan. Omistamme niin paljon tavaroita, ettemme muista niitä kaikkia. Tämä on nykyään itsestäänselvyys, jota ei kyseenalaisteta. Mietipä miten hullua se oikeastaan onkaan!

Käypä tutkimassa mitä kaikkea olet unohtanut kaapin perälle. Ota käyttöön ne, mitä voi vielä käyttää. Laita kiertoon muiden käytettäväksi ne, mitkä ovat tulleet sinulle tarpeettomiksi. Opi tuntemaan kaappisi ja tavarasi. Omista vain sellaisia tavaroita, joita voit käyttää ja jotka tuntuvat hyviltä. Näin sinun ei tee mieli ostaa koko ajan uutta.

Jos haluat tehokkaan alun komeroshoppailullesi, tehdään se yhdessä!


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

2.7.2015

Saippuaa köydestä - keskiaikaista vaihdantataloutta


Vanhempieni luona tehdään vähän sisäremppaa, eteishalli pitäisi saada jonkinlaiseen kuosiin ennen talon myyntiä. Edelliset omistajat olivat muinoin laittaneet sen vähän merihenkiseksi: sinistä seinämaalia, laivaboordia ja kulmiin köyttä. Seinät maalataan vaaleammaksi ja merihenkisyys saa kyytiä. Katosta irrotettua köyttä oli metrikaupalla ja ajattelin, ettei se ole mikään roska, vaan se voisi kiinnostaa jotakuta. Laitoin köydestä ilmoituksen Facebookin kierrätyspalstalle, eikä aikaakaan niin olin löytänyt tulevan omistajan.


Yksi ehto vain: köysinippu piti toimittaa Turun keskiaikamarkkinoille. Meillä oli sinne muutenkin asiaa, joten köysi kainaloon ja kohti markkinoita. Köydenkanto sopi hyvin teemaankin, olisi ollut vaikka hyvää hirttoköyttä.





Köyden vastaanottaja oli avustamassa Saippuaenkeleiden teltalla. Saippuaenkelit järjestää räätälöityjä keskiaikahenkisiä pitoja Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella ja valmistaa nimensä mukaisesti perinnesaippuaa. Teltalla olikin työnäytös menossa ja saippuapata kiehumassa. Näytti ihan kalasopalta. Emme maistaneet.


Saippuapaloja oli monenlaisia ja sain mukaani oivan sortimentin perinnesaippuaa. Sillä voi kuulemma pestä kaiken käsistä sukkiin.


Näin vaihtui kätevästi köysi saippuaan. Olisiko teillä jotakin, mitä voisit lahjoittaa eteenpäin sitä enemmän tarvitsevalle?




Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

29.6.2015

Meille tuli koiranpentu


Meillä on kaikki mullin mallin, päät pyörällä, matot rullalla ja sydän sykkyrällä. Meille on saapunut uusi perheenjäsen. Pieni pörröinen koiranpentu, joka mutustelee kaikkea, villiintyy ja nukahtaa. Se katselee maailmaa avoimin silmin. Kaikki on sille uutta ja ihmeellistä. Kaikkea voi vähän maistaa.

En vielä tiedä millainen siitä tulee ja mitä sen kanssa aletaan harrastaa. Tutustutaan ensin vähän toisiimme. Eihän sillä ole vielä edes nimeä! Tuhat loistavaa ehdotusta, miten niistä voi valita? Ehkä nimeksi jääkin Pentu.

Pentu haluaa nyt lähettää terveisiä pentukuumeisille ihmisille.

Me koirat olemme laumaeläimiä emmekä halua olla yksin. Pärjäilemme kyllä työpäivän ajan mutta meillä on kauhean kurjaa, jos emme ole laumamme kanssa. Jotkut meistä syövät vaikka reiän seinään, ettei tarvitsisi olla yksin.

Me koirat tykkäämme liikkua. Kuka enemmän, kuka vähemmän, mutta meidät on kuitenkin luotu liikkumaan (niin kuin teidät ihmisetkin). Tykkäämme sellaisista ihmisistä, jotka vievät meitä pitkiin seikkailuihin. Me tylsistymme ja lihomme, jos emme saa tarpeeksi liikuntaa.

Me koirat haluamme tehdä juttuja. Haluamme oppia uutta, nuuskia, juosta. Jos meillä on tylsää, keksimme kyllä itse itsellemme tekemistä. Jotkut niistä meidän jutuista eivät ehkä miellytä teitä ihmisiä.

