Toimintatorstai: Sisäpuoli ja ulkopuoli

Pihan tasolla ja kulkuväylän varrella oleva makuuhuoneen ikkuna ei houkuta pitämään verhoja auki. Jokseenkin aina kun näkymä on ollut avoin, joku on ohimennessään kurkannut sisälle. Meillä on kauhean kivat naapurit, mutta pidän kuitenkin mieluummin makuuhuoneemme yksityisenä tilana. Siispä olemme eläneet verhojen takana keinovalossa.

Ikuhämärä alkoi käydä hermoille, joten ratkaisin asian ikkunakalvolla. Kalvo peittää sopivasti ikkunan alaosan, ja yläosan peittona voi olla verho tai sitten ei mitään.

Kalvo oli helppo kiinnittää. Ensin varmistettiin että pala on sopivan kokoinen ikkunaan. Meidän piti leikata pieni suiro reunasta pois. Sitten ikkuna puhdistettiin sormen-, tassun- ja kuononjäljistä ja kostutettiin vesi-astianpesuaineseoksella. Kalvopalasta otettiin pois suojamuovi ja se läntättiin märkään ikkunaan. Vesikerroksen päällä kalvon sijoittelun sai vielä viimeisteltyä. Kuplat ja ylimääräiset vedet poistettiin lastalla.

Nyt sisäpuoli pysyy sisäpuolena ja ulkopuoli ulkopuolena. Tykkään että asiat ovat järjestyksessä!

Toimintatorstai: Hyvästit nappisilmille

Monien palvoma kaapintyhjentäjä Marie Kondo neuvoo säästämään vain ne esineet, jotka säkenöivät iloa. Hienoa! Mutta mitä sitten tehdä, jos kaikki esineet säkenöivät?

Olen todella eläinrakas ja kaikki vähän eläimen näköinenkin on minusta söpöä. Niinpä tällaiselle pehmolle ajatus junnun pehmoleluvaraston raivauksesta tuntui aivan kauhealta. Kaappiin piti saada tilaa, mutta kaikki uhrit tuijottivat minua syyllistävästi nappisilmillään.

"Miksi haluat heittää meidät pois?"

Kumosin kaikki lelut yhteen kasaan lattialle ja käskin junnua ottamaan erilleen ne muutamat, joista hän tykkää eniten. Junnu osoittautuikin paljon kovasydämisemmäksi kuin äitinsä, lempparit löytyivät helposti. Mitä tehdä lopuille?

"Kuinka voit luopua meistä? Emmekö olleet tarpeeksi söpöjä?"

Pistin silmät kiinni, pidätin henkeä ja tungin raukat muovipussiin (kääk!). Toimitin ne mahdollisimman nopeasti kierrätyskeskukseen.

Mikä erikoisinta, en ole miettinyt niitä sen enempää kuin kun ne olivat vielä junnun kaapissa säilytyslaatikossa. Toivottavasti ovat päässeet uudessa kodissa kaikenlaisiin kivoihin leikkeihin mukaan!

P.S. Kööpenhaminan eläintarhassa oli kova paikka...

Toimintatorstai: Kapea säilytyslaatikko

Kuva: Matt Brown

Selailen mielelläni kuvia ja katselen videoita säilytysratkaisuista, haltioidun laatikoista ja innostun kaikesta kätevästä - niin ehkä sinäkin, kun lisää järjestystä ja toimivuutta elämääsi haluat.

Olen tosin luultavasti astetta tai kahta höpsömpi. Tavallisempaa olisi ehkä hihkua ja hiplata tuotteita kauppojen naistenvaate- tai kenkäosastolla, minä taas etsin aina säilytys- ja konttoritarvikeosastot ja hiplaan siellä huokaillen kaikenlaisia ihanuuksia.

