Se Hervannan kohtelias ja varovainen bussikuski

Siitä asti kun kuulin, että Tampereelle Hervantaan tulee robottibussikokeilu, olen odottanut pääseväni kyytiin. Ehdin jo vähän aikaa sitten innostua:

On aina hyvä mennä täysin ohjelmoidulla robottiautolla, joten maltoin odottaa. Tällä viikolla liikennekokeilu aloitettiin sitten virallisesti, ja minähän mieheni kanssa heti sopimaan lounastreffejä robottikyydillä.

Robottibussi ei mene ensimmäisenä Hervannan valtaväylälle aamuruuhkaan sompailemaan, vaan se ajaa pientä pätkää Teknillisen Korkeakoulun ja Hervantakeskuksen välillä. Autoliikennettä siinä välillä ei taida juuri kulkea, mutta opiskelijoita senkin edestä. Vaikka fukseja joka syksy lisää tuleekin, tuskin niitäkään on ylimääräisiä. Eli varovainen täytyy olla.

Ehdimme odotella pysäkillä jo sen verran, että menetimme uskomme ja melkein jo lähdimme kävelemään itse kohti lounasravintolaa. Mutta sitten näimme pikku bussin saapuvan!

Bussi oli maailman söpöin pieni kulkupeli.

Autonomiset pikkubussit tulevat Suomen kaduille tänä kesänä kehittämään uusia ratkaisuja kaupunkiliikenteen globaaleihin haasteisiin. Kustannustehokkaiden, vähäpäästöisten ja matkustajien tarpeet huomioivien piensähköbussien kuljetuskapasiteetti on 9 henkeä. (sohjoa.fi)

Sen voisi maalata vaikka keltamustaraidalliseksi ja laittaa katolle tuntosarvet.

Tällaisen pikkuisen sähköbussin tarkoituksena on täydentää olemassaolevaa joukkoliikennettä, ei korvata sitä. Se voisi toimia syöttöliikenteenä vaikkapa ratikkalinjalle. Täällä Tampereella on kova älämölö siitä, että ydinkeskustaan pitäisi päästä omalla autolla ja mieluiten parkkeeraamaan liikkeen eteen. Onhan suuri osa tamperelaisista niin huonojalkaisia, etteivät pysty kävelemään bussipysäkiltä saati parkkihallista. Ehkä pikkubussi voisi kuljettaa keskustassa ihmisiä kauppoihin.

Kun astuimme bussiin, siellä olikin Ylen toimittaja ja kuvaaja ja huomasimme lupautuneemme haastateltaviksi. Juttua automaattisesta ajamisesta piisasi niin, ettei tullut jäätyä edes toisessa päässä pois kyydistä, vaan ajoimme toisenkin kierroksen.

Kyyti oli rauhallista ja pehmeää ja sähköauton tapaan hiljaista. Bussi ajaa ihan hitaasti tai pysähtyy, jos joku kävelee sen vierellä. Eräs täti kuunteli reippaillessaan musiikkia kuulokkeilla eikä varmaan huomannut takana vaanivaa bussia. Seurasimme häntä hipihiljaa pitkät pätkät.

Kyyti jätti todella innostuneen olon. Tällaisella bussilla todella kelpaa ajella! Kuskin puuttumista ei huomannut millään tavalla. Tällä hetkellä ohjaus perustuu GPS:ään ja ennalta ohjelmoituun reittiin, eli bussi kulkee kuin raiteilla. Tulevaisuudessa voisi kuitenkin käyttää ympäristön 3d-mallinnusta. Esteet bussi havaitsee lidarilla eli lasertutkalla. Se on niin tarkka, että se havaitsee sadepisaratkin, joten testejä ajetaan nyt vain hyvän sään aikana.

Kiitos kyydistä! Menkää tekin kokeilemaan jos pääsette :)

Lue lisää: Robottibussit liikenteeseen Hervannassa

Hyvä ikä -messut 2016

Värejä ja tyyliä ei tarvitse hylätä, vaikka kävelemiseen tarvitsisikin keppiä. Sabi

Hyvä ikä -messut ovat Suomen laajin ikääntymisen messutapahtuma. Vierailin messuilla tänä vuonna nörttilasit silmillä ja kokosin alle muutaman löydön, jossa uusi teknologia liikuttaa, lisää turvallisuutta, auttaa viestimään ja lisää itsenäisyyttä. 

