Tuolla asuu naapurisi

Kattoterassi Kööpenhaminassa

(English summary below.)

Heräsin aamulla otsikon lause päässäni.

Mahtoiko alitajuntani tarkoittaa naapurin tyttöä, joka oli yläasteella paras kaverini? Vai naapurin miestä, joka toivoi minun ajavan ruohon bikinit päällä... Naapurin pariskuntaa, jonka kissaa hoidin? Ehkä naapurin teiniä, joka toi herkullisen kiertokakun juurta meillekin? Uhkailevaa naapurin ukkoa en juuri välitä muistella.

En muista nähneeni unta naapureista tai mistään muustakaan. Jotain lauseessa kuitenkin jäi koko päiväksi ruksuttamaan takaraivoon.

Jollemme asu erakkoina, olemme jonkun naapureita ja kuulumme johonkin naapurustoon.

Naapuruston hyggepaikka, Kööpenhamina 2016, Hyg med hensyn :)

Naapureiden kanssa voi olla väleissä tai riidoissa. Googlaamalla "naapuririidat" löytää aivan uskomattomia tarinoita. Naapurusto voi kuitenkin olla myös ystävistö ja yhteisöllisyyden tyyssija. Naapureiden kesken voi järjestää paremman lajittelupisteen, ylläpitää kierrätyshyllyä ja lainailla työkaluja. (Lisää yhteistä tekemistä löytyy kirjoituksesta Naapurit tutuksi - ideoita yhteisöllisyyden lisäämiseen.)

Erään työpajan osallistujat miettivät, millaista yhteistä tekemistä taloyhtiöissä voisi tulevaisuudessa olla. Talkoot tuntuivat olevan ainoa yhteisen tekemisen muoto, joka tuli mieleen tai edes osattiin kaivata.

Olen testien mukaan introvertti, mikä selittää mm. sen, että lymyilen kaupassa mieluummin hyllyjen välissä kuin törmään jaarittelevaan tuttavaan. Yritän osallistua pihatalkoisiin, mutta ymmärrän oikein hyvin niitä, jotka eivät välitä yhdessä haravoinnista ja grillimakkaran natustamisesta.

Yksinäisyys on aikamme suuri haaste. Se on ongelma sielläkin, missä ihmisiä on paljon. Minua kiinnostavat meitä toisiimme hienovaraisesti sitovat pienet yhteisöllisyyden kokemukset ja mikä ne mahdollistaa. Miten yksinäisten tiet saataisiin hipaisemaan toisiaan?

Introvertti Pekingissä, 2013

Talkoissa tulee juttua joidenkin naapurien kanssa, mutta digitaaliset palvelut ja alustat voivat auttaa luomaan laajempia ja monipuolisempia yhteyksiä. Kotikaupungissani Tampereella kehitetään kaupunginosaportaaleja, joihin kerätään tietoa mm. paikallisista tapahtumista. Nappi Naapuri -palvelu yhdistää lähistöllä asuvia avuntarvitsijoita ja auttajia. Facebookista löytyy paljon paikallisia ryhmiä.

Kaupunkisuunnittelukin vaikuttaa yksinäisyyden kokemukseen. Eräänlainen yhteisöllisyyden kokemus ehkä syntyy pyörällisten metallilaatikkojen hitaasti valuvassa jonossa tai hypermarkettien valtavilla leikkelehyllyillä. Kun ihmisiltä kysytään, mitä viihtyisää he toivoisivat asuinkulmilleen, vastauksena on kuitenkin yleensä sellaisia asioita kuin kahviloita, kävelykatuja, kiinnostavaa arkkitehtuuria, toreja ja aukioita - kävelymatkan kokoista rakentamista, jossa liikkuessaan voi nähdä muita ihmisiä, niitä naapureita.

Peking, Beihai-puisto, 2013

***

English summary:

I woke up with the sentence "Your neighbour lives there" in my head. I kept thinking about neighbours and neighbourhoods all day.

There are numerous stories about neighbours arguing over unbelievable things. People living next to each other can also be good friends and help each other - sharing tools, donating stuff, or organizing a more comprehensive common recycling area.

Some background: In Finnish language we have the word "talkoot" which means doing something as a group to achieve something together. In Finland we also have something special called taloyhtiö, housing company, which is owned by the apartment owners. This company takes care of the house related matters collectively for the owners. Often there are common garden or yard maintenance events ("pihatalkoot") for the residents in the spring and autumn arranged by the housing company or resident association which also serves as an opportunity to socialize with others.

These events are nice but I guess they are not the best fit for everybody. If you are a bit introverted or shy, you might like more subtle ways to meet others. Digital services and platforms help connect people and spread information about local events.

Cities can also be designed to reduce the feeling of loneliness and to encourage crossing paths with other people. Pedestrian areas, cafeterias and plazas make the neighbourhood more human friendly than hypermarkets and huge streets for cars.