Harmillisesti useat netissä näkemäni kätevät jutut puuttuvat täkäläisten kivijalkakauppojen valikoimista. Toisaalta en haluaisi tavarakauppiaaksi, mutta toisaalta minua kiehtoisi eräänlainen kätevien asioiden verkkokauppa. Ehkä tästä haaveesta tuleekin vielä totta! Hui, nyt kirjoitin sen tänne...

Eräs tuote, joita en ole juuri nähnyt täällä, on kapea ja pitkä laatikko, joka sopii esimerkiksi ruoka- tai vaatekaappiin hyödyntämään kaapin koko syvyyden. Moni asiakkaani valittaa sitä, että vaatekaappi on liian syvä eikä sen takia ole hyvin käytettävissä.

Ostin eräästä ulkomaisesta verkkokaupasta tällaisia 46 senttiä syviä muovilaatikoita kokeillakseni, miten ne toimisivat eri paikoissa.

Meillä on astianpesukoneen vieressä kapea syvä välikaappi, jossa olemme pitäneet limsapulloja ja pannunalusritilää. Laitoin pullot laatikkoon. Laatikossa on pohjassa pyörät, joten se on helppo vetää ulospäin eikä tarvitse kurotella niin syvälle.

(Laatikon kanssa syntyi samalla ahaa-idea ritilän nostamisesta kaapin seinälle. Toteutuksesta puuttuu vielä kunnon koukut.)

Toinen paikka, johon keksin pistää kapean mutta syvän laatikon, oli vaate/varastohuone. Hylly oli hieman liian leveä kahdelle Smart Store -laatikolle ja reunaan kerääntyi joitain irtotavaroita. Laitoin tavarat laatikkoon, jonka leveys oli juuri oikea.

Vaatekaapissakin laatikko tuntui tehokkaalta. Rullasin isommasta laatikosta olohousut uuteen kapoiseen. Tilaa se säästi, mutta housujen rullailusta on vähän enemmän vaivaa kuin taittelusta. Jos sitä ei usein tarvitse tehdä, miksei!

Muita käyttöjä tällaiselle pitkulaiselle laatikolle voisi olla esim. kattilankansien, pannunalusten tai säilykepurkkien säilytys. Juuri nyt kekkasin, että läppärinikin mahtuu laatikkoon, joten voisin ehkä kehittää siitä kotitoimiston piilopaikan...

Onko teillä kapeita tai syviä vähän hankalia säilytyspaikkoja, jotka kaipaisivat parempaa ordninkia? Sinulla saattaakin jo olla samantapaisia laatikoita, esimerkiksi kukille hankkimasi mutta vähälle käytölle jääneet parvekelaatikot.

Toimintatorstai: Muistikortin asennus

Minulla on työkäytössä uusi pikku tabletti, joka kulkee mukana käsilaukussa ja jolla voin puhelinta helpommin käyttää sähköistä kalenteria ja muita palveluita. Ostin siihen eilen muistikortin saadakseni lisää tallennustilaa.

Tablettiin voi laittaa kaksi SIM-korttia, ja muistikortin aukko on toisen sim-aukon päällä samassa reiässä. Niin, kuka typerys suunnittelee moisen kukkasen. On vain ajan kysymys, milloin toinen typerys sitten tunkee muistikortin väärään aukkoon. Eikä se tule pois.

Yritän muotoilla ongelmaani sosiaaliseen mediaan. "Muistikortti meni väärään reikään. Mikä avuksi. Kumihanskat ja pinsetit kokeiltu. Apua." Onneksi kukaan vääräleuka ei ehdota vierasesineen poistoa terveysasemalla. Tabletin tekninen tukihenkilö kertoo meilitse varovaisesti kahdesta ruuvista, joilla takakansi on kiinni, mutta omalla vastuulla sitten.

Erilaisten lupaavien mutta lipsuvien otteiden jälkeen saan väläyksen. Ehkä ongelmani ratkaisee joka henkilön yleistyökalu: jesari. Tällä harmaalla supervoimalla olen aiemmin korjannut mm. toppahousut.

