Esirakastettua luksusta

Kuva: bronwyn quilliam

Kaupungilla kävellessäni silmäni osuivat taas yhteen uuteen kirppisliikehuoneistoon. Käytettyjen tavaroiden kauppa on kovassa vauhdissa varmaankin sekä yleisen taloustilanteen että lisääntyneen ympäristötietoisuuden ansiosta.

Se mikä erityisesti ilahduttaa minua on että näen yhä enemmän "brändättyjä" siistejä kirppareita hyvännäköisine logoineen ja näyteikkunoineen. Ne ovat enemmänkin lifestyle-myymälöitä kuin kirppuisten kamojen kauppoja. Kauppakeskukset eivät ymmärtääkseni ole tähän mennessä suhtautuneet suopeasti kirppiksiin, mutta nämä uudenlaiset myymälät sopisivat hyvin mihin tahansa.

Oma lukunsa ovat käytettyä luksusta myyvät liikkeet. Talouselämä kirjoitti jo yli kymmenen vuotta sitten Corinne Peers de Nieuwburghin myymälän, Euroopan ensimmäisen käytettyjen laatuvaatteiden myyjän, hauskasta tarinasta.

Corinne kasvoi lapsuutensa Brüggessä valtavassa linnassa, missä ei haluttu heittää mitään hukkaan. Linnassa järjestettiin paljon juhlia, jonne osallistui aina sama suppea aristokraattien joukko. – Belgia oli tuolloin pieni kylä, jossa meidän säätyymme kuuluvat tunsivat kaikki toisensa. Juhlissa piti olla aina uudet vaatteet, joten ongelmaksi syntyi, mitä tehdä vanhoille, hän muistelee. Modernia taidetta opiskellut Corinne sai näin idean vaatteiden kierrätyksestä.

Pari esimerkkiä kansainvälisistä käytettyjen merkkitavaroiden online-markkinapaikoista ovat Vestiaire Collective ja High Fashion Society. Tavaroiden aitous varmistetaan asiantuntijoiden toimesta ja ostaja voi olla varma saavansa aidon merkkituotteen.

Minua lämmittävät erityisesti termit, joilla nämä kauppapaikat kutsuvat käytettyjä tuotteitaan: "pre-owned" (esiomistettu, aiemmin omistettu) ja "pre-loved" (esirakastettu).

Kiertolaissunnuntai

Tänään vietin kiertolaissunnuntaita. Samalla kun sain palautettua kirjaston kirjan, kävin vähän nuuhkimassa supersuositun peräkonttikirppiksen tunnelmaa ja vierailin Työväenmuseo Werstaassa Vaatevallankumous-kampanjaan kuuluvalla vaatteidenvaihtotorilla sekä tekstiilinäyttelyssä.

Peräkonttikirppis on kaupunkilehti Moron ja Tampereen ev. lut. seurakuntien yhteisponnistus. Kaikki myyntipaikkojen jaosta ja Tapulikahvilasta kertyvät tuotot menevät seurakuntien ruoka-apua jakavalle RuokaNysselle. Tänä vuonna erikoisuutena oli delfinaarion vanhojen tavaroiden huutokauppa. Sieltä olisi saanut ostaa vaikkapa pieniä märkäpukuja.

Työväenmuseo Werstas on Finlaysonin alueella. Vaatevallankumous-päivän kunniaksi siellä oli vaatteidenvaihtotori, jonne sai sopivasti viedä mennessään ja tuoda tullessaan. Salissa esiteltiin myös tekstiilien tuotantoa ulkomailla ja siihen liittyviä ongelmia.

Werstaalla on useita näyttelyitä. Tutustuin Espanjan sisällissodan aikaisiin julisteisiin ja kuuntelin työväen lauluja. Yksi näyttelyistä on Tekstiiliteollisuusmuseo, joka kertoo tekstiilien valmistuksen historiaa ja tekstiilityöntekijöiden tarinoita. Tampereen tekstiiliteollisuudella on pitkä historia. Täällä toimineita yrityksiä ovat mm. Finlayson, jonka tehtaalla syttyivät Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot, Tampella, Suomen Trikoo ja Klingendahl. Moni näistä on jäljellä enää vain paikannimenä.

Suosittelen lämpimästi Werstaalla käyntiä, jos olette huudeilla!

Tässäpä vielä "virallinen" Vaatevallankumous-kuva paita väärinpäin. Tämä trikoopaita on Nanson valmistama.

Jotta tietäisimme kuka vaatteemme on tehnyt

Kuva: Mamoritai

Kuvittele, että käyt töissä kahdeksankerroksisessa rakennuksessa. Samassa talossa on pankki, kauppoja, asuntoja ja vaatetehtaita. Sinun lisäksesi siellä on töissä tuhansia ihmisiä. Generaattorit puksuttavat yläkerrassa tehtaisiin varavirtaa, koska tehtaissa käytettävät suuret koneet ja niiden omistajat eivät sähkökatkoja suvaitse. Saatat tietää, että talon neljälle lisäkerrokselle ei ole lupaa, mutta kerros sinne tai tänne, mitäpä siitä. Sitä et ehkä tiedä, ettei taloa ole edes hyväksytty tehdaskäyttöön, koska sen rakenteita ei ole suunniteltu kestämään raskaita tehdaskoneita.

Eräänä päivänä huomaat rakennuksen seinässä selviä halkeamia. Kerrot niistä tietysti pomollesi. Alakerran kaupat ja pankki suljetaan heti. Rakennuksen omistajan mielestä huoleen ei ole mitään syytä eikä hän usko varoitteluja. Pomosikaan ei halkeamista piittaa, hän määrää sinut ja työkaverisi normaalisti töihin seuraavana päivänä. Mitä voitte tehdä, rahaa täytyy kuitenkin jostain saada. Jos ette mene, teiltä kuulemma pidätetään koko kuukauden palkka. Pomotkin ovat ahtaalla, ostajat vaativat tilaustensa täyttämistä ajoissa. Tehtaiden asiakkaina on kuuluisia vaatemerkkejä.

