Patjan jouset ja pesualtaat. Käynti kaatopaikalla

Olin jokunen viikko sitten käymässä vanhempieni luona. Autoni peräkoukkua tarvittiin metalli-, lasi- ja puujätteen viemiseksi kaatopaikalle.

Oletteko koskaan käyneet kaatopaikalla? Moni ei varmaan tiedä, ettei siellä ole haisevia roskapussikasoja. Itse asiassa paikka, jossa kävimme, ei olekaan enää kaatopaikka, vaan se on nykyiseltä nimeltään jäteasema. Sekajäte, jonka nimi on myös muuttunut polttokelpoiseksi jätteeksi, poltetaan energiaksi. Kaikki muu pitäisi erotella ja lajitella ja käyttää uudelleen.

Jäteasemalla tätä eroteltua ja lajiteltua tavaraa sitten on. Peräkärryllisen metallia ja lasia sai viedä ilmaiseksi keräyspisteisiin. Puukuormasta jouduimme maksamaan kokonaiset puolitoista euroa. (En ollut uskoa korviani, kun toimiston rouva hinnan ilmoitti.)

Heittelimme isäni kanssa kuormamme aukiolla oleviin isoihin kasoihin. Vanhan tuunaajamielen oli vaikea kävellä sieltä tyhjin käsin pois. Metallikasassa oli kaunis patjan jousisto, josta olisi saanut vaikka viherseinän. Puukasassa oli mieletön määrä lavoja, joista voi tehdä esimerkiksi huonekaluja. Lasipisteellä meni säpäleiksi kauniita valkoisia lampunkupuja.

Kaikkein surullisinta oli kuitenkin nähdä aivan ehjiä ja käyttökelpoisia tavaroita ja huonekaluja menossa kohti tuhoaan.

Mahdetaanko esimerkiksi julkisten tilojen tai yksityisten yritystenkään sisustuksen saneerauksessa usein ehtiä miettiä uudelleenkäyttöä, vai rahdataanko kaikki vain äkkiä kaatikselle uusien kalusteiden tieltä? (Jos sinulla on kokemuksia tästä, jätä kommentti!)

Ja montako tavarantäyttämää omakotitaloa ja aittaa tässä maassa vielä tullaan tyhjentämään kaatopaikalle, kun pitäisi saada rakennus tyhjäksi kiireellisemmin kuin pystyi arvaamaan?

Kaatopaikalla käyminen kyllä laittaa miettimään. Kaikki se, minkä ostat, päätyy jossain vaiheessa jätteeksi. Ostatko sellaista, jota voi käyttää pitkään, jonka voi korjata, ja jonka voi kierrättää uusiomateriaaliksi tai energiaksi? Kuinka paljon ylipäänsä ostat?

P.S. Loppukevennys. Olen 20 vuotta ohi ajaessa kuvitellut, että kyltissä lukee TOPINOJA TOPPA. Toppahan on sellainen kasa. Tuli sellainen mind blown -hetki, kun katsoin kylttiä tarkemmin ja tajusin että kyse onkin paikan ruotsinkielisestä nimestä Toppå.

Toimintatorstai: Pitääkö pakkaamisen olla aina yhtä hankalaa?

Matkan varaaminen ja odottaminen on ihanaa. Katsellaan kuvia matkakohteesta, luetaan muiden arvosteluja, fiilistellään ja haaveillaan. Sitten päivää paria ennen tulee se paniikki. Mitä pakkaan mukaan?!

On kiva mennä katsomaan sukulaisia ja näyttämään lapsia mummille. Ainoa vain, että suku asuu satojen kilometrien päässä. Lapsiperheen pakkaaminen autoon ilman, että mitään tärkeää unohtuu, nostaa tuskanhien niskaan jo ajatuksen voimalla.

Entä pakkaaminen työmatkalle, interreilille, uuteen kaupunkiin tai maahan muutettaessa...

Pakkaaminen on tuttua kaikille, jotka joskus tynnyristään lähtevät kotikylää kauemmas, ja monille se on yhtä mieluisaa kuin lasinsirujen nieleminen. Aina jotain unohtuu tai tulee pakattua aivan liikaa.

Joku kaipaili matkalaukkuun lisää älyä ja automatiikkaa, joka muistuttaisi ja kertoisi mitä pitää ottaa mukaan.

Älylaukuksi en voi muuttua, mutta tässä tulee kuitenkin ideoita, miten pakkaamisesta saa mukavampaa.

