Kiipeäisinkö Mount Everestille vai laittaisinko vihdoin koulukuvat kansioon

Harvoin tehtävät kotityöt tai muut puuhat saattavat jäädä vähän retuperälle ja ne hoidetaan jotenkin puolivaloilla. Joidenkin hommien taustalla kummittelee myös piileviä ajatuksia, luuloja ja tunteita, minkä takia niitä lykätään.

Tulin ajatelleeksi tätä, kun muistin, että minun pitäisi hoitaa kuntoon sellainen pieni tehtävä kuin lapsen koulukuvien kansiointi. Jostain syystä olen laittanut parit viimeisimmät valokuvat vain kansion viereen odottamaan kiinnitystä, mutta sitä kiinnityspäivää ei ole koskaan koittanut. Päätin tarttua asiaan ja miettiä ja analysoida oikein tietoisesti, miksi tämä pikkujuttu ei ole vielä hoitunut.

"Kyllähän tuon kerkiää."
Päällimmäisenä tunteena on se, että kyseessä on pikkujuttu. Valokuvien kansioon laittaminen ei ole ollut ajankohtaista tai tärkeää. Jos osallistuisin hienosti laitetulla valokuvakansiollani kansainväliseen skräppäyskisaan, olisin varmaan suhtautunut tehtävään toisella tavalla. Nyt mitään kiirettä ei ole ollut, kyllä ne otokset siinä kuvaamon kuoressakin odottelevat.

"Siihen menee koko ilta."
Seuraavaksi tulee se klassinen tuntemus, että homma on liian iso. En muista, monenko vuoden koulukuvat kansiosta puuttuvat. Minulla on ennakkoluulo, että järjestäminen tulee viemään kauheasti aikaa.

"Millainen äiti oikein olen?!"
En voi myöskään välttyä huono äiti -itsesyytöksiltä. Millainen äiti ei laita koulukuvia heti nätisti kansioon? Kyseessä on hirveä lapsen laiminlyönti, josta hän varmaan traumatisoituu ja kärsii koko elämänsä.

Tartun sitten härkää sarvista ja otan kaapista kuvakansion ja ne irtokuvat.

Tadaa: laitettavana on kahdet viimeiset koulukuvat ja kaksi korttelifutiksen joukkuekuvaa. Siitä pääsenkin seuraaviin ajatuksiin.

"Miten näitä on näin paljon?"
Selaillessani kansiota tuskastun vähän. Olen kai tilannut vähän liikaa kuvia, niitä on liikaa samanlaisia. Junnun kaveripiirissä ei ole tavattu vaihtaa kuvia keskenään, vaikka vaihdettavaa kyllä olisi ollut. Kuvat eivät mahdu yhdelle sivulle. Herää ajatus, voiko osan vain heittää pois, vai tekisikö ylimäräisistä jotain kollaasia tai vastaavaa.

"Tästähän puuttuu osa"
Kuvia on vaikka peppunsa pyyhkisi, mutta silti kahdelta vuodelta puuttuu koko kuvasetti: yksi päiväkodista ja yksi kouluajalta. Junnulla on kaksi kotia, joten tulee ensiksi mieleen, onkohan joku kuori jäänyt matkalle, vai mitä on tapahtunut. Kokoelman epätäydellisyys ärsyttää.

"Ei nää pysy"
Olen näemmä laittanut ensimmäiset kuvat kiinni valokuvatarralla kansion pahvisivuille mutta vaihtanut sitten jostain syystä valokuvakulmiin. Huono päätös, isot ryhmäkuvat ponnahtelevat sivun taipuessa kiinnityskulmista irti. Yritän etsiä tarraa, mutta sitä ei enää ole. En halua luovuttaa kesken, kun olen päässyt näin pitkälle. Laitan kuvat teipillä kiinni, mutta tajuan, ettei teippi ole varmaankaan happovapaata. Täytyy hankkia kunnon valokuvatarraa ja tehdä kaikki uudestaan...

Tarinan opetukset:

Tehtävää edeltävä tuskailuvaihe on yleensä pitempi kuin suoritusvaihe.

Tehtävän saa varmemmin kerralla valmiiksi, jos on hankkinut valmiiksi kaikki tarvittavat välineet.

Koskaan ei ole aikaa tehdä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä uudestaan.