Aamulla tulee taas sähkökatko ja generaattorit käynnistetään. Rakennus alkaa täristä...

Kuva: rijans

Yli tuhat ihmistä kuoli 24.4.2013 Dhakassa, Bangladeshissa Rana Plaza -rakennuksen romahtaessa. Työntekijöiden turvallisuus oli laiminlyöty hirveällä hinnalla.

Tästä sai alkunsa Vaatevallankumous-kampanja eli Fashion Revolution.

Alkaen vaatteen suunnittelusta, puuvillan viljelystä ja korjaamisesta tai tekokuitujen valmistuksesta langan ja kankaan valmistukseen, värjäämiseen, leikkaamiseen, ompeluun, viimeistelyyn - prosessiin osallistuu valtavasti ihmisiä. Tuotantoketjut ovat niin pitkiä, etteivät vaatteiden tilaajat tällä hetkellä edes tiedä, keitä kaikkia on mukana.

Tuotteiden Made in -merkintä kertoo vain viimeisen merkittävän valmistusvaiheen paikan. Vaatteen eri osat saattavat olla kotoisin monesta eri maasta.

Vaatteiden valmistukseen tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Meidän tehtävämme vaatteiden kuluttajina on kysyä: Kuka tekee vaatteemme? Kunnioitetaanko heidän ihmisoikeuksiaan kuten työturvallisuutta? Otetaanko ympäristönäkökohdat huomioon?

Pue lempivaatteesi väärinpäin päälle, ota kuva ja lähetä se sosiaalisen median kautta vaatteen valmistajalle kysyen samalla #‎whomademyclothes. Toivottavasti saat vastauksen!

Käy lukemassa myös siitä, kun kävin viime vuonna tutustumassa suomalaiseen vaatetehtaaseen: Vallankumouksellinen vierailu vaatetehtaalla

Toimintatorstai: Kapea säilytyslaatikko

Kuva: Matt Brown

Selailen mielelläni kuvia ja katselen videoita säilytysratkaisuista, haltioidun laatikoista ja innostun kaikesta kätevästä - niin ehkä sinäkin, kun lisää järjestystä ja toimivuutta elämääsi haluat.

Olen tosin luultavasti astetta tai kahta höpsömpi. Tavallisempaa olisi ehkä hihkua ja hiplata tuotteita kauppojen naistenvaate- tai kenkäosastolla, minä taas etsin aina säilytys- ja konttoritarvikeosastot ja hiplaan siellä huokaillen kaikenlaisia ihanuuksia.

Harmillisesti useat netissä näkemäni kätevät jutut puuttuvat täkäläisten kivijalkakauppojen valikoimista. Toisaalta en haluaisi tavarakauppiaaksi, mutta toisaalta minua kiehtoisi eräänlainen kätevien asioiden verkkokauppa. Ehkä tästä haaveesta tuleekin vielä totta! Hui, nyt kirjoitin sen tänne...

Eräs tuote, joita en ole juuri nähnyt täällä, on kapea ja pitkä laatikko, joka sopii esimerkiksi ruoka- tai vaatekaappiin hyödyntämään kaapin koko syvyyden. Moni asiakkaani valittaa sitä, että vaatekaappi on liian syvä eikä sen takia ole hyvin käytettävissä.

Ostin eräästä ulkomaisesta verkkokaupasta tällaisia 46 senttiä syviä muovilaatikoita kokeillakseni, miten ne toimisivat eri paikoissa.

Meillä on astianpesukoneen vieressä kapea syvä välikaappi, jossa olemme pitäneet limsapulloja ja pannunalusritilää. Laitoin pullot laatikkoon. Laatikossa on pohjassa pyörät, joten se on helppo vetää ulospäin eikä tarvitse kurotella niin syvälle.

(Laatikon kanssa syntyi samalla ahaa-idea ritilän nostamisesta kaapin seinälle. Toteutuksesta puuttuu vielä kunnon koukut.)

Toinen paikka, johon keksin pistää kapean mutta syvän laatikon, oli vaate/varastohuone. Hylly oli hieman liian leveä kahdelle Smart Store -laatikolle ja reunaan kerääntyi joitain irtotavaroita. Laitoin tavarat laatikkoon, jonka leveys oli juuri oikea.

Vaatekaapissakin laatikko tuntui tehokkaalta. Rullasin isommasta laatikosta olohousut uuteen kapoiseen. Tilaa se säästi, mutta housujen rullailusta on vähän enemmän vaivaa kuin taittelusta. Jos sitä ei usein tarvitse tehdä, miksei!

Muita käyttöjä tällaiselle pitkulaiselle laatikolle voisi olla esim. kattilankansien, pannunalusten tai säilykepurkkien säilytys. Juuri nyt kekkasin, että läppärinikin mahtuu laatikkoon, joten voisin ehkä kehittää siitä kotitoimiston piilopaikan...

Onko teillä kapeita tai syviä vähän hankalia säilytyspaikkoja, jotka kaipaisivat parempaa ordninkia? Sinulla saattaakin jo olla samantapaisia laatikoita, esimerkiksi kukille hankkimasi mutta vähälle käytölle jääneet parvekelaatikot.

Arvosta tavaroitasi, laita ne kauniisti paikoilleen

Kuva: Rex Roof

Kun avaat vaatekaappisi oven, näetkö hyllyillä kauniita pinoja, vai muistuttaako näky enemmän sekasortoista lumpunkeräysastiaa?