Leikkaan rullasta pienen siipaleen ja kiinnitän toisen pään jämähtäneeseen muistikorttiin kuin langan vastaan hangoittelevaan maitohampaaseen. Syvä hengähdys, tasainen veto - ja kortti on irti!

Sitten seuraa tämän kirjoituksen varsinainen pihvi - kaikki välineet piti vielä laittaa takaisin paikoilleen.

- muistikortti oikeaan aukkoon tabletissa
- muistikortin pakkaus riekaleineen pahvi- ja muovikeräykseen
- jesari teippilaatikkoon
- sakset saksikoukkuun seinälle
- pinsetit (kaksi erilaista) vessan pikkukoriin

Done!

Toimintatorstai: Autokatoksen raivausta, osa 1

Tehtävä: autokatoksen raivaus.

Alkutilanne: katoksessa on auton lisäksi myös työkaluja, ylimääräiseksi jääneitä laudanpätkiä ja muuta tavaraa.

Mikä ei toimi: Tila on pieni ja näyttää kaoottiselta. Säilytyslaatikko on tehottomassa käytössä.

Mikä toimii:

Isoihin koukkuihin voi ripustaa vaikka koiran täkin tuulettumaan, petivaatteet ja matot tuulettuvat katossa roikkuvilla tangoilla ja lumikolat ovat kesällä pois tieltä seinällä.

Takaisin kaoottiseen säilytysarkkuun. Arkussa oli mm. haiskahtava käytävämattorulla, rikkinäinen lakana, vanhat kukkamullanjämät, kanankakkaa (syy haiskahdukseen), lisää kanankakkaa, todella iso jakoavain (lahjana saatu), vielä paketissa oleva käsipora (älkää kysykö, en tiedä), ruostunut saha, käynnistysjohdot, yksi työhanska, lasten harava ja lumilapio, hiekkaleluja, muutama kaakelinpala, likaisia muovikulhoja, joita väristä päätellen on käytetty apuna puunsuojakäsittelyssä.

Tyhjensin laatikon ja lakaisin pohjan niin hyvin kuin taisin. Takaisin sinne eivät mene ainakaan haisurulla, lakana, saha, mullanjämät ja pussissa oleva kakka.

Saha mokoma livahti salaa mukaan kuvaan!

Kassillinen hiekkaleluja, jakoavain ja käsipora menevät kierrätyskeskukseen. Vanerilevyt eivät ole meidän, mutta omistajat eivät ole niiden perään kyselleet. Jos niitä ei haeta, pistämme ne paloiksi ja saunan pesään. (Sitä ennen kokeilen niihin ehkä vähän kuviosahausta.)

 Nurkassa oleva lauteesta sahattu käyttämätön pätkä ja kaakelinpalat voisivat kelvata jollekin jatkojalostukseen, joten tarjoan niitä kierrätysryhmässä.

Eikö ole hieno rusetti?

Laitoin kaikki autokaapelit yhteen ja arkkuun, sinne menivät myös tunkki ja auton lumilapio ja muutamat mailat.

Edistystä tuli paljon, mutta vielä on matkaa lopputulokseen - jatkoa seuraa!

Toimintatorstai: Paperikasan ruumiinavaus

Keittiön pöydän kulma on paperimagneetti monessa huushollissa ja näköjään meilläkin. Päätin tehdä kasalle ruumiinavauksen ja tutkia paperi paperilta, mistä kasa muodostuu ja missä papereiden olisi pitänyt olla.