Viimeinen virttynyt hiuslenksu korin pohjalla

Isojen asioiden välissä on aina mukava miettiä ihan pieniä arjen yksityiskohtia. Kuten hiuslenkkejä. Olen nyt ihan lyhyen ajan sisällä salakuunnellut kahden henkilön kummastelua siitä, minne kaikki hiuslenkit aina katoavat. Korissa on kuulemma pohjalla vain se viimeinen virttynyt lenksu ja loput ovat teillä tietymättömillä.

"Oletko kulta katsonut jo jääkaapista ja sukkalaatikosta?"

Hiuslenksujen ja -solkien seikkailut ovat erinomainen esimerkki siitä, että järjestykseen tarvitaan: 1) oikea asenne 2) toimiva säilytyspaikka ja 3) järjestystä ylläpitävä toiminta.

Asenne. Jos haluaa saada homman toimimaan, keinot kyllä löytyvät ja apua saa. Jos tavaroitaan ei arvosta, jos järjestys ei kiinnosta, jos ei viitsi eikä huvita, mikään ei auta.

Säilytyspaikka. Oikean säilytyspaikan määrittää yleensä se, missä tavaraa eniten käytetään. Hiuksia laitetaan ehkä kiinni vessassa peilin edessä. Sieltä löytyykin yleensä se tyhjä säilytyskori. Missä muualla lenksuihin kosketaan? Missä ne otetaan pois? Irrotin itse usein soljen hiuksistani missä sattuu aivan ajatuksissani, enkä jälkeenpäin muistanut asiaa. Missä teillä käy näin? Sohvalla telkkaria katsoessa? Suihkuun mennessä? Näihin paikkoihin kannattaa ehkä myös laittaa tilpehöörikori.

Kun jotain sulta katoaa,
kaupasta aina uuden saa,
eiku!

Toiminta. Kun hiuslenkin ottaa pois, se pitää laittaa niille varattuun koriin, ei pöydälle, ei taskuun, ei lattialle, ei sohvatyynyn rakoon, Jotta kori olisi aina ulottuvilla, niitä kannattaa olla useita. Koska säläkoreihin kerääntyy kaikkea, no, sälää, niitä pitää aika ajoin tyhjentää. Klemmarit toimistotarvikkeisiin, kolikot lompakkoon tai kolikkokuppiin, roskat roskikseen, hiuslenksut lenksukoriin.

Seuraa hiuslenksujenne matkaa kehityshousut jalassa. Missä kohdassa ajatus katkeaa ja lenksu eksyy? Mistä olet löytänyt lenksuja ja miksi? Millä pienellä muutoksella saisit ne paimennettua takaisin purkkiinsa?

Miksi kaapissasi kannattaa olla tyhjää tilaa

Monet meistä kärsivät ns. tyhjän hyllyn pelosta. Jos jossakin on vapaata säilytystilaa, se on mahdollisimman pian täytettävä. Kaapithan ovat säilyttämistä varten!

Usutan sinua kuitenkin raivaamaan muutaman hyllyn tyhjiksi ja pitämään ne sellaisena. Näin sinulla on tilaa vaikkapa seuraavien tavararyhmien väliaikaiseen vierailuun:

* Kiertoon menevät vaatteet ja tavarat, elektroniikkaromu yms.

* Korjausta odottavat rikkinäiset vaatteet ja tavarat

* Ostamasi lahjat, jotka odottavat antamishetkeään

* Päivittäisessä käytössä olevat kotoisat tavarat, jotka haluat Anopin Vierailua Ennen Suoritettavassa Pikasiivouksessa™ nostaa pois näkösältä

* Keittiön koneet kuten kahvinkeitin, leivänpaahdin, tehosekoitin, jotka vievät tilaa työtasolta

* Vieraittesi tavarat

7 ominaisuutta, joita järjestäminen sinussa kehittää

Kodin järjestämisellä luvataan usein olevan jopa elämää mullistavia, maagisia seurauksia. Joku kuulemma raivasi kotinsa ja sai myöhemmin uuden työn ja komean miehen ja voitti vielä lotossa. Ainakin melkein.