Kun menet kellariisi, onko siellä laatikoita siisteissä riveissä hyllyillä vai erimuotoisten esineiden muodostamia huojuvia torneja?

Kun teet ruokaa, onko kuiva-ainekaappisi kuin apteekin hylly vai jauhorekkojen törmäyspaikka?

(Tuli muuten mieleen: Oletko niitä ihmisiä, jotka nauttivat kaaoksen säännöllisestä muodostumisesta ja sen vaivalloisesta järjestämisestä? Jos et, saat jatkaa lukemista.)

Muodostat suuren osan järjestyksestäsi tai epäjärjestyksestäsi niillä valinnoilla, joita teet sillä hetkellä, kun laitat tavaroita takaisin säilytyspaikkaansa.

Vaatteet eivät pidä kaapissa itsekseen pyjamapartyja - ne ovat siellä juuri niin kauniisti tai sekasortoisesti, kuin olet ne sinne laittanut. Esimerkiksi t-paidan voi viikata kahdessa sekunnissa: peukalolla ja etusormella kiinni hartioista, paidan etumus itseä kohti -- pikkusormilla käännetään hihat takapuolelle, jolloin syntyy suorakulmio -- suorakulmio taitetaan tason päällä kahtia niin, että kaulus ja rintamus jäävät päälle. (Viikkaamiseen voi toki käyttää enemmänkin aikaa, mutta tämä kelpaa minun tarkoituksiini.) Samalla tavalla viikatut paidat voi laittaa pinoon, ja etutaitteesta näkee heti, mikä paita on kyseessä.

Yhtä kauniisti kannattaa asetella säilytettävät tavarat kellarikomeroon, kuiva-ainekaappiin, huivikoriin tai minne tahansa. Kauniisti pois laittaminen vie joskus hieman pidemmän ajan kuin tunkeminen, mutta, no, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Laittamalla käyttämäsi tavaran kauniisti takaisin paikoilleen myös ilmaiset arvostavasi kyseistä esinettä. Miksi säilyttäisit esineitä, joita et edes arvosta?

Osta uusi? Liian helppoa

Kuva: Chris Young

En ole minimalisti. Pidän luonnon rehevistä muodoista, väreistä, isoista kuvioista. Meillä on kirjahylly täynnä kirjoja ja esineitä, joiden tehtävä on vain miellyttää silmää. Vaikkei asuntomme ole tupaten täynnä, se ei myöskään ole mitenkään erityisen tyhjä ja kaikuva.

Yli puolitoista vuotta sitten aloittamani ostolakon tarkoitus ei siis ollut minimalisoida omaisuuttamme, vaan selvitä jonkin aikaa vähemmällä rahalla. Mutta se, mikä alkoi menojen aktiivisena sopeuttamisena tuloihin, on kasvanut joksikin paljon mielenkiintoisemmaksi.

Muistatteko kaapinraivaajan pahimman pelon? "En voi heittää tätä pois... entä jos tarvitsenkin sitä vielä?"

Mitä sitten tosiaan? Mitä tapahtuu, jos tarvitsen jotain, mitä minulla ei ole?

Ratkaisuni: Aion selvitä sillä, mitä minulla jo on. Olen kääntänyt tilanteen itselleni haasteeksi, voisi melkein sanoa että pelillistänyt sen. Miten pitkälle selviän luovuudella ja kaappien tonkimisella?

Puolessatoista vuodessakaan ei ole tullut vielä mitään hätää. On riittänyt alusvaatteita, kesäkenkiä, astioita, vaikka joitakin on jo hajonnut. Ensimmäinen tosihaasteeni onkin edessä nyt ilmojen viiletessä, koska olen onnistunut jotenkin pesemällä hajottamaan tärkeät toppahousuni, joita tarvitaan talviulkoiluun. Muita housuja kuitenkin kaapista löytyy, joten pian nähdään, ovatko toppahousut välttämättömät vai voinko korvata ne kerrospukeutumisella.

P.S. Sekin on käynyt mielessä, että jos ihminen pärjää puolitoista vuotta ostamatta uusia vaatteita tai kenkiä ilman että se näkyy missään, onkohan tuotteiden valmistus ja tarjonta hiukkasen ylimitoitettua kysyntään nähden...

Mitä tälle kaikelle tekstiilijätteelle pitäisi tehdä?

Ekokumppanit Oy isännöi 26.5. miniseminaaria nimeltä Käytetyt vaatteet, tekstiilien kierrätys ja työllistäminen.

Nyt ollaan jännässä paikassa! #moreenia #kahvijono pic.twitter.com/3vxgUH3lBV

— Mekaselska (@Mekaselska) 26. toukokuuta 2015

Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen sähkölaitoksen omistama yhtiö, joka tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.

Texvex-pajat

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli Helena Käppi Suomen Poistotekstiilit ry:stä. Hän muistutti, että jokainen suomalainen vauvasta vaariin tuottaa keskimäärin 10 kg tekstiilijätettä vuodessa. Jos vuoden 2016 alusta tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, se tarkoittaa, että tekstiileillekin on keksittävä muita loppusijoituspaikkoja.

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys.[lähde]

• Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
• Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä.
• Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.
• Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Vaatteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vaate pitäisi hyödyntää ensisijaisesti kierrättämällä vaatteena, toissijaisesti materiaalina ja vasta viime hädässä polttaa energiaksi. Tällä hetkellä tekstiileille, jotka eivät kelpaa kirppareiden kautta uudelleenkäyttöön, ei ole tehokasta kierrätysväylää. Suomessa Dafecor Oy:llä on mekaanisen kierrätyksen laitos, jossa tehdään esimerkiksi öljynimeytysmattoja, mutta se on verrattain pieni. Tekstiilijätettä syntyy paljon enemmän kuin sitä hyödynnetään.