1. Jos teet usein samantapaisia matkoja, kokoa niitä varten pakkauslista, jota voit käyttää tarkistuslistana joka kerta. Se voi tuntua työläältä, mutta lista säästää aikaasi todella paljon.

2. Listaa miettiessäsi käy läpi tyypillinen päivä aamusta iltaan tunti tunnilta. Mitä teet herättyäsi ja niin eteenpäin iltaan ja nukkumaanmenoon asti. Mitä tarvikkeita tarvitset ihan välttämättä kuhunkin vaiheeseen? Mitä tarvikkeita lapset tai lemmikit käyttävät päivän aikana?

3. Kokoa toalettilaukkuun valmiiksi sellaiset tavarat, joita yleensä tarvitset peseytymiseen ja laittautumiseen matkalla. Siellä voi olla esimerkiksi matkahammasharja ja -tahna, matkakokoiset suihkusaippua ja hiustenpesuaineet, harja tai kampa, kasvojenhoitotuotteet ja deodorantti. Näin niitä ei tarvitse joka kerta haalia erikseen kokoon. Jos matkustat usein lyhyellä varoitusajalla, voit koota kokonaisen pienen matkalaukun samalla tyylillä.

4. Vaatteiden pakkaamisessa pitää ottaa huomioon mm. onko perillä hikistä, voitko pestä vaatteita paikan päällä, ja millaisiin eri tilanteisiin sopivia asuja tarvitaan. Viikon varaston vaatteita voi hyvin pakata mukaan, sitä pidemmillä matkoilla kannattaa miettiä pesumahdollisuutta. Pyykkipussi likavaatteita varten voi olla mukava.

Varaa joka päivälle ainakin yhdet puhtaat alusvaatteet ja sukat. Valitse vaatteita, jotka sopivat kaikki toisiinsa niin, että voit yhdistellä niitä vapaasti. Vaatteiden materiaaliksi kannattaa valita jotain rypistymätöntä, jos et halua viettää matkaasi silittäen niitä. Älä liioittele määrän kanssa. Sinun ei todennäköisesti tarvitse näyttää joka päivä aivan erilaiselta.

5. Opi virheistäsi. Jos listastasi puuttui jotain välttämätöntä, lisää se seuraavaa reissua varten. Jos huomasit pakanneesi ihan liikaa mukaan, lyhennä listaasi.

6. Don't panic. Jos jotain jäi kotiin, osta tai lainaa se paikan päältä, improvisoi tai selviä ilman. Isäni lähti kerran usean viikon autolomalle ilman ensimmäisiäkään kalsareita. Onneksi niitä myydään ulkomaillakin ;)

6 viikon reissu alko just. Junassa muistin hieman liian myöhään että enpä tainnu pakata sukkia yhtään mukaan.
— Heli (@Pimeaonni) May 23, 2014

Ja sitten se toimintatorstai-asia:
Tee itsellesi pakkauslista seuraavaa reissua varten!

Linkkejä:
Wikitravel.org: Pakkauslista
Rantapallo.fi: Pakkausvinkit InterRailia varten – reilaajan muistilista


Mitä kommelluksia pakkaamisen kanssa sinulla on ollut?

Clutter suomeksi. Siivoussanojen sekamelska

https://flic.kr/p/4EcoNW

 Syvällisyyteen taipuvaisena ihmisenä tulee aina välillä pohdittua asioita rivien välistä ja sanojen takaa. Ja lieneekö muinaisten matematiikan opintojen kaikuja alitajuinen pyrkimys luoda sotkustakin malleja ja kuvioita ja järkeistää sitä. Ja kuten hyvin tiedetään, valitsemamme sanat vaikuttavat ajatteluumme.

Tässä yhtenä päivänä kollega Anskun kanssa sivuttiin suomen ja englannin kielen eroa sekasotkukysymyksessä.

A confused disordered jumble of things

Englanninkielisessä järjestämiskirjallisuudessa puhutaan käsitteistä "clutter" ja "decluttering". Netistä löytyvä sanakirja.org antaa sanalle clutter käännöksen "A confused disordered jumble of things" eli asioiden sekava järjestymätön sekamelska.

Clutter- ja decluttering-sanoille ei ole kovin hyvää vastinetta suomen kielessä. Voi sanoa sotku, sekasotku, sekamelska, roina. Sille tehdään siivoamista, raivausta, järjestämistä. Kuulostaa kamalan likaiselta touhulta, jotain mitä tehdään talikolla ja kumihanskat kädessä.