En ihan mihinkään taikuuteen usko, mutta järjestäminen on kyllä minunkin mielestäni enemmän kuin tavaroiden laittamista oikeille paikoilleen. Etenkin raivaaminen, simplaaminen, miksikä tavaroiden vähentämistä haluaakaan kutsua, opettaa tärkeitä asioita itselle ja itsestä.

Tulin pohdinnoissani siihen tulokseen, että ainakin seuraavia seitsemää ylevää ominaisuutta järjestäminen sinussa kehittää ja jalostaa. Tuleeko mieleen muita?

Päätöksenteko. Ihminen välttelee elämänsä aikana uskomattoman monien päätösten tekemistä. Päätös sattuu, koska se on valinta, jossa valitaan jotain pois. Järjestämisen aikana edetään helpoista päätöksistä vaikeampiin, ja päätöksentekokyky saa paljon harjoitusta.

Luopuminen. Kaikki elämässä on väliaikaista. Emme voi pitää kiinni kaikesta loputtomiin. Jotta tulisi tilaa uudelle, pitää päästää irti jostain vanhasta.

Päättäväisyys. Järjestäminen vie aikaa eikä se ole helppoa. Tavoitetta kohti kulkeminen vaatii sinnikkyyttä.

Tulevaisuuteen katsominen. Tämän voi ajatella usealla tasolla. Järjestämisen tarve tulee monesti siitä, että on säilönyt liikaa menneisyyttään, ja näkökulman muutos auttaa laittamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Toisaalta järjestyksen saavuttaminen vaatii sitä, että näkee silmissään valmiin tuloksen ja uskoo sen saavuttamisen olevan mahdollista.

Lupa toimia odotusten (myös omiensa) vastaisesti. Aikuistuvat lapset saattavat ajatella, että äiti tai isi kyllä säilöö heidän ylimääräiset tavaransa. Perinteen mukaan kypsyyden merkki on omakotitalo täynnä tavaraa, iso auto ja kultainen noutaja. Yhteiskunta sanoo, että ilman kulutusta ei ole kasvua. Järjestämisen aikana kyllästyminen tavaran määrään ja muiden asettamaan rooliin voi herättää kapinamielen.

Onnistuminen ja voimaantuminen. Järjestäminen ja raivaaminen vähentää ympäristön visuaalista hälyä ja rauhoittaa. Kaaoksen vaihtuminen järjestykseen tarkoittaa, että tilanne on taas saatu haltuun. Monet kuvailevat, että tavaran vähentäminen on tuntunut ihan fyysisesti keventävältä. Järjestämiseen liittyy usein kinkkisiä henkilökohtaisia, tunteita herättäviä päätöksiä, joiden tekeminen antaa voimaa ja luottamusta itseen.

Itsekunnioitus. Järjestämisen aloittamisen motivaationa voi olla yksinkertaisesti ajatus: minä ansaitsen parempaa. Järjestyksessä oleva koti tekee minulle hyvää.

Aurinko paistaa, lämmintä on! Hassuja postikortteja maailmalta

Minulle on siunaantunut laatikollinen postikortteja. Kävimme junnun kanssa yhtenä päivänä kaikki läpi ja lajittelimme ne. Osan korteista olen ostanut itse, mutta suurin osa on lähetetty sukulaisten matkoilta ja ulkomaalaisten kirjekaverieni kotipaikoista. Oi, mitä muistojen ilotulitusta se olikaan. Yksi italialainen kirjekaverini Fulvio kävi kerran lukioaikanani Suomessa ja taisi vähän ihastua minuun, korttivuoresta löytyi myös hänen matkanjälkeisiä vuodatuksiaan. Löysin myös paljon muiden silloisten kaverieni lähettämiä kivoja kortteja ja sydämessä läikähti lämpimästi.

Vanhoissa matkamuistokorteissa oli aika hassuja kuvia. Oikeasti, näin on omaa kaupunkia muinoin ajateltu markkinoitavan kivasti. Tässä on kolmentoista kortin kavalkadi. Mikä on suosikkisi? Kuva avautuu isompana, kun klikkaat sitä.

Terveisiä Rhodokselta. Toiset hankkivat ihosyöpää perämoottorin vieressä, yksi esittelee persvakoansa keskellä korttia.

Terveisiä Penedosta, Brasiliasta. Kalankasvatusaltaat ja eväkkään puristaminen ovat hienointa, mitä voi näyttää.