VTT kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla vanhasta t-paidasta voisi liuotuksen kautta tehdä uutta lankaa, josta voisi tehdä ainakin uuden yhtä hyvän t-paidan. Näiden menetelmien hyödyntämiseen menee kuitenkin varmasti vielä vuosia.

Hieman tekstiilejä kierrätetään Texvex-poistotekstiilipankkien kautta, joissa lajittelu ja purkaminen tehdään käsityönä. Tekstiilipankeista voi ostaa materiaalia ja sieltä myös lahjoitetaan tekstiiliä askartelua varten mm. kouluille. Saimme kuulla Texvex-pajojen syntyyn johtaneesta polusta. Kaikki alkoi yhden tavallisen kuluttajan ihmettelystä, eikö käytetylle tekstiilille ole oikeasti muuta paikkaa kuin roskapönttö! Esityksessä käytiin myös läpi mitä kaikkea uusien työpajojen perustamisessa täytyy ottaa huomioon.

Pirkanmaalla ei poistotekstiilipajoja vielä ole, mutta Lempäälässä on suunnittelu käynnissä. Siitä lisää tietoa myöhemmin!

Kierrätyskeskukset

Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta r.y esitteli omaa toimintaansa. Tampereella on kolme kierrätyskeskusta: Nekalassa, Hervannassa ja Lielahdessa. Heillä on lajiteltavana joka arkipäivä noin 15 jätesäkillistä tekstiiliä. Yhdistyksellä tekee myös kuolinpesien tyhjennyksiä, ja valitettavasti niistä menee paljon tekstiiliä kaatopaikalle. Todettiin, että jos asunnon sisällä on tupakoitu, eivät siellä olevat tavarat ole kierrätyskelpoisia. Kierrätysyhdistyksellä olisi tekstiilipajakäyttöön sopiva halli, jos vain rahoitus järjestyisi.

Työllistämistuki

Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti esitteli Tampereen työllistämistukea, jota voisi tekstiilipajan pyörittämisessä hyödyntää.

Materiaalipankki

Sirpa Rivinoja Sorttausavusta kertoi Kierrätyskeskus 2020 -hankkeesta, jossa on mm. kehitetty tekniikkaa, jolla kierrätyskeskukseen tuodut tavarat kuvataan automaattisesti verkkokauppaan. Saimme ison tietopaketin myös Mpankista. Mpankki on "kuin yritysten Tori.fi", jossa voi ostaa ja myydä erilaisia materiaaleja. Toisen jäte on nimittäin kiertotalousaikana toisen raaka-aine. Tarvetta jätevirtojen hyväksikäyttämiseksi on, koska maapallon resurssit niukentuvat jatkuvasti. Eräs osallistuja sanoi ällistyneenä, että hän oli aiemmin kuvitellut meidän kierrättävän ettemme sotkisi ja pilaisi ympäristöä, mutta hän tajusi esityksen aikana, että syy kierrätykseen onkin se, ettemme välttämättä enää tulevaisuudessa saa samassa määrin muualta raaka-aineita.

Käytännön haasteista nousi esille mm. pankissa tarjottavien ja tarvittavien materiaalien määrän mittakaavaerot - pieni käsityöyritys tarvitsisi vähäsen jämäpaloja, tarjolla on tuhansien kilojen erä, joka pitäisi ostaa kokonaan. Mpankki kaipaa lisää "tuotepäälliköitä" solmimaan kontakteja omalla materiaalialallaan.

Käsityöyritys

Viimeisenä antoi konkreettisen esimerkin tekstiilin kierrätyksestä syntyneestä liiketoiminnasta Down To Size, kuteista koreja, pusseja ja laukkuja tekevä kahden naisen yritys. Hekin ovat jo kaulaansa myöten tekstiilimateriaalissa eivätkä pysty ottamaan enempää vastaan. Kierrätystekstiilin hyödyntäminen on vaikeampaa kuin uuden kankaan: materiaalin väri ja laatu vaihtelee, kierrätysvaatteessa on saumoja jotka pitää ottaa huomioon, ja tuotteen valmistuksessa on ylipäätään enemmän työvaiheita. Valmiin tuotteen hinta nousee väistämättä korkeammalle.

Jos on ideoita, antaa kuulua!

Tekstiilijätteen hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää, ja kaikki hyvät ideat tulevat tarpeeseen. Parasta olisi, jos kuntouttavan työtoiminnan lisäksi syntyisi myös aitoa liiketoimintaa.

Vallankumouksellinen vierailu vaatetehtaalla

Kuva: spDuchamp

Mietitkö koskaan mistä vaatteesi on tehty, missä ne on tehty ja kuka ne on tehnyt?

Olin perjantaina Vaatevallankumous-päivänä paita nurinperin käännettynä tutustumassa Nanson vaatetehtaalla Nokialla, miten vaate siellä valmistuu. Nanso Group on suomalainen perheyritys ja sen brändeihin kuuluvat Nanso, Black Horse ja Finnwear sekä sukkamerkit Vogue, Norlyn ja Amar.

Tutustumiskierrokselle pääsy toi vähän tuskanhikeä niskaan. Paikka ei ollut minulle tuttu, mutta navigaattori ohjasi oikeaan osoitteeseen. Osoitteessa ei vain ollut mitään tehdasta vaan Nokian rautatieasema! (Paikalliset, koittakaa olla tikahtumatta nauruunne.) Älyluurini oli sairaslomalla joten en saanut siitäkään esille karttaa. Jouduin turvautumaan old skool -menetelmään - puhelinluettelon paperiseen karttaliitteeseen (jonnet ei muista), jollainen meillä onneksi on jätetty auton ovitaskuun if all else fails -tapauksia varten. Paikallistin itseni väärälle puolelle rataa. Onneksi olin alikulkutunnelin vieressä ja onneksi tehdas oli radan vieressä.