Mitä se "clutter" itse asiassa on? Se on sinun omia tavaroitasi mutta väärissä paikoissa. Hammastahnatuubi sohvalla on "clutter". Sama tuubi kylppärin hyllyllä on ok. Lajittelematon paperikasa keittiön pöydällä on "clutter". Samat paperit laitettuna aiheen mukaan kansioihin tai paperinkierrätykseen ovat taas ok.

"Clutter" voi olla myös omia tavaroitasi oikeissa paikoissa, mutta epäjärjestyksessä. Esimerkiksi kenkähyllyyn huishais pinotut popot ovat "clutter".

"Clutter" ei siis ole välttämättä lainkaan tavaraa, josta täytyy päästä eroon. Ne täytyy vain viedä sinne, minne ne kuuluvat.

Moni sanoo että tarvitsee "siivota", jos kotona tavarat ovat väärissä paikoissa. Minulle siivoaminen on imurin, lattialuutun ja pölyrätin käyttämistä, jota ei voi tehdä, ennen kuin tavarat on palautettu paikoilleen. Jos tilaat kotisiivouksen, siivoustiimi tulee puhdistamaan kotisi. Eivät he edes tiedä, minne kaikki irtotavarasi kuuluvat.

Entäpä "raivaaminen". Pusikoita raivataan ja teitä raivataan, vastustajat raivataan tieltä. Vaatekomeron raivaus voi tietysti olla siihen verrattava voimanponnistus ja tulos toivottavasti yhtä avara ja valoisa. Raivauksesta tulee mielleyhtymä raivoon, joka tietysti voi tavallaan auttaa ja antaa energiaa jaksaa raivausprojektissa, mutta pitkäaikaiseksi kaveriksi se on huono.

Ihmisten komeroissa ja kaapeissa on kamalasti turhaa "roinaa". Nimen omaan muiden ihmisten. Omissa kaapeissa on vain tärkeitä esineitä, vaatteita ja laitteita. Mutta kun ammattijärjestäjän silmien alla alkaa käydä läpi tavaroitaan, moni niistä osoittautuu kuitenkin loppujen lopuksi tarpeettomaksi. Roina on vähän samanlainen sana kuin kakara. Omistaan sitä voi käyttää, mutta toisen käyttämänä se voi olla loukkaava.

"Sekamelska" on hauskan näköinen ja kuuloinen sana, se näyttää siltä että iso laatikollinen värikkäitä legopalikoita olisi tyhjennetty lastenhuoneen lattialle. Mikä on hauskaa vain niin kauan kuin ne palikat eivät ole omien lasten huoneen lattialla.

@tommyjb1967 pic.twitter.com/FMBm5cCZfE
— Tommy Björklund (@tommyjb1967) 9. toukokuuta 2014

Palatakseni hammastahnatuubiin ja liukuakseni hiukan asian ohi, minusta on kiehtovaa ajatella että täydellisen järjestetty asunto on tavallaan takaperin soitetun kuvanauhan ensimmäinen ruutu: kaikki esineet ovat palanneet sinne mistä lähtivätkin. Sohvalla oleva tuubi on kuin kuminauhan päässä, vessan kaappi vetää sitä puoleensa. Järjestäminen ja tarpeettomasta luopuminen voi olla jonkin tällaisen ajatusmallin luomista, uudenlaisen ajattelun opettelua. Tuubi ei halua jäädä sohvalle, se pyrkii kaapin hyllylle.

Mutta tekeekö yksittäinen sohvalle jäänyt tuubi sekamelskan? Ei varmaankaan vielä, eikä tuubi ole myöskään "clutter". Siihen vaaditaan jo useampia väärässä paikassa olevia tavaroita. Sekamelska kuitenkin kuulostaa laajemmalta käsitteeltä kuin "clutter", ehkä koko huoneen tai asunnon kokoiselta. "Clutter" voi olla yhden lipaston päällä. Lipaston päällä voi olla sotkua, mutta sotku voi olla myös likaa. "Lipastoni päällä on epäjärjestystä." Kuka näin sanoo!

Oikean termin etsintä ei tunnu tuottavan juuri sitä täydellistä sanaa. Suomi on rikas kieli ja uusia sanoja voi keksiä helposti. Ehkä tämä asia tarvitsee ihan uuden oman termin! Mitä sanaa te käytätte kuvaillessanne omaa asioittenne sekavaa järjestymätöntä sekamelskaa taikka sitä väärässä paikassa olevaa hammastahnatuubia?