* kissojen rokotuskäynnin kuitti ja jälkihoito-ohjeet sekä mainos koirauimalasta - ei tarvetta säilyttää pitkäaikaisesti, rokotukset merkittiin myös kissojen rokotusvihkoon

* taloyhtiön pihatalkookutsu - päivämäärä kalenteriin ja lappu pois

* Talouselämä -lehti - paperikori, josta sen voi ottaa vielä selailuun jos huvittaa

* Tekniikka & talous -lehti - paperikori, josta sen voi ottaa vielä selailuun jos huvittaa

* futisjoukkueen jäsenen toimintamaksukuitti - futisjoukkueen kansioon

* futisjoukkueen tiettyyn peliin osallistujat, lista - listaan kirjoitettiin pelissä maalin tehneet, futisjoukkueen kansioon

* lasku uusista ikkunoista + kirjekuori - lasku maksuun, kirjekuori paperikoriin, lasku remonttikansioon

* futisjoukkuelistapaperin toinen tyhjä puoli - paperikoriin

* kuitti kännykän autotelineestä - kirjanpitoon

* kuitti kahvilan lahjakortista - ei tarvetta pitkäaikaiselle säilytykselle

* Nesteen asiakaskortti - tunnusluku unohtunut, pitäisi ottaa yhteyttä asiakaspalveluun

* seura-asun hakulomake - ei vielä päätöstä haemmeko asun

* futisjoukkueen joukkueluettelo, vanha - hävitettäväksi

* muistivihko - palautetaan käsilaukkuun

* tyhjä A4 josta leikattu pala - paperikoriin

* kirjaston virallinen kirjanmerkki - käyttöön

* kahvilan käyntikortti - skannataan puhelimen käyntikorttisovellukseen

* toinen Talouselämä -lehti - paperikoriin

* toinen Tekniikka ja talous -lehti - paperikoriin

* virallisen näköinen puolisolle osoitettu avattu kirjekuori jossa jokin tiedote sisällä - puoliso arkistoi

* kukkarokaupan verkkokaupan alennuskoodilappu - ei käyttöä, paperikoriin

Barbara Hemphill kirjoittaa klassikossa Taming the Paper Tiger: "paper clutter is postponed decisions", paperisotku on lykättyjä päätöksiä. Ylläolevasta listasta näkyy ettei minun kasassani kyse ollut mistään suurista päätöksistä, mutta jokainen paperi vaati juuri sen verran ajattelua,  tekemistä, vaivaa, jota juuri sillä hetkellä ei muka ollut valmis näkemään, niin että lappunen oli helpompi vain laittaa kasan päälle. Voila, paperisotkua. (Tunnustan tosin, että kasvatin kasaa vähän kuin laboratoriotutkija bakteerinäytettä.)

Hyvä uutinen oli tietysti se, että kasan selvittäminen ei vienyt loppuen lopuksi montakaan minuuttia, kun sen vain päätti tehdä. Mitä parempi systeemi on käytössä, sen helpompaa on papereidenkin lajittelu.

Arkistointisysteemistä riippumatta tärkein sääntö on tämä: käsittele paperi mahdollisimman pian - mieluiten heti, ennen kuin siitä ehtii kavereidensa kanssa tulla sekalainen läjä.

Oletko sinä erinomainen vai toivoton erilaisten paperilappusten kanssa? Mikä papereissa on hankalaa?

Toimintatorstai: Lakanan taittelu

Joillekin tehokkuus on sitä, että saa ahdettua samaan tilaan enemmän tavaraa tai enemmän tekemistä. Minä tykkään ennemminkin väljentää. Tässä hyvä esimerkki.

Jos sinulla on muotoonommeltuja lakanoita, niiden taittelu voi olla haastavaa. Allaolevalla videolla Jill Cooper näyttää, miten lakanan saa taiteltua pieneksi sieväksi paketiksi niin, ettei se vie paljoa tilaa kaapissa.

Taittelun taito on hyödyllinen osata, mutta lakanakaapin pullistelun ongelmaan on toinenkin ratkaisu.

Luovu turhista lakanoistasi!

Meillä on aikuisille kaksi aluslakanaa. Toinen käytössä, toinen pesussa. Eipä vie paljoa tilaa, vaikka säilytänkin sen mytyssä!