Aktivoivaa suksimista

Heti sisälle messuhalliin tultuani huomasin lähimmässä kojussa kovaa hiihtomeininkiä. Kyseessä oli Turku Game Labin ja SENIORsomen yhteistyössä tekemä liikuntapeli, jossa pelihahmoa ohjataan sensorin välityksellä itse liikkumalla ruudun edessä. Pelihahmo on hiihtäjä, joka saa sivakointiinsa vauhtia käsillä tehdyillä tasatyönnöillä ja joka pidetään kaartelevalla ladulla ottamalla sivuaskelia. Kiviin ja puihin ei kannata törmäillä. Kokeilin peliä helpoimmalla asetuksella itsekin ja siihen uppoutui tosi kivasti, vaikka se yksinkertainen olikin. (Innovoin siihen tosin itse heti mukaan zombeja.)

www.seniorsome.com
www.turkugamelab.fi


Ketjuton turvalukko

Suomen Salpa Oy:n salpalukko on ulko-oven turvalukko, joka aktivoituu, kun ovikelloa soitetaan. Ovi avautuu vain raolleen, minkä jälkeen asukas voi todeta, onko tulija uhkaava vai ystävällinen. Avausnapista ovi aukeaa kokonaan, hälytysnapista laukeaa sireenihälytys. Langaton ohjauspaneeli on pieni ja seinästä irrotettava, sen voi laittaa vaikka yöpöydälle.

www.salpalukko.fi


Älyasunto ja virtuaalirollaattori

MeWeT on uusimman hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö, joka rakentuu yhteistyössä Sataedun ja SAMKin kanssa.

www.mewethome.com

https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/hyvinvoinnin-edistaminen-teknologian-keinoin/

SAMKin pisteellä oli myös demo kahdesta pelistä. Ensimmäisessä kerättiin ruudulta sydämiä ja sitä pystyi ohjaamaan tasapainolaudan tai käsiohjaimen avulla. Käsiohjain oli 3D-tulostettu itse.

Toinen peli oli liikkumiseen motivoiva sovellus, joka muuntaa oikean kävelymatkan (vaikkapa 100 m) Suomen halki kuljettavaksi matkaksi ja näyttää tabletin ruudulla kuvia tämän kuvitteellisen matkan varrelta. Näin kliinisen valkoisia käytäviä pitkin käveleminen muuttuu mielekkäämmäksi.

Vaimo rakas! Pistä urheilukanava!

Evantia esitteli tabletilla toimivaa kommunikointiohjelmistoa, jonka avulla esimerkiksi aivohalvauspotilas tai muistisairas henkilö, joka ei pysty itse puhumaan, voi helpommin viestiä omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Ohjelman kuvanäppäimillä voi koostaa lauseita osasista tai lukea ääneen valmista tekstiä. Ohjelma oppii käyttäjän kielenkäyttöä ja jopa murresanoja. Ohjelmaan voi myös ladata omia kuvia vaikkapa eri huoneista ja kuviin aktiivisia pisteitä, jolloin ei tarvitse käyttää edes sanoja.

Kuulin ihanan tarinan miehestä, joka oli pystynyt ohjelmiston avulla itse huutelemaan vaimoa eri huoneesta ("vaimo rakas! vaimo rakas!") ja pyytämään saada istua lempinojatuolissa ja laittamaan urheilua telkkarista, eikä hänen tarvinnut odottaa että joku tulee kysymään, He olivat pystyneet käymään oikean keskustelun ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

www.evantia.fi


Lusikka koneiseen käteen

Jos lusikka ei pysy omassa kädessä, teknologia tulee avuksi. Besticin konelusikoija tottelee kiltisti ruokailijan käskypainalluksia, ottaa lautaselta halutun suupalan ja nostaa sen syöntikorkeudelle. Seuraava suupala haetaan vasta, kun ruokailija käskee. Antureiden avulla koko lautanen käydään läpi. Keittoakin laite osaa lusikoida siististi, se pyyhkii lusikasta valumat puhtaaksi.

www.bestic.se
www.algoltrehab.fi

Lue myös: Hyvä ikä -messuilla 2014

Mindtrek 2016, päivä 3

Jakamistalous kaupungeissa

Viimeinen kuuntelemani Mindtrekin sessio pidettiin keskiviikkona aamupäivällä. Paneeli käsitteli jakamistaloutta kaupungeissa ja keskusteluun osallistuivat Mia Åkerblom (Linz), Joel Järvinen (Uber Suomi), Pekka Möttö (Tuup.fi), Harri Paloheimo (PiggyBaggy), Johanna Kohvakka (From Waste to Taste) ja Roope Mokka (Demos Helsinki).


Mia Åkerblom jutteli Linzin vanhasta tupakkatehtaasta, jonne on perustettu mm. yhteistyöskentelytiloja. Kimppakyytisovellukset ovat myös suosittuja. Jakamistalouden haasteena on hänen mielestään ihmisten hieman kapeakatseinen ajattelutapa. Esimerkkejä ja malleja muualla hyvin toimivista palveluista kaivataan.


Joel Järvinen esitteli Uberin yksinkertaista toimintaperiaatetta: paina nappia, saat kyydin. Hän muistutti, että auto on yleensä perheen toiseksi suurin investointi, kuitenkin se on käyttämättömänä melkein koko ajan ja tarvitsee parkkitilaa kun ei ole aiheuttamassa liikenneruuhkaa.


Pekka Möttö kertoi startupistaan Tuupista. Sen tarkoituksena on tehdä eri liikkumismuotojen yhdistämisestä helppoa. Sovelluksessa on älykäs reitin suunnittelu ja digitaalinen lippukioski. Siitä voisi ostaa yhtä lailla tutun yksittäislipun bussiin kuin lomakuljetukset bussilla ja veneellä saarimökille.