Toimintatorstai: Tilaa läksyjentekoon

Perheessämme asuu eräs nuori mies, tokaluokkalainen poika, joka tekee läksynsä yleensä keittiön baaripöydän ääressä, koska se on kiva keskeinen paikka kotonamme. Koska samaa pöytää käytetään myös kotitoimistona ja välipalantekoalustana, tila on monesti loppunut kesken puhumattakaan työrauhasta. Pojalla on omakin koulupöytä huoneessaan, mutta se on näyttänyt tältä.

Koulupöytä ennen

Halusin järjestää hänelle rauhallisen läksyntekopaikan ja laitoin pöydän kuntoon. Nostin taskukirjat pöydän yläpuolella olevalle hyllylle, siirsin läppärin yhteen pöydän laatikoista ja laittelin muut pöydälle eksyneet pikkutavarat oikeille paikoilleen.

Koulupöytä jälkeen

Muistan omilta kouluajoiltani, miten ihanalta tuntui tehdä läksyjä tai muita puuhia siistin pöydän ääressä, jossa kaikki tarvittava oli helposti löydettävissä ja pöytäpinta oli tyhjä. Katsotaan mitä poika tästä sanoo! (Arvaan että ensimmäinen kommentti on: Missä mun tietokone on??!) Läksyjä ei onneksi enää monena päivänä tänä keväänä tulekaan :)

Kompastutko karsiessasi kolmen esteen kiipeilyrataan?

https://flic.kr/p/bExfoR

 Tavaroiden järjestämiseen ja erityisesti tarpeettomista luopumiseen liittyy kaikenlaisia puoliautomaattisia ajatuskuvioita, joista olen kirjoittanut postauksessa Ajatukset, nuo hyödylliset ja haitalliset raivauskaverit. Eräs ajatus tai ennemminkin asenne ansaitsee ihan oman kirjoituksensa. Se on nimittäin yksi sitkeimmistä esteistä tai ainakin hidasteista raivausprojekteissa.

Itse asiassa kyseessä on varsinainen kolmen esteen kiipeilyrata, jonka voi kiertää useammankin kerran. Näin se menee:

1. "Nämä voisi kyllä myydä." Kukapa rakkaista rahalla ostetuista tavaroistaan haluaisi luopua vastineetta. Pienimmillekin esineille mietitään hintaa. Ilmainen mainoslahjakin alkaa oikealla silmällä katsottaessa näyttämään ansaitsemisvälineeltä. Mietitään mikä olisi paras paikka löytää ostaja ja missä saisi korkeimman hinnan.

2. "Myyn nämä sitten kirpparilla." Tavarat jäävät viikkokausiksi (kuukausi-, vuosikausiksi) pyörimään eteiseen odottamaan kirpparipöydän varaamista, hinnoittelua, viemistä.

3. "Miksei kukaan ole ostanut näitä..." Pöytä ei ole tyhjentynyt, netti-ilmoitus ei ole kiinnostanut, ostajat olivat varmaan tyhmiä kun eivät bonganneet myynnissä olleita aarteita. Tavarat tuodaan kotiin ja aletaan kierros alusta.

Ongelma on pohjimmiltaan tämä: ihmisillä, sinullakin, on epärealistiset kuvitelmat tavaroittesi arvosta. Omat tavarat tuntuvat arvokkaammilta kuin ne todellisuudessa ovat. Sinä näet sohvassasi ihan siistissä kunnossa olevan pehmeän löhöhuonekalun - vieras näkee kulahtaneen kankaan ja tahran keskimmäisessä tyynyssä. Sinä näet kivoja vauvanvaatteita - vieras näkee taas yhden kasan nyppyyntyneitä bodyjä.

Kyllä kulahtaneet sohvat ja vauvanvaatteetkin varmasti ostajansa voivat löytää, mutta toisena täytyy miettiä sitä, kuinka paljon aikaa jaksaa käyttää sopivan ostajan metsästämiseen. Jotkut ovat kehittäneet joka kinderhahmon myynnistä taiteenlajin. Voit miettiä, haluatko kuitenkin käyttää aikasi johonkin tärkeämpään kuin muutaman euron nyhtämiseen.

Ole tavaroita karsiessasi hyvin kriittinen ja yritä nähdä tavarat ulkopuolisen silmin. Uuden omistajan sijasta huonokuntoisen esineen oikea paikka onkin jäteastia ja myynnin sijasta kierrätyskeskus. Säästät aikaa ja vaivaa ja tuet samalla hyväntekeväisyyttä.