Juoksin kieli vyön alla sisälle ja näin juuri sulkeutuvan oven raossa ryhmän viimeisen jäsenen kengänpohjan vilahduksen. Ehdin kuin ehdinkin mukaan kierrokselle!

សម្លៀកបំពាក់

Päivi Pajunen opasti meitä erittäin kokeneesti ja asiantuntevasti läpi koko tuotantoprosessin. Neulosta valmistavasta koneesta näimme vain kuvan, koska kone on toisaalla, mutta näimme miten neulos värjätään, lingotaan, tarkastetaan, painetaan, leikataan, ommellaan vaatteeksi ja pakataan lähetettäväksi kauppaan.

Tässä muutamia esille tulleita itseäni kiinnostavia pointteja (ja jos olen jotain väärin kirjannut, syy on minun). Kierroksesta tulee myös toukokuun lopussa Nokian uutisissa ilmestyvä lehtijuttu.

• Neuloksessa käytettävää lankaa voi tehdä puuaineksesta, liukosellusta. Esimerkiksi modaali tehdään saarniselluloosasta, viskoosia voidaan tehdä vaikka koivusta.
• Kuitujen alkuperä on Euroopassa, niin tiedetään ettei niissä ole vaarallisia kemikaaleja. (Puuvilla tulee maailmanmarkkinoilta, mutta sitä käytetään nykyään melko vähän.)
• Neuloksen valmistus on käsityövaltaista: kone on huono käsittelemään valuvaa neulosta verrattuna vaikka metalliin.
• Neuloksen laatutarkastus tehdään ihmissilmin - kone ei (ainakaan vielä) pysty havaitsemaan kaikkia virheitä.
• Tehtaassa on oma siivooja, joka nauttii suurta kunnioitusta sekä vastuualueensa koon että tietonsa takia.
• Kuvioita painetaan neulokselle peräkkäisiltä rullilta kuin kirjapainossa.
• Neulosta tehdään ja värjätään juuri oikea määrä, niin että syntyy mahdollisimman vähän hukkaa.
• Neulossilppu menee energiajätteeksi, isompia paloja ja kuteita laitetaan myyntiin. Tampereella myyjänä on esim. Poppanavakka.
• Neuloksen leikkaamisen suorittaa robotti, se leikkaa pystysuoralla veitsellä tukevaksi puristettua neulosnippua.
• Ompelusali on suuri, vaikka ompelijoita on vähän: jokaisella ompelijalla on omat sopivaksi säädetyt koneensa, joissa työasento on juuri oikea. Näin vähennetään sairauspoissaoloja ja työntekijät pysyvät terveinä eläkkeelle asti.

Keskustelimme kangasvaraston hyllyjen välissä ryhmän kesken siitä, miksi suomalaiset vaatteet ovat kalliimpia kuin aasialaiset ja miksi vaateteollisuuden töitä valuu ulkomaille. Sain tyrmistyksekseni kuulla, että vaikka kuluttaja ymmärtäisikin, että yksi kolme kertaa kalliimpi mutta hyvä vaate kestää saman kuin kolme halpaa vaatetta yhteensä, hän ei ehkä edes halua vaatteensa kestävän niin pitkään vaan kyllästyy siihen jo parin kuukauden päästä.

জামা

Toivon, että mahdollisimman moni ostaisi laadukasta ja laittaisi kyllästyttyään vaatteen kiertämään kirppareilla, ystäväpiirissä tai suvun kesken sen sijaan että ostaisi halvan hikipajassa koostetun vaatteen, jonka siirtää siivousrätiksi samana vuonna.

Olen itse viime vuoden alusta lähtien ostanut hyvin vähän yhtään mitään ja ainoa tänä aikana hankkimani vaate on ollut Slushin t-paita, joka oli tehty kierrätyspuuvillasta. (Lue lisää Pure Waste -tekstiileistä täältä.) Täytyy kuitenkin tunnustaa, etten tiedä senkään ompeluolosuhteista mitään.

Millaisia ajatuksia itselläsi on suomalaisista vaatteista, vaatteiden laadusta, hinnasta tai alkuperästä? Oletko kova ostamaan vaatteita? Korjaatko tai korjautatko niitä? Kierrätätkö niitä? Kestävätkö nykyajan vaatteet enää kierrätystä? Jaksatko ja viitsitkö erotella kirpputorikelpoisen vaatteen enää vain energiajätteeksi kelpaavasta?

Keväinen mieli tahtoo valoa ja tilaa

Kuva: Beverley Goodwin

Kirjoitin

Kotipalvelu Kehrälinnun
blogiin

pienen jutun

kodin laittamisesta

kevätkuntoon.

Lue se täältä!

Tarvitsisitko apua kirppiksen kanssa?

https://flic.kr/p/fejivH

Onko sinulla niin paljon ylimääräistä lastenvaatetta, -tarviketta ja lelua, että pelkkä ajatus sen kirpparimyynnistä uuvuttaa? Hinnoittelussa on kova urakka, samoin myyntipöytää täytyy pitää jatkuvasti järjestyksessä ja täydentää. Tekisi ehkä mieli viedä vain kaikki kerralla kierrätyskeskukseen.

Lastenkirppis Into Ylöjärvellä on tarjonnut palvelun, jossa asiakkaan tuoma vaate- ja tavaraerä hinnoitellaan ja pannaan esille myyntiä varten asiakkaan puolesta. Nyt Intossa on kuitenkin niin ihanan kiireistä, etteivät intolaiset ehdi jatkaa täyspalvelua.