Green Business Development: Who will win the new mobility race? New mobility survey


Harri Paloheimo aloitti muistelemalla PiggyBaggyn syntytarinaa. Hänen piti viedä autottomana mikroaaltouuni korjaukseen. Siinä uunia ikeakassilla raahatessaan ja käytännöllisesti katsottuna tyhjiä ohiajavia autoja vilkuillessaan hän mietti, että täytyy olla tehokkaampi tapa hoitaa asia. Syntyi tavaroiden kimppakyytipalvelu PiggyBaggy.

Yrityksellä (CoReorient Oy) on muutakin meneillään. Älykontti toimii kylätilana, jonka avulla voidaan toteuttaa asukkaille paikallispalveluita. Kylätilaan voisi tilata kotiinkuljetuksia ja pidentää liikkeiden aukioloaikoja. Nyt menossa on kiertotalouspilotti Liiteri, jossa K-raudan työkaluja voi vuokrata, jopa kotiin kuljetettuna.

Johanna Kohvakka, From Waste To Taste

Johanna Kohvakan vetämä kiertotaloushanke From Waste to Taste taistelee ruokahävikkiä vastaan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on perustettu ruoankierrätyskeskus ja hävikkiruokaravintola Loop. Hävikkiruokahan on täysin syömäkelpoista ruokaa, joka ei vain tule syystä tai toisesta syötyä. Ravintolassa siitä tehdään korkealuokkaisia annoksia ammattikokkien johdolla - kunkin päivän menu on vain yllätys. Hankkeen tarkoituksena on myös työllistää vaikeasti työllistyviä ihmisiä kuten maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä.

Hävikkiruoan syntyyn olemme me ruokakaupassa asioivat kuluttajat osin syyllisiä: otamme hedelmätiskistä mieluummin sen keltaisen kuin pilkullisen banaanin, luulemme virheellisesti parasta ennen -päiväyksiä viimeisiksi käyttöpäiviksi.

Kauppiaat suhtautuvat nykyään positiivisesti hävikkiruoan hyötykäyttöön. Aiemmin vastuukysymys oli epäselvä, mutta Eviralla on nyt selkeämmät ohjeet ruoka-avun käytöstä ja hävikkiruoka saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Imagon kohenemisen lisäksi jätemäärän väheneminen säästää rahaa.

Roope Mokka, Demos Helsinki

Roope Mokka Demos Helsingistä pohti esityksessään jakamistalouden syitä ja seurauksia ja käski kaupunkien ymmärtää viisi asiaa:

* kaupungit ovat innovaatioalustoja - mutta painopisteen tulee olla ihmisissä ja kokeiluissa, ei teknologiassa
* alustayhtiöt eivät ole kaikki samanlaisia - sellaisia tulee tukea, joita käyttäjät hallinnoivat, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamisia ja joilta ei voi sulkea ketään pois
* arvoa luodaan käytöllä, ei tuotannolla - ei tule tuottaa jatkuvasti uusia taloja ja rakennuksia vaan käyttää paremmin jo olemassaolevia
* kaupunki jakaa jo nyt - kadut, elokuvateatterit jne ovat jakamistalouden muotoja
* kaupungista tulee alusta - mutta meidän tulee päättää millainen siitä tulee, etteivät koodarit ehdi ensin

Kaupungin ja asukkaiden yhteisten kokeilujen tulee johtaa aitoihin toimintatapojen ja sääntöjen muutoksiin, ei jäädä vain puheen tasolle.

Lue myös:

* Mindtrek 2016, päivä 1: Kiertotalouden välttämättömyys, kyberuhkien ajan kotivara ja ihan oikea kyborgi
* Mindtrek 2016, päivä 2: Pokemon GO, älykkäät kaupungit ja innovaatiokeskukset

Mindtrek 2016, päivä 2

Pokemon GO, älykkäät kaupungit ja innovaatiokeskukset

Frans Mäyrä

Mindtrek-konferenssin toinen päivä alkoi tutkija Frans Mäyrän esityksellä Pokemon GO -pelistä. Taskuhirviöiden keräilypeli saavutti valtavan suosion tänä kesänä - suomalaisessa peliä käsittelevässä Facebook-ryhmässä on yli 25 000 jäsentä. Pelin vaatimia ominaisuuksia alkaa löytyä jo tarpeeksi monen älypuhelimesta.

Olemme menossa kohti kulttuuria, jossa pelaaminen ja leikillisiä elementtejä sisältävä kommunikointi rytmittää muita arkipäivän touhujamme. Pelit voivat olla kivoja mutta myös orjuuttaa. Peleistä irtautuminen on taito, jota pitäisi opettaa.

