28.5.2015

Mitä tälle kaikelle tekstiilijätteelle pitäisi tehdä?

Ekokumppanit Oy isännöi 26.5. miniseminaaria nimeltä Käytetyt vaatteet, tekstiilien kierrätys ja työllistäminen.


Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen sähkölaitoksen omistama yhtiö, joka tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.

Texvex-pajat

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli Helena Käppi Suomen Poistotekstiilit ry:stä. Hän muistutti, että jokainen suomalainen vauvasta vaariin tuottaa keskimäärin 10 kg tekstiilijätettä vuodessa. Jos vuoden 2016 alusta tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, se tarkoittaa, että tekstiileillekin on keksittävä muita loppusijoituspaikkoja.

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys.[lähde]
  • Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
  • Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä.
  • Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.
  • Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.
Vaatteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vaate pitäisi hyödyntää ensisijaisesti kierrättämällä vaatteena, toissijaisesti materiaalina ja vasta viime hädässä polttaa energiaksi. Tällä hetkellä tekstiileille, jotka eivät kelpaa kirppareiden kautta uudelleenkäyttöön, ei ole tehokasta kierrätysväylää. Suomessa Dafecor Oy:llä on mekaanisen kierrätyksen laitos, jossa tehdään esimerkiksi öljynimeytysmattoja, mutta se on verrattain pieni. Tekstiilijätettä syntyy paljon enemmän kuin sitä hyödynnetään.

VTT kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla vanhasta t-paidasta voisi liuotuksen kautta tehdä uutta lankaa, josta voisi tehdä ainakin uuden yhtä hyvän t-paidan. Näiden menetelmien hyödyntämiseen menee kuitenkin varmasti vielä vuosia.

Hieman tekstiilejä kierrätetään Texvex-poistotekstiilipankkien kautta, joissa lajittelu ja purkaminen tehdään käsityönä. Tekstiilipankeista voi ostaa materiaalia ja sieltä myös lahjoitetaan tekstiiliä askartelua varten mm. kouluille. Saimme kuulla Texvex-pajojen syntyyn johtaneesta polusta. Kaikki alkoi yhden tavallisen kuluttajan ihmettelystä, eikö käytetylle tekstiilille ole oikeasti muuta paikkaa kuin roskapönttö! Esityksessä käytiin myös läpi mitä kaikkea uusien työpajojen perustamisessa täytyy ottaa huomioon.

Pirkanmaalla ei poistotekstiilipajoja vielä ole, mutta Lempäälässä on suunnittelu käynnissä. Siitä lisää tietoa myöhemmin!

Kierrätyskeskukset

Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta r.y esitteli omaa toimintaansa. Tampereella on kolme kierrätyskeskusta: Nekalassa, Hervannassa ja Lielahdessa. Heillä on lajiteltavana joka arkipäivä noin 15 jätesäkillistä tekstiiliä. Yhdistyksellä tekee myös kuolinpesien tyhjennyksiä, ja valitettavasti niistä menee paljon tekstiiliä kaatopaikalle. Todettiin, että jos asunnon sisällä on tupakoitu, eivät siellä olevat tavarat ole kierrätyskelpoisia. Kierrätysyhdistyksellä olisi tekstiilipajakäyttöön sopiva halli, jos vain rahoitus järjestyisi.

Työllistämistuki

Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti esitteli Tampereen työllistämistukea, jota voisi tekstiilipajan pyörittämisessä hyödyntää.

Materiaalipankki

Sirpa Rivinoja Sorttausavusta kertoi Kierrätyskeskus 2020 -hankkeesta, jossa on mm. kehitetty tekniikkaa, jolla kierrätyskeskukseen tuodut tavarat kuvataan automaattisesti verkkokauppaan. Saimme ison tietopaketin myös Mpankista. Mpankki on "kuin yritysten Tori.fi", jossa voi ostaa ja myydä erilaisia materiaaleja. Toisen jäte on nimittäin kiertotalousaikana toisen raaka-aine. Tarvetta jätevirtojen hyväksikäyttämiseksi on, koska maapallon resurssit niukentuvat jatkuvasti. Eräs osallistuja sanoi ällistyneenä, että hän oli aiemmin kuvitellut meidän kierrättävän ettemme sotkisi ja pilaisi ympäristöä, mutta hän tajusi esityksen aikana, että syy kierrätykseen onkin se, ettemme välttämättä enää tulevaisuudessa saa samassa määrin muualta raaka-aineita.

Käytännön haasteista nousi esille mm. pankissa tarjottavien ja tarvittavien materiaalien määrän mittakaavaerot - pieni käsityöyritys tarvitsisi vähäsen jämäpaloja, tarjolla on tuhansien kilojen erä, joka pitäisi ostaa kokonaan. Mpankki kaipaa lisää "tuotepäälliköitä" solmimaan kontakteja omalla materiaalialallaan.