Voisin tarjota sopivaa kirppisapupalvelua, kun tietäisin mille sinulla on eniten tarvetta! Kommentoi alle tai laita minulle sähköpostia milla.havanka@mekaselska.fi

Lastenkirppis Into sijaitsee osoitteessa Mastontie 4, Ylöjärvi.

Voittoisa strategia vaatekaapin järkeistämiseksi

Kuva: Demion

Robotti imuroi lattiasi ja lypsää maitosi, mutta vielä ei ole robottia, joka ojentaisi sinulle aamuisin vaatekaapistasi siistin, tyylikkään, sopivan vaatetuksen ja kehuisi, miten upealta näytät tänäänkin.

Sen sijaan avaat itse vaatekaappisi ovet, näet myllättyjä pinkkoja ja vinksottavia hengareita, myttyjä siellä ja kasoja täällä, aika rientää, sieppaat ahdistuneena päällesi mikä ensin käteen osuu, ehdit tuskin peiliin vilkaista kun jo kiidät päivän toimiin.

Jos sinulla sattuu olemaan enemmän aikaa valita vaatteesi, käyt läpi lukemattomia riepuja, jotka kaikki näyttävät vähän omituisilta tai tuntuvat epämukavilta, eivät sovi toisiinsa tai tilaisuuteen johon olet menossa.

Kaappi täynnä vaatteita, mutta miksi sieltä ei löydy mitään? Miten vaatekaapista saisi toimivan?

Voittoisa strategia vaatekaapin järkeistämiseksi

Tarvitset avuksesi viisi laatikkoa: Lahjoitus, Kirppari, Jäte, Muodistaminen, Kausivaate.

1. vaihe: Huonojen vaatteiden poisto

Käy läpi vaatteesi yksi kerrallaan. Onko vaate rikki? Onko se väärän kokoinen? Tuntuuko vaate jotenkin inhottavalta päällä? Likaiset ja rikkinäiset menevät Jäte-laatikkoon, puhtaat ja ehjät Lahjoitus- tai Kirppari-laatikkoon. Talvella kesämekkojen paikka on muualla, jos tila on kortilla, samoin toppahousut kuuluvat kesällä muualle. Jotkut vaatteet haluat ehkä muodistuttaa ompelijalla tai tuunata itse jotenkin.

2. vaihe: Vaatteisiin tutustuminen

Lajittele vaatteesi käyttötarkoituksen mukaan. Housut, sortsit, hameet, mekot, lyhythihaiset, pitkähihaiset, kauluspaidat, neuletakit jne, kaikki omiin pinoihinsa.

3. vaihe: Tarpeettomien vaatteiden karsiminen

Kyseenalaista samanlaisten vaatteiden määrä. Mitkä ovat lempivaatteitasi? Mitä käytät harvoin? Millaisia vaatteita olet hamstrannut kaappiin liikaa? Jos tila ei riitä, jostakin on luovuttava, varsinkin jos huomaat seuraavassa vaiheessa tarvitsevasi uusia vaatteita. Täytä Lahjoitus- ja Kirppari-laatikoita.

Olet varmaan itsekin jo tähän mennessä huomannut, että vaatteiden määrä ei takaa sitä, että löytäisit helposti sopivat asut. Olin joskus kuuntelemassa Marianne Sundellin luentoa makuuhuoneen säilytystiloista. Hän kysyi yleisöltä arvaako kukaan, miten iso vaatekaappi hänellä on. Luennoitsija on tyylikäs nainen ja sisustusalalla, joten kaikki arvelivat vaatekaappia jättimäiseksi. Yllätykseksemme hän näytti käsillään metrin leveyttä ja kertoi, että kaikki hänen vaatteensa sopivat sinne. Hänellä on tietty pukeutumistyyli, johon ei tarvita satoja vaatekappaleita.

4. vaihe: Tarpeellisten vaatteiden löytäminen

Jotta olisit siististi pukeutunut tilanteessa kuin tilanteessa, tarvitset tiettyjä perusvaatteita. Stylespot-blogin pitäjä on koonnut 35 kohdan listan omista suosituksistaan. Löytyvätkö nämä sinun vaatekaapistasi? Mieti vaatevarastoasi oman työsi ja harrastustesi näkökulmasta. Millaisiin tilanteisiin tarvitset asuja?

5. vaihe: Kivojen yhdistelmien löytäminen

Sinulla saattaa olla vaatteita, jotka olet vähän unohtanut kaapin perukoille ja joita haluaisit alkaa käyttää enemmän. Miten saisit selville, mihin vaatteisiin ne sopivat vai sopivatko ensinkään? Sinun ei kannata säilyttää vaatteita, jotka eivät sovi mihinkään muihin vaatteisiisi.

Vaatteiden kartoittamista varten löytyi nettikeskusteluista hauska ohje. Pyydä ystäväsi istumaan iltaa cava-pullon kanssa. Sitten vain kokeilette erilaisia vaatteita ja ystäväsi saa arvostella asut. Kannattaa pyytää sellainen ystävä, joka sanoo muutakin kuin "ihan kiva".

Uskokaa tai älkää, vaatekaapin hallintaan on olemassa myös puhelinsovelluksia. Vaatteista otetaan kuva ja niitä voi mallailla yhteen ruudulla.

6. vaihe: Vaatteiden järjestäminen

Vielä pari vinkkiä vaatteiden asetteluun kaapissasi. Ripusta hengareihin kaikki mitä voit, koska käytät kuitenkin eniten niitä vaatteita, jotka näet. Ryhmittele vaatteet käyttötarkoituksen mukaan. Voit laittaa hyllyn reunaan tarran, josta näet, mitä vaatteita siinä pinkassa on. Pidä kuluvan kauden vaatteet helposti otettavissa ja laita toisen kauden vaatteet vaikka yläkomeroon.