Terveisiä Jämsästä. Täällä asutaan joko loputtomissa betonilaatikoissa tai pikkuruisissa mökeissä, tervetuloa.

Terveisiä Szamotułystä. Täällä on tällainen iso kauppa, jonka edessä aina poseeraamme. Olemme myös saaneet kaupunkimme kolme autoa samaan kuvaan.

Terveisiä Valkealasta. Tänne meidän motelliin kelpaa kyllä tulla vaikka vähän hienommallakin autolla. Meillä on myös oikein cafeteria.

Terveisiä Kupiškiksesta. Tässä on meidän keskusta ja pääkatu neljän ruuhkassa.

Terveisiä Panevėžyksestä. Valitsimme tämän kuvan viihtyisästä ja kauniista hotellistamme, koska siihen sattui mukaan myös Pertin hieno villapaita.

Terveisiä Vela Lukasta. Täällä on kuivia mäkiä, palmuja ja rivi laatikkomaisia autoja.

Terveisiä Tallinnasta. Puoliautio parkkipaikka ja tyhjät lipputangot reunustavat hienosti tätä kalseaa tornia.

Terveisiä täältä jostain Liettuan neuvostotasavallasta, Sniečkus-kaupunkia ei löydy kartoista. Haluamme esitellä teille tämän riemukkaan ja inspiroivan kouluympäristön iloisine oppilaineen. No, ainakin sen koulun.

Terveisiä Gran Canarialta. Täälläkin punoitetaan ihanasti ultraviolettisäteiden hyväilyssä. Tapsa tuolla miettii mihin ihmeeseen hän juuri astui altaan pohjalla.

Terveisiä Costa Calabralta. Meillä on täällä hiekkaa, hiekkaa ja hiekkaa neljässä aivan samannäköisessä paikassa. Minne haluaisit mennä?

Terveisiä Linköpingistä. Haluamme esitellä teille torilla istuvan irvistävän mummon, jota nainen katsoo vihaisesti, vettä vuotavan häkkyrän ja puiston, joka on niin hieno että portit pidetään visusti kiinni teiltä turisteilta. Ettette tule sandaaleissanne meidän ruusuja tallaamaan.

Kiitos korteista :D

Oodi turhalle

Turha raapustus.

"Voi <#%&> kun meillä on kaapit täynnä turhaa roinaa!"

Turha roina odottaa kaapissa hiljaa ja kiltisti, kunnes ovi avataan. Ylläolevan puuskahduksen kuulee yleensä, kun a) kaapista yrittää löytää tiettyä tarpeellista esinettä b) kaappiin yrittää laittaa jotain c) pakataan kaapin sisältöä muuttolaatikkoon.

Mitä se turha on? Vanhaa tauhkaa? Puolison tavaroita? Laiskottelua?

On helppo leimata turhaksi sitä ja tätä. Ikääntyvä lähisukulaiseni kertoo, että hänen lapsuudenkodissaan lukeminen oli turhaa, kirjojen tuijottelun sijaan olisi pitänyt tehdä mieluummin jotain hyödyllistä.

Ennen vanhaan elämä oli kovaa, mitään ei tehty turhaan. Kaiken piti edistää hengissä pysymistä. Evoluutio karsii eliöistä pois energiaa kuluttavat ominaisuudet, joista ei ole hyötyä.

Minä ajattelen turhan olevan pahimmillaan jotain, joka on tiellä, joka sekoittaa, hämmentää, sumentaa. Turha estää näkemästä. Turhat tavarat hankaloittavat tarpeellisten löytämistä. Turha tekeminen kuluttaa voimia mutta ei tuota mitään.

Mutta on hyvääkin turhaa. Tyhjänpäiväinen ja tarpeeton onkin joskus pinnan alla enemmän.

Turha voi olla tarpeellista, joka ei ole vielä löytänyt paikkaansa.
Turha voi olla jotain aivoja nollaavaa, jonka parissa palautuu.
Turha voi olla mielikuvituksen ja luovuuden ravintoa.
Äärimmäinen turha on ei-minkään-tekemistä. Se on myös äärimmäisen tarpeellista.

