Viikon 31 Mekaselonteko

Viikon 30 Mekaselonteko

Toimintatorstai: Autokatoksen raivausta, osa 1

Tehtävä: autokatoksen raivaus.

Alkutilanne: katoksessa on auton lisäksi myös työkaluja, ylimääräiseksi jääneitä laudanpätkiä ja muuta tavaraa.

Mikä ei toimi: Tila on pieni ja näyttää kaoottiselta. Säilytyslaatikko on tehottomassa käytössä.

Mikä toimii:

Isoihin koukkuihin voi ripustaa vaikka koiran täkin tuulettumaan, petivaatteet ja matot tuulettuvat katossa roikkuvilla tangoilla ja lumikolat ovat kesällä pois tieltä seinällä.

Takaisin kaoottiseen säilytysarkkuun. Arkussa oli mm. haiskahtava käytävämattorulla, rikkinäinen lakana, vanhat kukkamullanjämät, kanankakkaa (syy haiskahdukseen), lisää kanankakkaa, todella iso jakoavain (lahjana saatu), vielä paketissa oleva käsipora (älkää kysykö, en tiedä), ruostunut saha, käynnistysjohdot, yksi työhanska, lasten harava ja lumilapio, hiekkaleluja, muutama kaakelinpala, likaisia muovikulhoja, joita väristä päätellen on käytetty apuna puunsuojakäsittelyssä.

Tyhjensin laatikon ja lakaisin pohjan niin hyvin kuin taisin. Takaisin sinne eivät mene ainakaan haisurulla, lakana, saha, mullanjämät ja pussissa oleva kakka.

Saha mokoma livahti salaa mukaan kuvaan!

Kassillinen hiekkaleluja, jakoavain ja käsipora menevät kierrätyskeskukseen. Vanerilevyt eivät ole meidän, mutta omistajat eivät ole niiden perään kyselleet. Jos niitä ei haeta, pistämme ne paloiksi ja saunan pesään. (Sitä ennen kokeilen niihin ehkä vähän kuviosahausta.)

 Nurkassa oleva lauteesta sahattu käyttämätön pätkä ja kaakelinpalat voisivat kelvata jollekin jatkojalostukseen, joten tarjoan niitä kierrätysryhmässä.

Eikö ole hieno rusetti?

Laitoin kaikki autokaapelit yhteen ja arkkuun, sinne menivät myös tunkki ja auton lumilapio ja muutamat mailat.

Edistystä tuli paljon, mutta vielä on matkaa lopputulokseen - jatkoa seuraa!

Viikon 29 Mekaselonteko

Ennen kuin shoppailet kaupassa, shoppaile komerossasi

Minimalismipelissä luovutaan joka päivä yhtä monesta tarpeettomasta tavarasta kuin monesko päivä on. Pelillistäminen ja yhteisöllisyys tekevät siitä hauskaa. Tavaroiden vähentäminen onkin nyt suosittua. Tänään lähti 15 tavaraa, katsokaapa tästä kuvasta!

Se, ettei hanki uutta, ei olekaan yhtä kiintoisaa. Miten näyttäisin Instagram-kuvassa, etten käynyt kirpparilla hankkimassa taas uutta emalipannua, vaan astiakaappini on edelleen ihan saman näköinen?

Kuitenkin se, kuinka paljon tavaroita päästää sisälle kotiinsa, on vähintään yhtä tärkeää kuin kuinka monesta onnistuu pääsemään eroon. Jos virta sisälle on katkeamaton, ei ole mitään väliä montako hiuspinniä tai rikkinäistä sukkaa vie roskikseen.

Vuosi sitten kirjoitin ajatuksiani ostolakosta, jolla olen ollut vuoden 2014 alusta lähtien. Lakkoni on jatkunut tämän vuoden puolelle. En ole puoleentoista vuoteen käynyt alennusmyynneissä, shoppaillut nettikaupoissa, en ole hankkinut uusia vaatteita, kenkiä, koruja, astioita, koriste-esineitä, mitään tavaraa.

Kuljenko siis vaatteiden puutteessa alasti? Syömmekö suoraan pöydältä? No ei. Meillä on se mitä tarvitsemme. Mitä jos haluan vaihtelua? Käyn komeroshoppailemassa.

Jokaisella meistä, joka ei ole minimalisti, on kaapeissaan vaatteita ja muita tavaroita, joiden olemassaolon on aivan päässyt unohtamaan. Omistamme niin paljon tavaroita, ettemme muista niitä kaikkia. Tämä on nykyään itsestäänselvyys, jota ei kyseenalaisteta. Mietipä miten hullua se oikeastaan onkaan!

Käypä tutkimassa mitä kaikkea olet unohtanut kaapin perälle. Ota käyttöön ne, mitä voi vielä käyttää. Laita kiertoon muiden käytettäväksi ne, mitkä ovat tulleet sinulle tarpeettomiksi. Opi tuntemaan kaappisi ja tavarasi. Omista vain sellaisia tavaroita, joita voit käyttää ja jotka tuntuvat hyviltä. Näin sinun ei tee mieli ostaa koko ajan uutta.

Jos haluat tehokkaan alun komeroshoppailullesi, tehdään se yhdessä!

Viikon 28 Mekaselonteko

Viikon 27 Mekaselonteko

Saippuaa köydestä - keskiaikaista vaihdantataloutta

Vanhempieni luona tehdään vähän sisäremppaa, eteishalli pitäisi saada jonkinlaiseen kuosiin ennen talon myyntiä. Edelliset omistajat olivat muinoin laittaneet sen vähän merihenkiseksi: sinistä seinämaalia, laivaboordia ja kulmiin köyttä. Seinät maalataan vaaleammaksi ja merihenkisyys saa kyytiä. Katosta irrotettua köyttä oli metrikaupalla ja ajattelin, ettei se ole mikään roska, vaan se voisi kiinnostaa jotakuta. Laitoin köydestä ilmoituksen Facebookin kierrätyspalstalle, eikä aikaakaan niin olin löytänyt tulevan omistajan.

Yksi ehto vain: köysinippu piti toimittaa Turun keskiaikamarkkinoille. Meillä oli sinne muutenkin asiaa, joten köysi kainaloon ja kohti markkinoita. Köydenkanto sopi hyvin teemaankin, olisi ollut vaikka hyvää hirttoköyttä.

Köyden vastaanottaja oli avustamassa Saippuaenkeleiden teltalla. Saippuaenkelit järjestää räätälöityjä keskiaikahenkisiä pitoja Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella ja valmistaa nimensä mukaisesti perinnesaippuaa. Teltalla olikin työnäytös menossa ja saippuapata kiehumassa. Näytti ihan kalasopalta. Emme maistaneet.

Saippuapaloja oli monenlaisia ja sain mukaani oivan sortimentin perinnesaippuaa. Sillä voi kuulemma pestä kaiken käsistä sukkiin.

Näin vaihtui kätevästi köysi saippuaan. Olisiko teillä jotakin, mitä voisit lahjoittaa eteenpäin sitä enemmän tarvitsevalle?