Miten pieneen tilaan teidän lakananne voisivat mahtua?

Toimintatorstai: On kassia, pussia, nyssykkää

Torstai + hurja hellekeli + vapaata, mitäpä sitä muuta tekisi kuin järjestäisi säilytyskomeron!

Ylhäältä laskien toisen hyllyn tilanne on vähän repsahtanut,  asialle voisi tehdä jotain.

Näkymää sotkee enimmäkseen laatikko, joka on niin täynnä kasseja, ettei kansi edes mene kiinni, ja yksi reppu on jäänyt ulkopuolellekin. Laatikon päälle on pinottu futisjunnujen liivejä, jotka ovat meillä säilytyksessä, koska mies valmentaa.

No, tavalliseen tapaan ensin tehdään ruumiinavaus ja analysointi.

Sisältä löytyi

* kaksi reppua
* kaksi ikeakassia
* kolme pienempää kassia
* kymmenen kangaskassia
* kolme kankaista ja kaksi muovista kenkäpussia
* yksi kahvaton läpinäkyvä säilytyspussi

Se tekee 23 kassia! Jösses, joistakin on ehkä aika jo päästä eroon.

Ikeakassit ovat monikäyttöisiä (ystäväni käyttää niitä jopa hevosten tarhojen siivoamisessa) -> säästetään.
Reput ovat jatkuvassa käytössä -> säästetään.
Muoviset kenkäpussit sopivat hyvin reissuun pyykkipusseiksi, jollainen meiltä aina unohtuu matkasta -> säästetään. Mietin ensin hieman mikä niiden oikea paikka on, että ne tulisivat varmasti matkalle mukaan. Tietenkin matkakassien sisälle valmiiksi!

Karsinnan voittajat mahtuivat hyvin laatikkoonsa ja kansi meni vaivatta kiinni.

Säilytyskomerossa on roikkunut pitkään myös tällainen kassi, joka sisään olen kerännyt muita lahjakassin tyylisiä pussukoita. Monet säästävät saamansa lahjakassit ja antavat niissä omat lahjansa eteenpäin ja välttyvät näin paketoimiselta. Meidän lahjomistoimintoihimme ei näin paljon kasseja kuluisi edes loppuelämän aikana, ja halusin ripustaa koukkuun miehen siistin repun, joten koko kassillinen sai lähteä kiertoon.

Laitoin liivit erilliseen koriin ja laatikkojen päällä maanneen mattopaketin pystyyn nurkkaan. Lopputulos on siistimmän näköinen ja tavarat on helpompi ottaa.

Tämä pikku projekti ei kestänyt tuntiakaan. Minkä järjestelyn voisit teillä tehdä tunnissa?

Toimintatorstai: Pitääkö pakkaamisen olla aina yhtä hankalaa?

Matkan varaaminen ja odottaminen on ihanaa. Katsellaan kuvia matkakohteesta, luetaan muiden arvosteluja, fiilistellään ja haaveillaan. Sitten päivää paria ennen tulee se paniikki. Mitä pakkaan mukaan?!

On kiva mennä katsomaan sukulaisia ja näyttämään lapsia mummille. Ainoa vain, että suku asuu satojen kilometrien päässä. Lapsiperheen pakkaaminen autoon ilman, että mitään tärkeää unohtuu, nostaa tuskanhien niskaan jo ajatuksen voimalla.

Entä pakkaaminen työmatkalle, interreilille, uuteen kaupunkiin tai maahan muutettaessa...

Pakkaaminen on tuttua kaikille, jotka joskus tynnyristään lähtevät kotikylää kauemmas, ja monille se on yhtä mieluisaa kuin lasinsirujen nieleminen. Aina jotain unohtuu tai tulee pakattua aivan liikaa.

Joku kaipaili matkalaukkuun lisää älyä ja automatiikkaa, joka muistuttaisi ja kertoisi mitä pitää ottaa mukaan.