Vaatii viisautta ja itsetuntemusta erottaa hyvä ja hyödyllinen turha huonosta ja kuluttavasta turhasta. Joskus ero on veteen piirretty viiva, samalla akselilla, kuten intohimo ja pakkomielle. Hyvä turha ei aiheuta tuskastumista tai syyllisyyttä. Hyvä turha antaa, ei vain ota.

Mietittäväksi: voisiko hyvä turha voi olla myös aineetonta, lainattua, vain muistijälkenä tai kuvana mukaan otettua?

Kunpa joku veisi nämä puolestani kierrätykseen

Syksyn lähestyminen aiheuttaa akuuttia innovointia. Tekee mieli uudistaa ja uudistua. Suuria ideapuita on kasvamassa, mutta henkilökohtainen ideakasvihuoneeni tuotti myös tällaisia pieniä ajatuksentaimia. Olisiko sinulla itselläsi tai jollain tuntemallasi henkilöllä käyttöä tällaiselle avulle, vai keksitkö vielä parempia?

Kuljetushaasteiselle
* Kassinkuljetuspalvelu kierrätyskeskukseen

* Vanhojen lääkkeiden, pikku SER-jätteiden, paristojen hakeminen asiakkaan luota ja vieminen kierrätyspisteeseen

Kaaoksen ulkoistus
* Otetaan koko sekamelskainen piironginlaatikko mukaan ja lajitellaan asiakkaan puolesta kotona

Edellisen kerran laitoinkin tänne muutamia ideamaistiaisia tässä postauksessa.

Uusia tavaroita vai tapoja?

Kuva: Beta-J

Mikä ongelma meillä onkaan, siihen löytyy kaupasta aina jokin tavara, joka ratkaisee sen. Huonon kuntomme ratkaisevat uudet lenkkarit, ryppyisen naamamme ratkaisee kimaltavassa purkissa oleva voide ja epäjärjestyksemme ratkaisee kasa uusia koreja ja koukkuja. Lasten pyykkisotkun ratkaisee vaikkapa rengas, jonka läpi lapsi voi heittää likaiset vaatteensa pyykkiin kuin pallon koriin.

Yleensä kuitenkaan emme tarvitse lisää tavaraa, vaan uusia tapoja ajatella ja toimia arjessa.

Ei mikään linnunpöntön muotoinen kukkuva designavainkaappikaan saa avaimia pysymään tallessa, jos niitä ei kotiin tullessa palauta aina omalle paikalleen. Jos tapa on kunnossa, kelpaa mikä tahansa ruosteinen koukku.

Monet valittavat loputonta pyykkivuorta. Jos ostat lisää pyykkikoreja, saat lisää pyykkikoreja täynnä pyykkiä. Sen sijaan olisi hyödyllisempää vaikkapa vähentää vaatteiden ja liinavaatteiden määrää ehkä kolmasosaan niin, että koko perheen tarvitsemaa määrää ei olisi sekä kaapissa, pyykissä että taittelua odottelemassa.

Aina ei tarvita edes aivan uusia ja mullistavia tapoja toimia. Uusi ajatus voi olla ihan vain se, että tekee tietyt vanhat tutut asiat vähän useammin ja säännöllisesti. (Tai että edes pitää ajatuksen mukana, kun tekee jotain, heh, tiedätte varmaan mitä tarkoitan.)

Tiskipöytä ja roskiskaapin kierrätyspiste pysyvät siisteinä, kun pullot, pahvit, paperit, metallit, lasit, patterit ja muovit viedään säännöllisesti ja usein kierrätykseen.

Suurella vaivalla luotu järjestys pysyy yllä, kun tavarat jaksetaan laittaa aina käytön jälkeen takaisin paikoilleen. Jos ne jättää niille sijoilleen, vanha kaaos palaa väistämättä takaisin.

Uuden tavan omaksumista ja ylläpitämistä toki helpottaa se, että olosuhteet ja välineet ovat kunnossa. Onhan mukavampi käydä lenkillä ulkoiluttamassa kivan näköisiä ulkoiluvaatteita, ja jätteiden lajittelukin toimii paremmin, kun eri jätelajeja varten kaapista löytyy juuri sopivat ämpärit. Olosuhteet ovat kuitenkin vain alku, ja oma säännöllinen toimintasi ratkaisee, miten onnistut.