Pokemon Go on suunnannäyttäjä. Se on vilauttanut vähän lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia ja saanut aikuisetkin pelaamaan ja vielä julkisesti. Tulevaisuuden pelit tulevat menemään vielä pitemmälle. Teknologian kehittyessä pelit tuovat ripauksen taikuutta elämäämme.

uta.fi: Pokemon Go antaa esimakua tulevasta

Aamupäivän keynoteissa kuulimme asiaa ensin nopeista 5G-verkoista, jotka yhdistävät kaiken. Lauri Oksasen (Nokia) ehkä vähän teknisestä esityksestä mieleeni jäi parhaiten tämä kuva:

Verkot kehittyvät, ihmisten mahdollisuudet lisääntyvät

Ensin kyse oli ihmisten yhdistämisestä, puheluiden soittelusta, tekstarien lähettämisestä. 2000-luvulla Google, Youtube, Facebook ja muut palvelut toivat sisältöä ja osallistumista. Verkkoteknologian kehitys mahdollistaa toisilleen juttelevat laitteet (IoT), maailman, jonka toimintaan käyttäjä voi laajasti vaikuttaa itse ohjelmoimalla, ja ehkä älymmekin paranee koneiden auttamana.

Älyä ja innovatiivisuutta todellakin tarvitaan. Keynote jatkui Markku Markkulan (Euroopan alueiden komitea) näyttämällä melko masentavalla kuvalla:

Innovaatiot punaisella

Alueiden komitean ykkösprioriteetti tulevina vuosina on luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua mm. seuraavin keinoin:

* alueiden tutkimus- ja innovaatiokykyä parannetaan
* yrittäjähenkeä kehitetään
* digitaalisille verkoille ja palveluille sopivia olosuhteita luodaan
* raja-aitaa online ja offline -maailmojen välillä madalletaan

Alueita ja kaupunkeja kehotettiin tukemaan paikallisten innovaatioekosysteemien syntyä ja kehitystä. Avoimet innovaatiot, yrittäjän mindset ja kokeilukulttuuri ovat se, millä mennään. Synergiaa ja toisilta oppimista tarvitaan!

Älypormestarit koolla

Ennen lounasta viiden kaupungin (Tampere, Turku, Oulu, Malmö, Linz) pormestarit keskustelivat älykkäistä kaupungeista. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoi, että älykaupunki tarvitsee älykästä teknologiaa, älykästä dataa ja älykaupunkilaisia. Datan avaamisessa tulee olla rohkea. Lähetin itse toiveen, että mukana olisi enemmän myös sellaista dataa, jota päivitetään useammin kuin kerran vuodessa tai kuukaudessa.

Iltapäivän keynotessa professori Boyd Cohen esitteli ajatuksiaan älykkäistä kaupungeista, innovaatioalueista ja yrittäjyydestä. Innovaattorit eivät enää halua asua Silicon Valleyn tapaisissa esikaupunkialueiden teknologiapuistoissa vaan urbaaneilla, kävelykelpoisilla, palveluita ja elämää kuhisevilla alueilla. Tampereenkaan ei kannata haikailla Euroopan Piilaaksoksi vaan olla mieluummin Älylaakso.

Eurooppalaiset kaupungit hakkaavat Yhdysvallat innovaatiokeskuksina useasta syystä:

* paremmin (ihmisiä varten) suunnitellut kaupungit
* älykaupungit
* yrittäjyyttä tukevan pehmeän infrastruktuurin kuten yhteistyöskentelytilojen käyttöönotto
* paremmat turvaverkostot
* USA on jo menettänyt johdon innovaatioissa
* alkuvaiheen pääomasijoitusten (venture capital) rooli vähenee
* maahanmuuttaja-yrittäjyys on helpompaa

Päivän päätti osaltani IoTn nykytilaa ruotiva yritysedustajien paneeli (kaikki miehiä! Naiset, olette/olemme hyvin tervetulleita kehittämään älykaupungin teknologisia innovaatioita).

Jouduin yleisöön puolivahingossa, enkä valitettavasti saanut keskustelusta paljonkaan irti, mutta olipa Maestro-sali mahtavan kaunis.

Maestro-sali, Tampere-talo

Päivä loppui kuitenkin pieneen nousukiitoon innostavien jälkikeskusteluiden merkeissä:
* jos ei vielä ole niin tee itse
* ajattele isosti, hae rahoitusta ja tee kunnolla
* pidä suomalaisten innovaatioiden lippua korkealla

Osallistuinpa viimeiseksi vielä ennen takin hakua Jollan arvontaan. Siihen ei riittänytkään nimen raapustus arvontalappuun, vaan piti osata luoda uusi ambience eli teema jonkin kuvan perusteella. Miehelläni on Jolla enkä ymmärrä lainkaan sen käyttölogiikkaa, joten melko haparoiden mentiin. Sain kuitenkin kuulla selvittäneeni tehtävän melkeinpä nopeiten kaikista. Sain kotiinviemisiksi kaksi lämmintä Jolla-pipoa. Jos voitan, annan kyllä puhelimen miehelleni.

Lue myös:

* Mindtrek 2016, päivä 1: Kiertotalouden välttämättömyys, kyberuhkien ajan kotivara ja ihan oikea kyborgi
* Mindtrek 2016, päivä 3: Jakamistalous kaupungeissa

Mindtrek 2016, päivä 1

Kiertotalouden välttämättömyys, kyberuhkien ajan kotivara ja ihan oikea kyborgi

Mindtrek on Tampereella järjestettävä teknologiakonferenssi, joka täyttää jo 20 vuotta. Tänä vuonna yksi teemoista oli Älykkäät kaupungit, mikä erityisesti innosti minut ilmoittautumaan jo kolmannen kerran.