Käytä samanlaisia kapeita hengareita, niin näkymä on rauhallinen. Laita vaatteet hengariin samoin päin. Laita hengarit kaappiin väärin päin. Kun käytät vaatetta, käännä hengari oikein päin. Näin näet helposti, mitä vaatteita et ole käyttänyt pitkään aikaan. Laita tyhjät hengarit tangon päähän samaan paikkaan.

7. vaihe: Uusien ostaminen

Jos sinulla on vaikeuksia löytää sopivia vaatteita kaupasta ja sinulle sattuu jatkuvasti virheostoksia, voit käyttää erilaisia palveluita apunasi. Värianalyysi kertoo, mitkä värit sopivat
sinulle parhaiten. Pukeutumisneuvoja etsii sinulle kaupasta valmiita asukokonaisuuksia. Personal shopper käy mukanasi vaateostoksilla ja käy kanssasi läpi vaatekaappiasi.

Toimintatorstai: Eteiskaluste yritti piilotella sekamelskaa, mutta eipä yritä enää

Siinä se on. Viattoman näköinen eteispenkki, jonka sisällä on säilytystilaa. Erittäin kätevä kaluste. Sen päälle voi laittaa kädestään postit, jos tyyny ei satu olemaan varattu Kreivi Kissan toimesta. Voi siinä istuakin. Pyörälliseen koriin menevät lapsen pipot ja hanskat.

Kun korin vetää esille, selviää melko äkkiä, että kori on imaissut sisuksiinsa paljon muutakin. Mitähän kaikkea siellä itse asiassa onkaan?

Laitoin sisällön sievästi riviin lattialle. Seitsemän lippistä, yksi aurinkohattu, kaksi ohutta pipoa, kaikkien heijastinliivit, hanskoja, villasukkia, kauluri ja vauvojen hanskanipsut x 2. Luulenpa etteivät ihan kaikki tavarat kuulu tänne.

Ensin lippikset. Ajattelinkin että siellä on ehkä pari lippalakkia, mutta seitsemän :D Skotlanti-lippis on junnun lemppari, Invernessin matkailutoimistosta ostettu, ja se säilyy ilman muuta. Sitten siellä oli myös yksi, jonka luulen mieheni tuoneen eräältä ikimuistoiselta Etelä-Amerikan reissultansa, ja siihen en myöskään koske ilman neuvottelua. Mutta vähentämisen varaa on vielä.

Alla olevan lippiksen olen saanut vuosia, vuosia sitten italialaiselta kirjekaveriltani, joka oli Italian laivastossa ja lähetti minulle kortteja sieltä sun täältä. Olen kyllä käyttänytkin sitä, mutta nyttemmin sillä on ollut enemmän muistoarvoa. Otin lippiksestä kuvan ja sanoin sille heippa. Minun ei tarvitse enää säästää sitä. Olisi kyllä kiva kuulla laivastomiehen nykyiset kuulumiset!

Keltainen lippis on tuttu kaikille ekaluokkalaisen vanhemmille. Suomenkielisissä lakeissa taidetaan puhua keltanokasta, ruotsinkieliset aloittelijat ovat gulnäbbejä. Eipä sitä enää tule käytettyä. Lakissa oli jokin tahra, pesaisin sen. Jos lakki siistiytyy, se saa mennä kiertoon.

Laittelin pois parittomat ja rikkinäiset hanskat ja pesuun/kesäsäilytykseen menevät asusteet. Kori tyhjeni ihan huomaamatta!

Kesäpesuun löytyi koneellinen tavaraa, kuten junnun rakas talvitakki, jota hän haluaisi pitää nyt kymmenen asteen lämmössäkin.

Tehtävä suoritettu - korissa on nyt vain käyttötavaraa ja koneesta tulossa puhtaita vaatteita säilytykseen ja kiertoon!

Mitäs salaisia säilytyspaikkoja te voisitte paljastaa ja raivata?

Raikastuuko käytetty paita lojuttuaan kolme päivää mytyssä?

http://flic.kr/p/bRFQit

Kun vaate on likainen, se menee pyykkikorin kautta pesuun. Kun se on taas puhdas ja kuiva, se laitetaan kaappiin. (Ainakin teoriassa.) Mutta mitä ihmettä tehdä sellaisille vaatteille, jotka eivät ole vielä likaisia, mutta eivät ihan puhtaitakaan?

"Meillä on se perinteinen kuntopyörä tähän tarkoitukseen."

Mutta mitä jos harrastatkin kahvakuulailua?

Tutkin vähän mitä ihmiset ovat puhuneet tästä asiasta keskustelupalstoilla. Mm. tällaisten esineiden päällä ihmiset puolipitoisia asujaan säilyttävät kuntopyörän lisäksi:

jakkara, lipasto, keinutuoli, kori, seinänaulakko, sisustustikkaat, kirjahylly, sängynpääty, tuoli, nojatuoli, vaaterekki, yöpöytä, vaatenaulakko, pesukone


Yleinen päänvaiva on epämääräisiin paikkoihin kasautuvat epämääräiset mytyt, jotka eivät näytä kovin esteettisiltä eivätkä myöskään edistä vaatteiden siirtymistä uudelleenpuettaviksi.

"Ja jollain logiikalla se kolme päivää jossain lojunut paita taas ns. raikastuu käytettäväksi."

Puolipitoisiin vaatteisiin, kuten muihinkin pieniin ja isompiin ongelmiin, kannattaa tarttua järjellä ja analyysillä ja päättää sitten toimenpiteistä.

Analyysikaavio puolipitoisten vaatteiden mahdollisista poluista vaatteenkäsittelyjärjestelmän halki.