Rutiinit ovat ystäviämme ja omia tottumuksiaan on aina mahdollista muuttaa, jos haluaa. Säästä luonnonvaroja ja lompakkoasi, satsaa tavaroiden sijasta päivittäisiin tapoihin!

"Mene varastoosi penkomaan ja katso mitä oikeasti omistat, koska niistä voi tehdä yllättäviäkin löytöjä"

Kuva: Mira Haapamäki/Ekona

Eettisten ja ekologisten tuotteiden ja palveluiden hakemisto Ekona haastatteli minua jokin aika sitten työstäni ammattijärjestäjänä ja kuinka saan vaikuttaa kulutuksen vähentämiseen.

- Olen pohtinut myös miten tavarat saataisiin mahdollisimman hyvin kiertämään. Kun ne on kerran tehty, niin olisi ne myös hyvä käyttää loppuun, koska valmistukseen on todennäköisesti kulunut luonnonvaroja, joita ei pitäisi tuhlailla.

Lue koko haastattelu Ekonan sivuilta

Toimintatorstai: 2+1 kotiärsiötä kuntoon

Kuva: Laurie Avocado

Tämän päivän aiheena on pienten mutta ärsyttävien asioiden korjaus, joka on odottanut tekemistään.

***

Tapaus 1. Olohuoneen nurkassa sohvan takana johtokasa, joka ei näy silmään mutta ärsyttää viikottain imuroidessa ja luututessa. (Miksi pistorasia ei ole huoneen nurkassa vaan metri siitä keskemmälle päin, älkää kysykö.) Ratkaisu: nostetaan johdot pois lattialta kaapin reunaan ruuvatun telineen avulla. Kotelointi ja muu siistiminen vielä puuttuu, mutta ärsytys väheni jo.

Tapaus 2. Pannunalusen nostaminen koukuilla kaapin seinälle. Tämän tapauksen ratkaiseminen oli miltei ärsyttävämpää kuin itse ongelma, koska kaappi oli vähän turhan kapea ruuvaaville lihaksikkaille käsivarsille. Muutaman kirosanan avulla saimme lopulta homman maaliin. Liimaamalla olisi onnistunut helpommin. Mutta nyt on niin kiva laittaa ritilä naulaan!

Tapaus 3. Katastrofi odottamassa tapahtumistaan. Taloyhtiön mattotelineellä ei saa tuulettaa mitään, joten ruuvasimme aikoinaan autokatoksemme kattoon tuuletustangot. Ne ovat toimineet hienosti, mutta koska puurimat eivät ole olleet lenkeissä tukevasti kiinni, mieheni on saanut toisen niistä kerran niskaansa. Onneksi hän oli välissä, koska muuten se olisi tullut auton päälle. Vihdoin saimme otettua kätösiimme neljä ruuvia ja meisselin ja kiinnitettyä tangot kunnolla. Nyt saavat matot tanssia tangollaan miten paljon haluavat!

Mitä rasittavaa ja ärsyttävää sinä voisit vihdoinkin fiksata kuntoon tänään tai vaikka heti ensi viikonloppuna?

Arvosta tavaroitasi, laita ne kauniisti paikoilleen

Kuva: Rex Roof

Kun avaat vaatekaappisi oven, näetkö hyllyillä kauniita pinoja, vai muistuttaako näky enemmän sekasortoista lumpunkeräysastiaa?

Kun menet kellariisi, onko siellä laatikoita siisteissä riveissä hyllyillä vai erimuotoisten esineiden muodostamia huojuvia torneja?

Kun teet ruokaa, onko kuiva-ainekaappisi kuin apteekin hylly vai jauhorekkojen törmäyspaikka?

(Tuli muuten mieleen: Oletko niitä ihmisiä, jotka nauttivat kaaoksen säännöllisestä muodostumisesta ja sen vaivalloisesta järjestämisestä? Jos et, saat jatkaa lukemista.)

Muodostat suuren osan järjestyksestäsi tai epäjärjestyksestäsi niillä valinnoilla, joita teet sillä hetkellä, kun laitat tavaroita takaisin säilytyspaikkaansa.