Älylaukuksi en voi muuttua, mutta tässä tulee kuitenkin ideoita, miten pakkaamisesta saa mukavampaa.

1. Jos teet usein samantapaisia matkoja, kokoa niitä varten pakkauslista, jota voit käyttää tarkistuslistana joka kerta. Se voi tuntua työläältä, mutta lista säästää aikaasi todella paljon.

2. Listaa miettiessäsi käy läpi tyypillinen päivä aamusta iltaan tunti tunnilta. Mitä teet herättyäsi ja niin eteenpäin iltaan ja nukkumaanmenoon asti. Mitä tarvikkeita tarvitset ihan välttämättä kuhunkin vaiheeseen? Mitä tarvikkeita lapset tai lemmikit käyttävät päivän aikana?

3. Kokoa toalettilaukkuun valmiiksi sellaiset tavarat, joita yleensä tarvitset peseytymiseen ja laittautumiseen matkalla. Siellä voi olla esimerkiksi matkahammasharja ja -tahna, matkakokoiset suihkusaippua ja hiustenpesuaineet, harja tai kampa, kasvojenhoitotuotteet ja deodorantti. Näin niitä ei tarvitse joka kerta haalia erikseen kokoon. Jos matkustat usein lyhyellä varoitusajalla, voit koota kokonaisen pienen matkalaukun samalla tyylillä.

4. Vaatteiden pakkaamisessa pitää ottaa huomioon mm. onko perillä hikistä, voitko pestä vaatteita paikan päällä, ja millaisiin eri tilanteisiin sopivia asuja tarvitaan. Viikon varaston vaatteita voi hyvin pakata mukaan, sitä pidemmillä matkoilla kannattaa miettiä pesumahdollisuutta. Pyykkipussi likavaatteita varten voi olla mukava.

Varaa joka päivälle ainakin yhdet puhtaat alusvaatteet ja sukat. Valitse vaatteita, jotka sopivat kaikki toisiinsa niin, että voit yhdistellä niitä vapaasti. Vaatteiden materiaaliksi kannattaa valita jotain rypistymätöntä, jos et halua viettää matkaasi silittäen niitä. Älä liioittele määrän kanssa. Sinun ei todennäköisesti tarvitse näyttää joka päivä aivan erilaiselta.

5. Opi virheistäsi. Jos listastasi puuttui jotain välttämätöntä, lisää se seuraavaa reissua varten. Jos huomasit pakanneesi ihan liikaa mukaan, lyhennä listaasi.

6. Don't panic. Jos jotain jäi kotiin, osta tai lainaa se paikan päältä, improvisoi tai selviä ilman. Isäni lähti kerran usean viikon autolomalle ilman ensimmäisiäkään kalsareita. Onneksi niitä myydään ulkomaillakin ;)

6 viikon reissu alko just. Junassa muistin hieman liian myöhään että enpä tainnu pakata sukkia yhtään mukaan.
— Heli (@Pimeaonni) May 23, 2014

Ja sitten se toimintatorstai-asia:
Tee itsellesi pakkauslista seuraavaa reissua varten!

Linkkejä:
Wikitravel.org: Pakkauslista
Rantapallo.fi: Pakkausvinkit InterRailia varten – reilaajan muistilista


Mitä kommelluksia pakkaamisen kanssa sinulla on ollut?

Toimintatorstai: Eteiskaluste yritti piilotella sekamelskaa, mutta eipä yritä enää

Siinä se on. Viattoman näköinen eteispenkki, jonka sisällä on säilytystilaa. Erittäin kätevä kaluste. Sen päälle voi laittaa kädestään postit, jos tyyny ei satu olemaan varattu Kreivi Kissan toimesta. Voi siinä istuakin. Pyörälliseen koriin menevät lapsen pipot ja hanskat.