Neil Harbisson

Maanantain keynote-puhuja oli taiteilija Neil Harbisson. Hän piti erittäin viihdyttävän ja paljon ajatuksia herättävän esityksen.

Harbisson kärsii täydellisestä värisokeudesta eli näkee kaiken harmaan eri sävyissä. Hän on asennuttanut kalloonsa kiinteästi antennin ja sirun, joiden avulla hän pystyy kuulemaan värit. Hän on siis tavallaan luonut itselleen uuden aistin. Harbisson on mukana yrityksessä nimeltä Cyborg Nest, jonka avulla muutkin voivat saada keinotekoisia aisteja. Yrityksen ensimmäinen tuote on North Sense, jonka avulla voi aistia pohjoisen ilmansuunnan. Harbisson itse aikoo asennuttaa päähänsä seuraavaksi laitteen, jonka avulla hän tietää paljonko kello on.

Harbissonin ajatus oli, että meidän ei pitäisi muokata luontoa sopimaan ihmiseen vaan ihmistä sopimaan luontoon. Jos tekisimme itsestämme vaikkapa pimeässä näkeviä, ei syntyisi valosaastetta. Ylimääräisen aistinsa avulla hän kokee yhteyttä eläinten kanssa. Hän voi aistia infrapunan, jota kissa tuijottaa seinässä, ja ultravioletin, jota kohti hyönteinen kukassa suunnistaa. Katsoessaan eri värisiä ihmisiä, mustia, valkoisia, hän näkee eri sävyistä oranssia. Olemme kaikki oransseja.

Kari Herlevi

Iltapäivällä kuulimme ajatuksia kiertotaloudesta, puhujina europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Sitran kiertotalous-avainalueen vetäjä Kari Herlevi, Ekokemin New Business Ventures -johtaja Mari Puoskari ja toinen yritysvastuun toimisto Ethican perustajista Anne Raudaskoski.

Kulutamme tällä hetkellä aivan liikaa luonnonvaroja, ja kyseessä on visainen ja monisyinen ongelma. Tarvitaan siilojen ja osaoptimoinnin sijaan koko järjestelmän laajuista ajattelua. Pietikäinen vertasi ratkaisua juoksuharjoitteluun: jos haluaa osallistua maratonille, ei auta että kävelee joka kuukausi 10 % enemmän. Täytyy tehdä aivan toisenlaisia harjoitteita.

Puoskari kertoi Riihimäellä sijaitsevasta kiertotalouskylästä, joka parantaa jätteen hyödyntämisastetta. Siellä käsitellään myös se muovi, jota lajittelet sekajätteen seasta pois. Kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 % pienempi kuin uuden muovin.

Suomi tahtoo olla kiertotalouden edelläkävijä kymmenen vuoden sisällä. Herlevi esitteli poimintoja tiekartasta. Suomeen suunnitellaan esimerkiksi kierrätyslaitosta arvometallien talteenottoon sähkö- ja elektroniikkaromusta.

Raudaskoski toi meidät globaalista lokaaliin ja avasi hieman periaatteita Hiedanrannan suunnittelun takana. Hiedanranta on Tampereen uusi kaupunginosa, joka tulee entisen tehdasalueen tilalle. Siitä on tulossa älykkään kaupungin mallialue, jossa hyödynnetään kiertotalouden ajattelua. Suunnittelu perustuu ihmisten ja yritysten yhteistyölle. Tavoitteena on, että Hiedanrannan kiertotalousbrändi tunnetaan kansainvälisesti.

Näkymä kahvitauolta Sorsapuistoon

Iltapäivän keynotessa Petteri Järvinen käsitteli yksityisyyttä verkossa ja kyberturvallisuutta. Meidän pitäisi muistaa, että ilmaisia palveluita ei ole. Jos emme maksa rahalla, maksamme tuottamallamme datalla.

Kyberhyökkäyksiä tapahtuu ja netissä olevia kodinkoneita voidaan valjastaa mukaan hyökkäyksiin. Eräänkin kerran hakkeri oli saanut lypsyrobotin soittelemaan viihdelinjoille. Mitä voimme tehdä? Järvinen antoi neuvoja: päivitä aina älylaitteiden (esim. TV) ohjelmistot ajan tasalle, pidä jemmassa jonkin verran käteistä rahaa ja valmistaudu infosotaan: älä usko kaikkea, mitä mediassa kirjoitetaan ja puhutaan.

Päivä alkoi siis inspiroivasti ja päättyi vähän pahaenteisesti. Herkässä mielentilassa ajauduin jopa ottamaan ilmaisen ämpärin. En sentään jonottanut sitä!