Käsityöyritys

Viimeisenä antoi konkreettisen esimerkin tekstiilin kierrätyksestä syntyneestä liiketoiminnasta Down To Size, kuteista koreja, pusseja ja laukkuja tekevä kahden naisen yritys. Hekin ovat jo kaulaansa myöten tekstiilimateriaalissa eivätkä pysty ottamaan enempää vastaan. Kierrätystekstiilin hyödyntäminen on vaikeampaa kuin uuden kankaan: materiaalin väri ja laatu vaihtelee, kierrätysvaatteessa on saumoja jotka pitää ottaa huomioon, ja tuotteen valmistuksessa on ylipäätään enemmän työvaiheita. Valmiin tuotteen hinta nousee väistämättä korkeammalle.

Jos on ideoita, antaa kuulua!

Tekstiilijätteen hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää, ja kaikki hyvät ideat tulevat tarpeeseen. Parasta olisi, jos kuntouttavan työtoiminnan lisäksi syntyisi myös aitoa liiketoimintaa.



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

25.5.2015

Vihertää se sammalkin

Kuva: Emma Paperclip

Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa. Tätäkin kirjoittaessani käydään puutarhoissa sitkeää ja loppumatonta taistelua luontoa vastaan. Voikukkia napsitaan sileää nurmea rumentamasta erityisellä voikukkia varten hankitulla työkalulla tai myrkytetään glyfosaatilla. Muhkuroita siloitetaan, peltotonttia pengerretään. Eräs vihattu viheriäinen on sammal, jota pihassa ei saisi olla, paitsi turveharkoissa, joihin sitä yritetään saada kasvamaan piimän voimin.

Kodinelektroniikkaliikkeessä käydessäni kiinnitin huomiota kahteen vierekkäiseen laariin. Toisessa myytiin hiustenkihartimia ja toisessa hiustensuoristimia, arvatenkin suorahiuksisille ja kiharatukkaisille.

Suomessa otetaan suihkurusketuksia ja valellaan iho itseruskettavalla voiteella, ettei näytettäisi kalpeilta. Kiinassa kaikissa voiteissa on vaalentavia ainesosia, koska ruskea iho tarkoittaa että olet mikä lie köyhä ulkotyöläinen.

Kunpa olisin kovaäänisempi ja rohkeampi, miettii hiljainen. Kunpa osaisin edes joskus pitää suuni kiinni, miettii rempseä.

Olisipa minulla iso kartano, toivoo ahtaan asunnon haltija. Asuisinpa ihan pienessä talossa, huokaa kartanon asukki.

En suinkaan tarkoita, että pitäisi tyytyä osaansa ja lakata tavoittelemasta onnea. Haluaisin meidän huomaavan, että onni voikin olla ihan lähellä. Että ponnistaisimme omasta tilanteestamme käsin sen sijaan että murehdimme mihin emme pysty. Että arvostaisimme itseämme juuri tällaisena ja käyttäisimme omia vahvuuksiamme sen sijaan että yritämme vääntäytyä muottiin joka ei meille sovi. Että osaisimme nähdä, että meillä on juuri nyt jotain sellaista, mitä joku toinen haluaisi ja toivoisi saavansa.

Mieti ainakin kuinka paljon tavaroita kannattaa hankkia ja kuinka paljon rahaa käyttää muuttaakseen jotain, joka olisi ihan hyvä juuri noin...


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

18.5.2015

Kuinka saan mahdollisimman paljon tavaraa säilöttyä mahdollisimman tehokkaasti (not)

Kuva: Robert Benner

Viimeisimmän kuukauden aikana Mekaselskan blogista on etsitty vastauksia muun muassa seuraaviin pulmiin:
  • järjestystä huusholliin
  • keittiön kaappien järjestäminen
  • säästätkö liikaa tavaraa
  • tavaran hamstraus syyt
  • tavaran tuottama ahdistus

Hakulauseissa kuvastuu hyvin sekamelskan kaksi akselia: järjestys ja tavaran määrä.

Monesta seuraamastani blogista löytyy järjestämisvinkkejä tyyliin "kuinka saan mahdollisimman paljon tavaraa säilöttyä mahdollisimman tehokkaasti".

Eräässä blogissa oli esitelty keittiön iso järjestämisprojekti ennen/jälkeen-kuvineen. Niissä näkyi esimerkiksi miten kasa samanlaisia halpoja teipinkatkaisijoita oli hienosti järjestetty läpinäkyvään laatikkoon. Olivathan ne kauniissa järjestyksessä, mutta itseäni jäi ihmetyttämään miksi teippejä pitää olla niin monta. Meillä on riittänyt yksi hyvä.