Me koirat elämme monta vuotta, toivottavasti paljon enemmän kuin kymmenen. Meitä pitää saa ulkoiluttaa, ruokkia, hoitaa pitkän pitkän aikaa. Se on monta säkkiä ruokaa ja monta eläinlääkärikäyntiä. Toivottavasti vain rokotuksia, mutta joskus sairastumme ja se on kuulkaa kallista, koska sairastumme aina päivystysaikana. Meitä ei voi ottaa kaikkialle mukaan, meille pitää olla tarvittaessa hoitopaikka.

Me koirat emme osaa mitään ihmisten sääntöjä. Teidän ihmisten pitää opettaa meitä. Jos te ette opeta, me opimme omin päin miten maailmassa selvitään. Sitten te ihmiset olette yleensä vihaisia.

Me koirat olemme pienenä aika lapsellisia, niinkuin tekin ihmiset olette pienenä olleet. Emme osaa pidättää, emme tiedä mitä saa jyrsiä, säikymme hassuja juttuja ja olemme liian uteliaita. Olkaa meidän kanssamme kärsivällisiä ja johdonmukaisia ja ohjatkaa meitä palkiten, niin meistä kasvaa iloisia, hyvin käyttäytyviä koiria, joista voitte olla ylpeitä.

Pentu toivottaa kaikille oikein ihanaa kesäistä viikkoa!

Ruoste-koiran elämää voit seurata sen omasta vlogista

Lue myös: Nahka tykkää putsauksesta - pidä koiran panta ja talutushihna kunnossa


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

25.6.2015

Toimintatorstai: Paperikasan ruumiinavaus



Keittiön pöydän kulma on paperimagneetti monessa huushollissa ja näköjään meilläkin. Päätin tehdä kasalle ruumiinavauksen ja tutkia paperi paperilta, mistä kasa muodostuu ja missä papereiden olisi pitänyt olla.

* kissojen rokotuskäynnin kuitti ja jälkihoito-ohjeet sekä mainos koirauimalasta - ei tarvetta säilyttää pitkäaikaisesti, rokotukset merkittiin myös kissojen rokotusvihkoon

* taloyhtiön pihatalkookutsu - päivämäärä kalenteriin ja lappu pois

* Talouselämä -lehti - paperikori, josta sen voi ottaa vielä selailuun jos huvittaa

* Tekniikka & talous -lehti - paperikori, josta sen voi ottaa vielä selailuun jos huvittaa

* futisjoukkueen jäsenen toimintamaksukuitti - futisjoukkueen kansioon

* futisjoukkueen tiettyyn peliin osallistujat, lista - listaan kirjoitettiin pelissä maalin tehneet, futisjoukkueen kansioon

* lasku uusista ikkunoista + kirjekuori - lasku maksuun, kirjekuori paperikoriin, lasku remonttikansioon

* futisjoukkuelistapaperin toinen tyhjä puoli - paperikoriin

* kuitti kännykän autotelineestä - kirjanpitoon

* kuitti kahvilan lahjakortista - ei tarvetta pitkäaikaiselle säilytykselle

* Nesteen asiakaskortti - tunnusluku unohtunut, pitäisi ottaa yhteyttä asiakaspalveluun

* seura-asun hakulomake - ei vielä päätöstä haemmeko asun

* futisjoukkueen joukkueluettelo, vanha - hävitettäväksi

* muistivihko - palautetaan käsilaukkuun

* tyhjä A4 josta leikattu pala - paperikoriin

* kirjaston virallinen kirjanmerkki - käyttöön

* kahvilan käyntikortti - skannataan puhelimen käyntikorttisovellukseen

* toinen Talouselämä -lehti - paperikoriin

* toinen Tekniikka ja talous -lehti - paperikoriin

* virallisen näköinen puolisolle osoitettu avattu kirjekuori jossa jokin tiedote sisällä - puoliso arkistoi

* kukkarokaupan verkkokaupan alennuskoodilappu - ei käyttöä, paperikoriin

Barbara Hemphill kirjoittaa klassikossa Taming the Paper Tiger: "paper clutter is postponed decisions", paperisotku on lykättyjä päätöksiä. Ylläolevasta listasta näkyy ettei minun kasassani kyse ollut mistään suurista päätöksistä, mutta jokainen paperi vaati juuri sen verran ajattelua,  tekemistä, vaivaa, jota juuri sillä hetkellä ei muka ollut valmis näkemään, niin että lappunen oli helpompi vain laittaa kasan päälle. Voila, paperisotkua. (Tunnustan tosin, että kasvatin kasaa vähän kuin laboratoriotutkija bakteerinäytettä.)