Kun korin vetää esille, selviää melko äkkiä, että kori on imaissut sisuksiinsa paljon muutakin. Mitähän kaikkea siellä itse asiassa onkaan?

Laitoin sisällön sievästi riviin lattialle. Seitsemän lippistä, yksi aurinkohattu, kaksi ohutta pipoa, kaikkien heijastinliivit, hanskoja, villasukkia, kauluri ja vauvojen hanskanipsut x 2. Luulenpa etteivät ihan kaikki tavarat kuulu tänne.

Ensin lippikset. Ajattelinkin että siellä on ehkä pari lippalakkia, mutta seitsemän :D Skotlanti-lippis on junnun lemppari, Invernessin matkailutoimistosta ostettu, ja se säilyy ilman muuta. Sitten siellä oli myös yksi, jonka luulen mieheni tuoneen eräältä ikimuistoiselta Etelä-Amerikan reissultansa, ja siihen en myöskään koske ilman neuvottelua. Mutta vähentämisen varaa on vielä.

Alla olevan lippiksen olen saanut vuosia, vuosia sitten italialaiselta kirjekaveriltani, joka oli Italian laivastossa ja lähetti minulle kortteja sieltä sun täältä. Olen kyllä käyttänytkin sitä, mutta nyttemmin sillä on ollut enemmän muistoarvoa. Otin lippiksestä kuvan ja sanoin sille heippa. Minun ei tarvitse enää säästää sitä. Olisi kyllä kiva kuulla laivastomiehen nykyiset kuulumiset!

Keltainen lippis on tuttu kaikille ekaluokkalaisen vanhemmille. Suomenkielisissä lakeissa taidetaan puhua keltanokasta, ruotsinkieliset aloittelijat ovat gulnäbbejä. Eipä sitä enää tule käytettyä. Lakissa oli jokin tahra, pesaisin sen. Jos lakki siistiytyy, se saa mennä kiertoon.

Laittelin pois parittomat ja rikkinäiset hanskat ja pesuun/kesäsäilytykseen menevät asusteet. Kori tyhjeni ihan huomaamatta!

Kesäpesuun löytyi koneellinen tavaraa, kuten junnun rakas talvitakki, jota hän haluaisi pitää nyt kymmenen asteen lämmössäkin.

Tehtävä suoritettu - korissa on nyt vain käyttötavaraa ja koneesta tulossa puhtaita vaatteita säilytykseen ja kiertoon!

Mitäs salaisia säilytyspaikkoja te voisitte paljastaa ja raivata?

Toimintatorstai: Keittiön astiakaapit tehokkaampaan käyttöön

Astianpesukoneen aikana kuivauskaapit ovat menettäneet merkityksensä ja muuttuneet kuivauspaikasta säilytyskaapiksi. Useimmilla ihmisillä siellä taitaa olla esimerkiksi käytössä olevia juomalaseja. Uusiin keittiöihin ei kuivauskaapille ehkä edes varata paikkaakaan, ne harvat valutettavat astiat voi kuivata pöydällä pienessä kuivaustelineessä.

Meillä kaikki käyttöastiat ovat erillisessä yläkaapissa, ja kuivauskaappi on vallan kummallisessa käytössä.

Tähän kummallisuuden pesäkkeeseen ajattelin tarttua ja tutkia samalla, löytyisikö kierrätyskassiin laitettavaa.

Marjoja on syöty pitkin talvea ja pakastepurkkeja on vapautunut. Niitä on kuivauskaapin lisäksi oikeassa säilytyspaikassaan alalaatikossa, jossa on näemmä myös kaikenlaisia muita muovirasioita.

Salaattikulhoon verrattavia astioita keittiöstä löytyi kuusi. Käytämme yleensä vain yhtä tiettyä. Takana olevat valkoiset kulhot ovat mummini vanhoja arabiakulhoja, kolhuisia mutta sinänsä vielä käyttökelpoisia. Keskellä olevat vuoat ovat mielestäni hauskan näköisiä ja niistä voisi tarjota jotain. Etualalla olevasta pariskunnasta toinen saa lähteä kiertoon.