Ilmaiset ämpärit, APINF

Lue myös:

* Mindtrek 2016, päivä 2: Pokemon GO, älykkäät kaupungit ja innovaatiokeskukset

* Mindtrek 2016, päivä 3: Jakamistalous kaupungeissa

7 ominaisuutta, joita järjestäminen sinussa kehittää

Kodin järjestämisellä luvataan usein olevan jopa elämää mullistavia, maagisia seurauksia. Joku kuulemma raivasi kotinsa ja sai myöhemmin uuden työn ja komean miehen ja voitti vielä lotossa. Ainakin melkein.

En ihan mihinkään taikuuteen usko, mutta järjestäminen on kyllä minunkin mielestäni enemmän kuin tavaroiden laittamista oikeille paikoilleen. Etenkin raivaaminen, simplaaminen, miksikä tavaroiden vähentämistä haluaakaan kutsua, opettaa tärkeitä asioita itselle ja itsestä.

Tulin pohdinnoissani siihen tulokseen, että ainakin seuraavia seitsemää ylevää ominaisuutta järjestäminen sinussa kehittää ja jalostaa. Tuleeko mieleen muita?

Päätöksenteko. Ihminen välttelee elämänsä aikana uskomattoman monien päätösten tekemistä. Päätös sattuu, koska se on valinta, jossa valitaan jotain pois. Järjestämisen aikana edetään helpoista päätöksistä vaikeampiin, ja päätöksentekokyky saa paljon harjoitusta.

Luopuminen. Kaikki elämässä on väliaikaista. Emme voi pitää kiinni kaikesta loputtomiin. Jotta tulisi tilaa uudelle, pitää päästää irti jostain vanhasta.

Päättäväisyys. Järjestäminen vie aikaa eikä se ole helppoa. Tavoitetta kohti kulkeminen vaatii sinnikkyyttä.

Tulevaisuuteen katsominen. Tämän voi ajatella usealla tasolla. Järjestämisen tarve tulee monesti siitä, että on säilönyt liikaa menneisyyttään, ja näkökulman muutos auttaa laittamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Toisaalta järjestyksen saavuttaminen vaatii sitä, että näkee silmissään valmiin tuloksen ja uskoo sen saavuttamisen olevan mahdollista.

Lupa toimia odotusten (myös omiensa) vastaisesti. Aikuistuvat lapset saattavat ajatella, että äiti tai isi kyllä säilöö heidän ylimääräiset tavaransa. Perinteen mukaan kypsyyden merkki on omakotitalo täynnä tavaraa, iso auto ja kultainen noutaja. Yhteiskunta sanoo, että ilman kulutusta ei ole kasvua. Järjestämisen aikana kyllästyminen tavaran määrään ja muiden asettamaan rooliin voi herättää kapinamielen.

Onnistuminen ja voimaantuminen. Järjestäminen ja raivaaminen vähentää ympäristön visuaalista hälyä ja rauhoittaa. Kaaoksen vaihtuminen järjestykseen tarkoittaa, että tilanne on taas saatu haltuun. Monet kuvailevat, että tavaran vähentäminen on tuntunut ihan fyysisesti keventävältä. Järjestämiseen liittyy usein kinkkisiä henkilökohtaisia, tunteita herättäviä päätöksiä, joiden tekeminen antaa voimaa ja luottamusta itseen.

Itsekunnioitus. Järjestämisen aloittamisen motivaationa voi olla yksinkertaisesti ajatus: minä ansaitsen parempaa. Järjestyksessä oleva koti tekee minulle hyvää.

Lohkoketju - digitaalisen korulippaan tuleva arvohely?

Meidän junnulle tuli ensimmäiseksi mieleen Minecraft, kun hän kuuli sanan blockchain.

Olet ehkä kuullut ohimennen puhuttavan lohkoketjusta eli blockchainista, joka on ilmeisesti jotain mullistavaa, mutta et ole oikein ymmärtänyt mitä. Yritän tässä kirjoituksessa vastata seuraaviin kysymyksiin:

• Minkä ongelman lohkoketju yrittää ratkaista?
• Millä tavoin?
• Mitä sovelluksia sillä on ja voisi olla?

Perinteiset tietokannat vs. lohkoketju

Wikipedian mukaan "Tietokanta on tietokoneen muistissa oleva tietojen kooste." Se on siis kuin arkistokaappi, josta sihteeri voi hakea tietoa, lisätä sinne uutta tietoa, muokata ja poistaa olemassa olevia tietoja.

Perinteiset tietokannat ovat vakiintuneita, ne toimivat hyvin ja nopeasti, mutta niillä on joitakin heikkouksia. Tiedot varastoidaan keskusjohtoisesti. Kun siirrät rahaa toiselle henkilölle, esimerkiksi maksat laskun, se menee aina pankin keskustietokoneen kautta. Tämä voi hidastaa tiedonkulkua. Olet varmaan huomannut, että rahan siirtyminen voi kestää useita pankkipäiviä. Välikäsi tarvitsee isoja palvelinkoneita ja tietovarastoja ja ottaa omat maksunsa välistä. Tietoja on mahdollista muuttaa, ja sen voi tehdä pahimmassa tapauksessa jopa kenenkään huomaamatta mitään.