Toisessa blogissa esiteltiin kuinka järjestää varalamput eli miten saada ämpärillinen lamppuja mahtumaan pienempään tilaan. Minä mietin tarvitaanko varalamppuja ämpärillinen. En edes muista milloin meillä on vaihdettu lamppu, ledlamput ovat valaisseet jo pitkään.

Jääkaappimme ovessa on magneetti, jossa lukee "Drink coffee - do stupid things faster with more energy". Ehkä pitäisi teettää omia magneetteja, joissa lukee "Järjestä - saat kaappiisi mahtumaan vielä enemmän turhia tavaroita".

Näppärät säilytysvinkit inspiroivat minuakin, mutta haluan päästä syvemmälle. Järjestän, jotta saisin selville mitä missäkin on ja onko sitä tarvittu ja halutaanko sitä enää säästää. Järjestämällä voi löytyä omista kätköistä unholaan painuneita kivoja esineitä, joita haluaakin alkaa taas käyttää, tai esineitä, jollainen on juuri pitänytkin ostaa. Järjestäminen on minulle tilan tekemistä, aktivoimista, herättämistä, ei tavaroiden tehokasta hautaamista ja näkyviltä peittämistä.

Mahdollisimman paljon tavaroita mahdollisimman vähässä tilassa ja helposti löydettävissä on haaste, joka esimerkiksi verkkokaupan varaston tai avustusjärjestön jakelukeskuksen täytyy ratkaista. Jos et asu kummassakaan, voisit harkita toisenlaista näkökulmaa.

Haluatko itse hyvän järjestyksen tavaranpaljoudellesi, jolloin joudut käyttämään järjestämiseen paljon aikaa, vai vähentäisitkö tavaroiden määrää, jolloin hyvä järjestys tulee vähällä vaivalla?


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

11.5.2015

Naapurit tutuksi - ideoita yhteisöllisyyden lisäämiseen

Kuva: bark

Suhtautuminen naapureihin ja yhteisöllisyyteen asumisessa jakaa ihmisiä. Jotkut haluavat asua rauhassa muilta, jotkut eivät ehdi käydä kotona kuin kääntymässä, toiset tykkäävät moikata naapureita ja siinä kaikki, jotkut taas ovat koko talo kuin yhtä perhettä. Minulle oma rauha on tärkeää enkä jaksaisi jutella naapurin kanssa joka kerta kun menen pihalle, mutta tervehdin kyllä mielelläni iloisesti kaikkia pihassa liikkuvia ja autan tarpeen tullen.

Mitä hyötyä yhteisöllisyydestä voi olla? Parhaimmillaan naapureiden tunteminen esimerkiksi lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Apu on aina lähellä.

Hervannan Uusi Paikallisuus, Järjestöhautomo ja Hervannan Setlementtiasunnot järjestivät kaikille asukkaille avoimen ja maksuttoman koulutussarjan. En ole Setlementtiasuntojen asukas enkä edes asu Hervannassa, mutta menin kuitenkin sarjan viimeiseen koulutukseen, jonka aiheena oli Naapurit tutuksi.

Koulutuksessa pohdittiin, millä keinoilla yhteisöllisyyttä voisi lisätä ja vaalia. Yhteiset tilat tuntuivat olevan keskeisiä ihmisten tapaamiselle, mutta rivi- tai omakotitaloissa voi tietty kutsua ihmisiä kotiin tai pihalle.

Esimerkkejä yhteisestä tekemisestä tuli useita:
  • naisten kerho, jossa tehtiin yhteistä seinävaatetta
  • lenkkisauna
  • grillijuhlat ja muutenkin grillailu yhdessä
  • pihakeinussa istuskelu
  • talkoot
Eräs osallistuja muistutti, että on tärkeää hakea myös vanhukset mukaan toimintaan. Pyörätuolissa istuvat eivät ehkä edes jaksa liikuttaa itseään ja tarvitsevat apua.

Jos haluaa järjestää jotain yhteistä toimintaa, kannattaa lähteä liikkeelle asukastoimikunnan kautta, jos talossa sellainen on. Saimme vielä lisää vinkkejä tekemiseen ja jakamiseen:
  • Vaihtopiirit
  • Nappi naapuri -palvelu, aikapankki (vaihdetaan apua tunti tunnista -periaatteella)
  • Tarrat postilaatikoihin ilmoittamaan tavaroista, joita voi lainata
  • Taloyhtiön yhteiset tavarat
  • Kaupunkiviljely
  • Asukkaiden osaamisen jakaminen (esim. retkien muodossa)
Joku kertoi eräässä talossa asuvan aktiivisen henkilön kivasta tavasta käydä henkilökohtaisesti toivottamassa uusi asukas tervetulleeksi ja näyttämässä talon tiloja ja miten vaikkapa pesutuvassa toimitaan. Joku oli itsekin kirjoittanut esittäytymiskirjeen muille asukkaille.