Selkeästi likaisten vaatteiden paikka on tietysti pesu. Yhden siistin toimistopäivän jälkeen paidalle voi kuitenkin riittää hyvin pelkkä oikominen hengarissa ja tuuletus. Jos vaatteen voi laittaa vielä uudelleen päälle, mikset laittaisi sitä tuuletuksen jälkeen takaisin paikoilleen kaappiin?

Jos aiot pitää vaatetta pian uudelleen etkä halua laittaa sitä pesupuhtaiden sekaan vaatekaappiin, voit säilyttää sitä esim.

* vaatehuoneessa tai vaatekaapissa omalla hyllyllään
* ovenpäällysnaulakossa (jos ovi on yleensä auki, vaatteet pysyvät piilossa)
* korissa siellä missä yleensä vaihdat vaatteet

Meillä puolipitoisia ja kotivaatteita pidetään lipastonlaatikoissa makuuhuoneessa.

Hauska vinkki vaatteiden raikastukseen muuten on laittaa hyväntuoksuinen saippuapala säilytyskoriin!

Kertokaapa miten teillä tämä puolipitoisasia hoituu! Tunnetteko käsitettä lainkaan vai hautaudutteko suorastaan siihen?

Toimintatorstai: Tutustu vaatekaappiisi

Torstai on toiminnan päivä, ja tämänkertaisen postauksen aihe on vaatekaappi. Sellainen löytyy todennäköisesti useimmilta. Missä kunnossa omasi on?

Tavoitteeni tänään oli löytää kaapista muutamia vaatteita, jotka voisivat mennä jo kiertoon, ja selvittää, onko siellä jotain mitä olen kerrassaan unohtanut sinne.

Meillä aikuisten vaatteet mahtuvat kahteen liukuovikaappiin ja yhteen ovelliseen kaappiin ja muutama täyspitkä vaate roikkuu vaatehuoneen tangolla.

Kaapissa minulla on alusasut, sukat, yöpaidat sekä farkut.

Sukkalaatikosta ei löydy parittomia sukkia. Pesukoneemme ei syö sukkia, koska laitan ne pesun ajaksi aina sukkapidikkeillä yhteen. (Käyttäkää niitä! Laitoin äskettäin kokeeksi yhden parin ilman, ja heti toinen sukka hävisi jonnekin.)

Olen vähän järjestellyt pikkukoreilla ulkoilu- ja matalavartisia sukkia erilleen tavallisista sukkasista. Tämän pahempaan kuntoon laatikko ei mene, vaikka sukat heittelisi miten sinne.

Toisen liukuovikaapin takaa löytyy pinoja ja laatikoita. Viereisessä kaapissa on hengarivaatteita.

Kaapin ovessa on koukkuja, joihin voin laittaa vaatteita kuivumaan, suoristumaan tai tuulettumaan. Koukut pitää kuitenkin tyhjentää, kun homma on hoidettu. Esillä roikkuvat vaatteet antavat epäsiistin vaikutelman. Vaatekaapin sisällä ei joka pinon tarvitse olla suorassa, koska ovet saa vedettyä eteen.

Paitalaatikkoni ovat vähän alkaneet tursuta yli, joten ylimääräisen vaatteen metsästys oli hyvä aloittaa niistä. Kumosin kaikki paidat sängylle ja tutkin, mitä niissä on.

Pekingistä ostamani kaksi hassua t-paitaa ovat ihan lemppareitani. "Happy prnda with you makes pleasant" sekä "If you must shoo I would urge you to go to dohong". Vihreän paidan materiaali on vieläpä todella pehmeää ja ihanaa päällä.

Kävi nopeasti selväksi, ettei minun tarvitse ostaa lähivuosina yhtään hihatonta paitaa.

Kävin läpi kaiken vaate vaatteelta ja mietin, miltä paita tuntuu, herättääkö se "ihana, tykkään tästä edelleen"-fiiliksiä vai ennemminkin "mitä hittoa tämä tekee täällä"-tuntemuksia. Kasvatin melko nopeasti pois-kasaa.

Vaatekaapin tangon reunasta löytyi myös metallihengareita. Askartelevalle ihmiselle nämä ovat erinomaista materiaalia ja meidän pikkuvessan wc-paperitelinekin on taivuteltu hengarista. Siirrän nämä askartelulaatikkooni, jonne nyt mahtuu hyvin, odottamaan taivutteluinspistä. Jos sitä ei tule, matka jatkuu aikanaan kirppiksen tuunaustorille.

Tankokaapissa oli kaksi Gudrun Sjödenin pitkää hametta, jotka olen ostanut jo melko kauan aikaa sitten. Ne ovat jääneet melko vähälle käytölle, ehkä koska on liian helppoa ottaa laatikosta farkut jalkaan. Nyt siirsinkin hameet samaan laatikkoon farkkujen kanssa, jolloin toivottavasti käyttö lisääntyy.

Vaateroskaakin eli ei kirpparille kelpaavaa vaatetta löytyi. Vaatteita ei saisi heittää roskiin, koska niitä voisi käyttää raaka-aineena vielä vaikka mihin.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykayttoa

Laajaa vaatteidenkierrätysjärjestelmää ei vielä kuitenkaan tietääkseni ole toiminnassa. Mutta jos matkasi varrella on H&M:n myymälä, sieltä pitäisi löytyä vaatteidenkierrätyslaatikko!

http://www.hm.com/fi/longlivefashion

Haastan sinut käymään vaatekaapistasi edes yhden hyllyn läpi ja etsimään viisi vaatetta, joita et enää käytä, koska ne ovat esim. tahraantuneita, väärän kokoisia, ruman värisiä tai herättävät huonoja muistoja. Löydätkö enemmänkin? Löydätkö vaatteita, joissa on vielä hintalappu kiinni?