Lohkoketjukin on tietokanta, mutta se ei ole jemmassa missään yhdessä paikassa. Kaikilla järjestelmän käyttäjillä on siitä kopioita, ja siinä olevat tiedot ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä. Lohkoketjun toimintaperiaate takaa sen, että tietokannassa olevia tietoja ei kukaan yksittäinen ihminen pysty muuttamaan.

Lohkot ketjuttuvat toisiinsa niin, että seuraavassa lohkossa on aina viittaus edelliseen lohkoon, tiiviste. Se perustuu lohkon sisältämään tietoon, sitä voisi sanoa vähän kuin lohkon sormenjäljeksi. Edellinen lohko painaa aina seuraavaan sormenjälkensä.

Tiiviste on helppo tarkistaa, mutta tosi työläs luoda

Ketju pitenee, kun tiedot uusista tapahtumista, vaikkapa tilisiirroista, tallennetaan uuteen lohkoon, joka liitetään ketjun päähän. Mistä luottamus ja yksimielisyys ketjun sisällöstä syntyy, kun kukaan käyttäjä ei tunne toistaan? Ratkaisu: tehdään uuden lohkon lisäämisestä todella työlästä eli paljon tietokoneen laskentatehoa vievää. Silloin kenelläkään yksittäisellä käyttäjällä - tai verkoston vähemmistölläkään - ei ole käytännön mahdollista väärentää ketjua, koska väärennettyä lohkoa seuraavatkin lohkot pitäisi luoda uudelleen, jotta ketju pysyisi ehjänä.

Työläys syntyy surkeasta arpaonnesta

(Vähän teknisempää asiaa, muttei vaikeaa.) Uusia lohkoja on helppo luoda. Otetaan tallentamattomat tapahtumat, luodaan tiiviste aiemmasta lohkosta, pakataan se uudeksi lohkoksi, voila. Kaikki verkoston käyttäjät tuottavat lohkoja, mutta vain yksi monista hyväksytään uudeksi viralliseksi lohkoksi. Mikä niistä?

Muistathan, että lohkoon tarvitaan tiiviste edellisestä lohkosta? Tiivisteen laskennassa on mukana satunnainen osa. Tietokone tekee laskutoimituksen, jonka tuloksena on satunnainen luku. Vähän kuin heittäisi noppaa, mutta tässä nopassa on miljardeittain eri silmälukuja. Vitsi on tässä: Vain tiettyä järjestelmän asettamaa rajaa pienempi luku voittaa.

Todennäköisyys sille, että yhden käyttäjän kohdalle sattuu tällainen tarpeeksi pieni luku, on suunnilleen samaa luokkaa kuin yhden tietyn hiekanjyvän löytäminen hiekkarannalta. Yleensä siis yksittäinen käyttäjä ei "voita". Täytyy laskea uudelleen, ja uudelleen, ja uudelleen. Koska käyttäjiä on paljon, tietyin väliajoin joku osuu sopivaan lukuun. Voittaja palkitaan jollain tavoin. Järjestelmä säätää "vaikeustasoa" niin, että uusia lohkoja tulee lisättyä ketjuun aina keskimäärin samaan tahtiin, on osallistujia miten paljon tahansa ja miten tehokkaita heidän koneensa ovatkaan.

Kaikki tämä tietokoneiden pyöritys lohkojen luomiseksi tietysti kuluttaa paljon energiaa. Muita vähemmän laskentatyötä vaativia mutta silti turvallisia yksimielisyyteen tähtääviä menetelmiä on kehitteillä.

Mihin lohkoketjua käytetään ja mihin sitä voisi käyttää?

Lohkoketju oli alunperin teknologia Bitcoin-valuutan digitaalisena tilikirjana. Nyt kasvava määrä yrityksiä ja hankkeita on liittynyt seuraan tutkimaan sen käyttömahdollisuuksia.

Maailma on täynnä rekistereitä, joissa tarvitaan turvallisuutta ja luotettavuutta. Lohkoketjun ei kuitenkaan tarvitse sisältää pelkkiä tilitapahtumia ja kirjauksia. Se voi sisältää myös pieniä ohjelmia, käskyjä, jotka ajetaan, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä on tapa toteuttaa niin sanottuja älysopimuksia.

Ethereum on Vitalik Buterinin 2013 luoma lohkoketjupohjainen alusta, jonka päällä voi ajaa hajautettuja ohjelmia ja myös älysopimuksia. Hyperledger on Linux Foundationin vuoden 2015 lopussa aloittama yhteistyöprojekti, jossa on mukana isojakin yrityksiä, mm. IBM, Intel ja Fujitsu.

Lohkoketjun avulla voisi lisätä vaikkapa tuotteen alkuperän läpinäkyvyyttä, pitää kirjaa pitkäikäisen, monimutkaisen laitteen huolloista ja käytetyistä varaosista tai antaa vertaislainoja.

Tavaroiden tai tilojen vuokraaminen ja jakaminen saattaa helpottua lohkoketjun avulla. Älysopimuksella voisi ohjata vaikka vuokra-auton tai AirBnB-asunnon lukkoa. Kun vuokra on maksettu, lukko aukeaa.