Vitriinikaapissa on ollut yksi ongelma. Pikku kulhoja, joista voi syödä vaikka jugurttia ja hedelmänpaloja, on pidetty ylimmällä hyllyllä. Miten kahdeksanvuotias yltää ottamaan kulhon? No yltäähän se, kun kiipeää, mutta milloin tippuisivat astiat ja milloin junnu, sitä en jäänyt enää odottelemaan. Laitoin mummin vuoat astiakaapin ylähyllylle miehen perintökuppien kaveriksi jälkiruokakulhojen tilalle.

Tarvitaanko oikeasti kolme erilaista juuresharjaa? Tuskin. Säästän yhden, muut menevät.

Vitriinikaappiin sopivat nyt hienosti ne astiat, jotka siellä saavatkin olla.

Tarpeetonta lähtee kiertoon.

Tyhjensin alalaatikon purkeista ja purnukoista. Laitoin muoviroskiin kaikki jäätelö- ja viilipurnukat, joita ei tarvitse hamstrata. On meillä muitakin purkkeja. Tilalla ovat nyt jälkiruokakulhot, joihin lapsikin ylettää.

Järjestelin myös tasoja uusiksi. Inspiroiduin nimittäin kollegani Anna-Lotan keittiöstä, jossa keittiön pikku koneet säilytetään piilossa. Mietin, kuinka voisin itsekin saada lisää työskentelytilaa.

Ratkaisuni oli hieman dominomainen: siirsin tehosekoittimen alakaapista kuivauskaappiin ja leivänpaahtimen alakaappiin sekä muutamia muita pieniä tavaroita parempiin paikkoihin. Vaihdoin myös vähän mikron ja kahvikoneen paikkaa. Kahvikoneenkin saattaisi saada alakaappiin, mutta se vaatisi isompaa mylläystä. Tadaa! Hellan vieressä on ihan tyhjä pöytätila. Siinä oli aiemmin spagettipurkki, leivänpaahdin ja talouspaperirulla.

Ja se kuivauskaappi näyttää nyt tältä:

Pieniä aarteitakin löytyi raivauksessa ja järjestelyssä kuten aina. Yhdellä hyllyllä oli piilossa pullovanhus.

Wikipedia kertoo: "Aura on suomalainen olutmerkki. Olut oli alun perin turkulaisen Auran panimon (perustettu 1885) lager-tyyppinen tuote ja sitä valmistettiin Turussa. Auran Panimo myytiin vuonna 1971 Hartwallille. Linnankadulla sijaitseva panimorakennus myytiin Turun kaupungille vuonna 1974 ja vuoteen 1977 mennessä kaikki toiminnat olivat siirtyneet Hartwallin uuteen panimoon Kaarinaan. Kaarinan panimon toiminta lakkautettiin vuonna 1995, ja samalla päättyi Aura-oluen valmistus." Pulloni olut on ollut parasta ennen vuotta 1996 eli se on viimeisiä alkuperäisiä Aura-oluita. Löysin joskus opiskeluaikoina Aurajoen varrelta kummallisen posliininpalan, jonka luulen olleen jonkin vanhanmallisen Aura-oluen posliinikorkki.

Alla olevan kollaasin aiheena on kuivauskaapin ylähyllyllä olleet iäkkäät aterimet. Lusikoissa lukee "Hanna" . Haarukat ja veitset ovat ikivanhoissa Fiskars-laatikoissa, joissa on käsin kirjoitettuja eränumeroitakin tai mitä merkintöjä ovatkaan.

Miten täyteen tupattuja teidän astiakaappinne ja keittiön laatikkonne ovat? Löytyisikö jotain kiertoon laitettavaa? Voin luvata, että mitä vähemmän tavaraa, sen paremmalta tuntuu toimia keittiössä.