Meille oli puhumassa myös sovittelijan työtä tekevä henkilö. Hän selvittelee asukkaiden kesken sellaisia tilanteita, joissa mitään järjestyssääntöä ei ole varsinaisesti rikottu, mutta kinaa on silti syntynyt. Saimme muutamia ohjeita hankalia naapuritilanteita varten.

Ongelmatilanteissa kannattaa aina painottaa ja kertoa miltä ongelmallinen asia tuntuu itsestä ja millaisia vaikutuksia toisen ongelmakäytöksellä on eikä vain ajatella toista ihmistä hankalana ja leimata häntä vaikkapa juopoksi. Neuvotteleminen kannattaa aina.

Jotkut riidat voivat olla vuosikausia vanhoja ja niistä on muodostunut riitelijöille suoranainen elämäntehtävä tai harrastus. Jos riita onnistutaan selvittämään, riitelijöiden täytyy tajuta että heidän pitää etsiä jatkossa jotain muuta sisältöä elämäänsä - sepä voikin olla pelottava ajatus...



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

4.5.2015

Digitaalista roskaa


Kuva: Beth Kanter

Olet käynyt kotisi armottomalla silmällä läpi. Olet vienyt vuosia vanhat tavoitefarkut kirpparille. Olet repinyt kymmenistä kirjakerhon kirjoista kansia irti paperinkeräystä varten ja katkonut samalla muutaman kynnen. Kyytiä ovat saaneet avaamattomat muuttolaatikot, väljähtyneet mausteet, vanhentuneet meikit, kuntoiluvälineet jotka eivät kaapista käsin kuitenkaan tuoneet parempaa kuntoa, rikkinäiset kodinkoneet ja lukemattomat lehtivuosikerrat.

Tämä fyysinen maailmamme ei ole kuitenkaan ainoa paikka, joka tarvitsee tyhjennystä, tuuletusta ja virkistystä. Vietämme nykyään yhä enemmän aikaa digitaalisessa maailmassa ja keräämme "tavaraa" yhtä lailla sinne. Sitä ei tarvitse edes kantaa kotiinsa, sen kuin vain klikkailee. Ajan myötä osa näistäkin varastoista vanhenee ja muuttuu tarpeettomaksi, ja mikä pahinta, vaikeuttaa sen tarpeellisen ja olennaisen löytämistä. Onneksi niistä pääsee eroonkin parilla klikkauksella.

Tässä lista muutamista digitaalisista kohteista, joihin kannattaa luoda raivaajan ankara silmäys:

Digikuvat. Suurinta osaa et katso toista kertaa. (Vastapainoksi: muista ottaa tärkeistä kuvista varmuuskopiot ja/tai teettää ne paperikuviksi/kuvakirjoiksi.)

Seurattavat blogit, Instagram-käyttäjät, twittertilit. Mieti onko tavoitteenasi lukea kaikki vai aiotko vain törmäillä sattumalta mielenkiintoisiin juttuihin.

Facebook- ja LinkedIn-ryhmät. Sama kuin edellä. Keskity niihin ryhmiin, joiden keskustelut ovat antoisia ja innostavia. Tiedätkö missä kaikissa ryhmissä olet jäsenenä?

FB-kaverit. Joskus kaverilistoilla on tyyppejä, jotka sinne eivät enää kuulu jos ovat koskaan kuuluneetkaan. Kavereita ja sivuja voi myös järjestää erilaisille listoille.

MOOC-kurssit. On helppoa ilmoittautua kaikenlaisille kursseille, mutta riittääkö aika kaiken opiskeluun? Jotkut kurssit kannattaa opiskella kunnolla ja tehdä kaikki tehtävät, joissakin riittää videoiden katselu. Älä ahdista itseäsi, vedä rajat.

Puhelinappikset ja tietokoneen työpöytä.

Uutiskirjeet (ja sähköposti muutenkin). 

Ideakokoelmat, mukaanlukien Pinterest-taulut.

Digikohteita raivatessa on yhtä suuri vaara juuttua ihmettelemään kokoelmia kuin fyysistenkin tavaroiden kanssa. Laita itsellesi munakello soimaan, niin raivauksesi on tehokkaampaa.

Mihin sinulla kertyy digitaalista roskaa?



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!