Lisää luettavaa:

Yle: Vaatelahjoituksista iso osa voi olla roskaa – oma riepu on usein turhan rakas
Tutkimus: Suomalaiset entistä halukkaampia kierrättämään
Tamperelainen: Kirppari vai kierrätyskeskus? – Näin hankit tavarat halvalla uuteen asuntoon

5 helpottavaa ajatusta lahjojen hankkimisesta

https://flic.kr/p/9rrNkM

Sunnuntaina on taas yksi niistä päivistä, jolloin on tapana antaa lahjoja. Joillekin lahja-asiat tuottavat mielihyvää juuri sopivasti valitun, kauniisti paketoidun lahjan muodossa, toisille taas lahjan etsiminen ja johonkin paperiin kääriminen aiheuttaa stressiä ja harmaita hiuksia. Annoin joskus pienenä äidilleni lahjaksi ruman pikku keramiikkapossun. Toivon ettei hän ole säästänyt sitä.

5 helpottavaa ajatusta lahjojen hankkimisesta

 1. Lahjaa ei tarvitse hankkia väkisin. Mielestäni lahja tulisi antaa vilpittömästä ilahduttamisen halusta lahjan saajaa kohtaan, ei velvollisuudesta. Jonkin persoonattoman krääsäesineen vuosittainen antaminen Elviira-tädille, koska hänen muuten uskotaan suuttuvan, tuskin tuottaa iloa kenellekään muulle kuin krääsän kiinalaiselle valmistajalle. Monesti lahjoja annetaan vain tavan vuoksi. Aikuiset voivat hyvin sopia keskenään, ettei lahjoja tarvitse antaa muille kuin perheen lapsille. Tällainen sopimus voi olla helpotus kaikille.

2. Esitä selkeitä lahjatoiveita - kuuntele ja kunnioita muiden toiveita. Jos haluaa välttää nolot epäsopivat yllätyslahjat, kannattaa sanoa toiveensa selkeästi ääneen (tai ostaa itse omat lahjansa). Kun tällaisia toiveita kuulee ohimennenkin ("olisipa kiva jos minulla olisi X" tai "joskus haluaisin kokeilla Y:tä"), ne kannattaa laittaa ylös. Puhelimissa on muistiinpanosovelluksia, ja kaikkein "älyttömimmissäkin" puhelimissa voi kirjoittaa tekstiviestien luonnoksia. Näitä kannattaa siirtää sitten yhteen paikkaan (tiedostoon tai muistivihkon sivulle), josta voi etsiä ennen merkkipäivää ideoita.

3. Osta kun löydät. Mitään tavaroita ei tietenkään kannata erityisesti hamstrata, mutta joskus tulee eteen tarjouksia, joita voi hyödyntää tulevaisuutta varten. Jos lähipiirissäsi on lapsia, joita haluat merkkipäivinä muistaa, haluat ehkä ostaa tarjouksessa olevia lastenkirjoja tai askartelutarvikkeita, vaikka syntymäpäiviin olisi vielä aikaa. Jokin esine, kuten koru, saattaa iskeä kuin sähköisku: tämä olisi juuri sopiva ystävälleni. Jos et osta heti, laita ainakin löytöpaikka muistiin. Säilytä ostetut löydöt tietyssä paikassa (ei siinä hyvä jemma -nimisessä). Näin sinun ei välttämättä tarvitse lähteä erikseen lahjaostoksille.

4. Pidä lahjapaperit ja nauhat järjestyksessä. Kaunis lahja on kiva saada ja paketointiin voi käyttää niin paljon aikaa ja vaivaa kuin haluaa. Tavoittelet sitten taideteosta tahi yrität vain peittää lahjan näkyvistä, puuha on mukavampaa jos nauhoja ja papereita ei tarvitse joka kerta etsiä ympäri taloa.

5. Lahjoa voi muutenkin kuin tavaralla. Jos haluat antaa jotain, mutta et tiedä mitä, sinulla on paljon kivoja vaihtoehtoja. Antamalla hemmottelulahjakortin paikalliseen palveluun tuet alueesi työllisyyttä. Hyväntekeväisyyslahja parantaa jonkun huono-osaisemman elämää. Voit antaa lahjaksi maksettuja kuukausia video- tai musiikkipalveluun tai puheaikaa. Voit lahjoittaa aikaasi vaikkapa lasten- tai koiranhoitoon taikka pieniin siivoustöihin.

Mikä on paras lahja jonka olet saanut? Annetaanko teillä aikuisten kesken lahjoja? Mitä toivot äitienpäivälahjaksi?

Jo joutui armas aika

Iloista vappua!

Jo joutui armas aika, mutta miltä näyttää kotona?