Hyvä uutinen oli tietysti se, että kasan selvittäminen ei vienyt loppuen lopuksi montakaan minuuttia, kun sen vain päätti tehdä. Mitä parempi systeemi on käytössä, sen helpompaa on papereidenkin lajittelu.

Arkistointisysteemistä riippumatta tärkein sääntö on tämä: käsittele paperi mahdollisimman pian - mieluiten heti, ennen kuin siitä ehtii kavereidensa kanssa tulla sekalainen läjä.

Oletko sinä erinomainen vai toivoton erilaisten paperilappusten kanssa? Mikä papereissa on hankalaa?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

22.6.2015

Opi uutta, innostu ideoista, järjestä ajatuksesi, osallistu ja jaa - ilmaiseksi verkossa

Kuva: Coen Dijkman

Netti sisältää söpöjen kissavideoiden ja kaikenlaisten väärien mielipiteiden lisäksi todella paljon hyödyllistä asiaa. Esittelen tässä muutaman palvelun ja työkalun, joista on ollut itselleni paljon iloa. Ole utelias ja tutustu!

Coursera

Coursera sisältää kaikille avoimia verkossa pidettäviä kursseja eli MOOCeja. Kursseja on kymmeniltä aihealueilta lääketieteestä taiteisiin. Videoiden kieli on useimmiten englanti, mutta jopa suomenkielinen tekstitys saattaa löytyä. Kursseja voi käydä vain videoita katsellen tai sitten tehtäviin paneutuen. Keskusteluosiossa voi jakaa ajatuksia muiden kurssilaisten kanssa. Lempikurssejani tähän mennessä ovat olleet sosiaalipsykologian peruskurssi, positiivisen psykologian kurssi, tehokkaan oppimisen kurssi ja uudenlaisen eettisemmän bisneksen kurssi. Mistä sinä haluaisit oppia lisää?

www.coursera.org

TED talks

TED on yhteisö, joka haluaa levittää ideoita ja herättää keskustelua lyhyiden, mielenkiintoisten puheiden välityksellä. Nettisivulla on katseltavissa valtava määrä puheita: sivistäviä, hauskoja, yllättäviä, rohkaisevia. Niihinkin on saatavissa tekstityksiä, joskus jopa suomeksi. Puheita voi myös ladata puhelinapplikaatioon ja kuunnella vaikka kävelylenkin aikana.

www.ted.com

Code.org

Mitä se ohjelmointi oikein on? Voisinko minäkin oppia ohjelmoimaan? Code.org on sivusto, joka on suunniteltu innostamaan erityisesti lapsia, mutta sieltä voi ohjelmoinnista kiinnostunut aikuinenkin aloittaa tutustumisretkensä. Kun pääsee kärryille, vähän edistyneempiä kursseja löytyy sitten osoitteesta Codecademy.

code.org

Evernote

Evernote on muistiinpanojen organisointityökalu, joka toimii sekä tietokoneella että puhelimessa tai tabletissa. Voit luoda useita muistikirjoja ja käyttää avainsanoja. Minulla on oma muistikirjansa esim. kotiasioille ja Mekaselskan muistiinpanoille. Laitan sinne muistiin esimerkiksi kirjoja, joita haluaisin lukea, ideoita, joita voisin käyttää markkinoinnissa...

www.evernote.com

Osallistujat.com

Toimin junnufutisjoukkueen joukkueenjohtajana ja käytämme treeneistä ja peleistä tiedottamiseen Osallistujat.com-palvelua. Se oli myös käytössä kaverikoiratoiminnassa. Toiminnan perusyksikkö on joukkue, jossa on jäseniä. Joukkueelle luodaan tapahtumia. Palvelun avulla voi helposti seurata kuka on kulloinkin ilmoittautunut ja kuka ei pääse tulemaan. Joukkueen jäsen ilmoittautuu mukaan tapahtumaan/harjoituksiin/peliin klikkaamalla nappia. Osallistujista voi tuoda kalenterilinkin vaikka omaan Google-kalenteriin.

osallistujat.com

Nappi Naapuri

Nappi Naapuri on uusi naapurustoja yhdistävä karttapohjainen palvelu, jossa voi pyytää ja tarjota apua, tutustua muihin, tiedottaa asioista, myydä, lainata, vaihtaa tavaroitaan tai mitä nyt keksiikään tehdä. Kartalle voi luoda oman puhekuplan ja lukea muiden kuplia. Osallistuin Nappi Naapurin joukkorahoituskampanjaan ja toivon, että palveluun tulee paljon puhekuplia! Mitä enemmän käyttäjiä, sen enemmän hyötyä.

nappinaapuri.fi

Lue myös: Digitaalista roskaa - omien digivarastojen raivaaminen


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!