Kiinnostava käyttökohde on myös digitaalisten tuotteiden julkaiseminen ja myyminen ilman välikäsiä.

Kun esineet liittyvät laajemmin internetiin, niiden välillä voi tapahtua älysopimuksiin perustuvaa automaattista kaupankäyntiä ja tietojenvaihtoa. Sen mahdollisuuksia voi vielä vain kuvitella.




Lähteet ja lisää luettavaa:

http://www.chainfrog.com/blockchains/ ja Keir Finlow-Batesin luento TTY:llä 6.10.2016 (luentomateriaali)

https://bitcoin.org/bitcoin.pdf

http://www.mikrobitti.fi/2016/10/mika-ihmeen-blockchain-nain-bitcoinin-taustalla-oleva-lohkoketjutekniikka-toimii/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bitcoin

https://bitnation.co/main/

https://slock.it/

http://www.sitra.fi/blogi/megatrendit/lohkoketju-muuttaa-maailmaa

http://www.coindesk.com/bhp-billiton-blockchain-mining-company-supply-chain/

https://decent.ch/


http://www.coindesk.com/blockchain-smart-cities-china-wanxiang/

Kun tunnelin päässä on valoa ja kilometrin pituinen todo-lista

Kuva: gael

Normaaliolosuhteissa asiansa säntillisesti hoitava ja toimeen tarttuva ihminen voi muuttua jatkuvan stressin myötä täysin toimintakyvyttömäksi eikä saa ehkä edes postiaan aukaistua. Tämä kuulostaa uskomattomalta, jos ei ole sitä itse kokenut. "Ota itseäsi nyt vain niskasta kiinni ja reipastu", neuvotaan. Mutta se ei vain mene niin. Lamaantumisella ei ole reippauden puutteen kanssa mitään tekemistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että puute, oli se sitten rahan, ruoan tai ajan puutetta, vähentää aivokapasiteettia, ajaa tekemään huonompia päätöksiä ja jopa vähentää väliaikaisesti älykkyysosamäärää. Aivot työskentelevät niin kovasti puuttuvan asian kimpussa, että virtaa ei oikein riitä muuhun. On myös saatu selville, että krooninen stressi huonontaa muistia.

* * *

Mutta kun olosuhteet paranevat - kun tuemme ja autamme toinen toistamme - henkisiä resursseja alkaa vapautua muuhunkin. Silloin huomaa, että on paljon tehtävää, laiminlyödyt asiat pitäisi saada ajan tasalle. Sekin voi ahdistaa, kun huomaa, mitä kaikkea on jäänyt tekemättä.

Tehtäviä ei kannata jättää muistin varaan. Kun kirjoittaa kaikki mieltä vaivaavat ja kesken olevat asiat ylös pitkään listaan, ne eivät pääse unohtumaan. Tämä ei ole todo-lista eikä syntilista. Tämä on vain "ulkoinen kovalevy", jonka tarkoitus on vapauttaa oikeaa muistia.

Varsinainen tehtävälista on ihan erilainen. Syntejä ei siinäkään luetella vaan ratkaisuja. Tässä vinkkejä:

* Listan täytyy olla tarpeeksi lyhyt. Valitse joka päivälle vain yksi tärkeä asia, joka täytyy saada tehtyä ja muutama vähemmän tärkeä. Tärkeä tehtävä on sellainen, joka helpottaa elämääsi pitemmän päälle. Vähemmän tärkeät voivat olla vaikka pieniä kotitöitä tai järjestelyä. Saat todennäköisemmin sen yhden tehtävän tehtyä ja bonustehtäviä päälle, kuin vaikkapa viisi pakollista tehtävää. Outoa, mutta näin se menee.

* Listalla olevien asioiden täytyy olla tehtävissä yhden päivän aikana. Jaa jättitehtävät pienempiin osiin.

* Mieti etukäteen mikä voisi estää sinua saamasta tehtävääsi valmiiksi ja miten voisit varautua siihen.

* Tee joka päivä jotain. Edes se yksi asia.

* Tee tehtävän valmiiksi saamisesta iso juttu. Vedä paksu viiva tehtävän yli tai miten haluatkaan valmiin tehtävän merkitä. Kehu itseäsi, miten hienosti homman hoidit, tai että ylipäänsä hoidit sen. Sait soitettua paikkaan X, sait käytyä paikassa Y. Kaikki tiedämme, miten kova ääni sisäisellä kriitikollamme on. Kehu lujempaa.

* Itsensä kanssa voi usein ketkutella ja vetkutella. Sovi jonkun toisen vastaavassa tilanteessa olevan kanssa, että olette toisillenne tilivelvollisia. Soittakaa tai viestitelkää päivän lopussa tai jo aikana, mitä olette saaneet aikaan. Tsempatkaa, rohkaiskaa, kirittäkää toisianne.

* * *

Ethän epäröi ottaa minuun yhteyttä, jos voin mitenkään auttaa. Asiat järjestyvät, kun ne järjestetään!