Vaatteet eivät pidä kaapissa itsekseen pyjamapartyja - ne ovat siellä juuri niin kauniisti tai sekasortoisesti, kuin olet ne sinne laittanut. Esimerkiksi t-paidan voi viikata kahdessa sekunnissa: peukalolla ja etusormella kiinni hartioista, paidan etumus itseä kohti -- pikkusormilla käännetään hihat takapuolelle, jolloin syntyy suorakulmio -- suorakulmio taitetaan tason päällä kahtia niin, että kaulus ja rintamus jäävät päälle. (Viikkaamiseen voi toki käyttää enemmänkin aikaa, mutta tämä kelpaa minun tarkoituksiini.) Samalla tavalla viikatut paidat voi laittaa pinoon, ja etutaitteesta näkee heti, mikä paita on kyseessä.

Yhtä kauniisti kannattaa asetella säilytettävät tavarat kellarikomeroon, kuiva-ainekaappiin, huivikoriin tai minne tahansa. Kauniisti pois laittaminen vie joskus hieman pidemmän ajan kuin tunkeminen, mutta, no, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Laittamalla käyttämäsi tavaran kauniisti takaisin paikoilleen myös ilmaiset arvostavasi kyseistä esinettä. Miksi säilyttäisit esineitä, joita et edes arvosta?

Järjestyksestä syytä juhlaan - tai juhlasta syytä järjestelylle

Kuva: Maria Eklind

Järjestelyhommissa tulee usein vetkuteltua ja laiskoteltua, jos ei ole a) orjapiiskuria b) määräaikaa. Kokemukseni mukaan harva on itselleen tarpeeksi tiukka orjapiiskuri ja itsellensä asetetut määräajatkin venyvät ja vanuvat, kun niitä ei ole pakko noudattaa.

Kevät ja kesä ovat ilonpidon aikaa. On pääsiäistä, on äitienpäivää, on rippijuhlia, ja sitten tietenkin kaikki iloiset valmistujaisjuhlat. Kihlajaisia ja häitä vietetään, lapsia syntyy, ja heille pidetään kaste- tai nimijuhlat. Ehkä muutto uuteen kotiin antaa aihetta kutsua ystävät tupareihin.

Minulla on ehdotus:

Käytä tulevia juhlia tehokkaana syynä laittaa viimeinkin kotisi järjestykseen!

(Jos teillä ei ole sopivasti ketään valmistumassa tai vauvoja syntymässä, voit tietenkin pitää ihan vapaamuotoiset juhlat, illanistujaiset, vaatevaihtajaiset, leipojaiset tai mitä ikinä haluat. Pääasia on viettää mukavia hetkiä läheisten kanssa!)

Lähetä asianosaisille kirjalliset kutsut, niin sitoudut määraikaasi. Sinulla on silloin selkeä päivä, jolloin kaiken pitää olla valmista, etkä pysty lipsumaan siitä ilman selittelyä. Ha!

Olet ehkä aikaisemmin toiminut niin, että viikkoa tai päivää ennen määräaikaa on hätäisesti tungettu kaikki mahdollinen sopivaan ja sopimattomaan paikkaan. Nyt sinulla on mahdollisuus tehdä asiat rauhassa ja kunnolla niin, että syntyy todellakin muutosta vanhaan. Voit mitata muutoksen suuruutta vaikka pölystä pyyhittyjen hyllyjen määrällä, kaappien ja varastojen läpikäymisessä täyttyneiden jäte- ja kierrätyssäkkien määrällä, tyhjentyneiden säilytyskorien määrällä.

Ehdit saada vielä tehtyä vaikka mitä ennen kesän alkua, jos aloitat nyt. Viikon päästä on viikko vähemmän aikaa. Jos tarvitset apua, täällä ollaan!

Hypistele, pöyhi, käytä! Kodin kuolleet vyöhykkeet

Kuva: Thure Johnson

Kuinka usein tuleekaan vain työnnettyä tavara jonnekin pois näkyviltä, minne se jää ikuisiksi ajoiksi! Kaappeihin muodostuu kuolleita vyöhykkeitä täynnä hylättyjä tavaroita pölykerroksen alla. Vähitellen lakkaamme edes avaamasta kaapin ovea ja unohdamme, mitä sen takana on. Miten tämä talo tuntuukaan niin tunkkaiselta, ihmettelemme.

Pyyhin vähän aikaa sitten pölyt kirjahyllystä. Viikkosiivoukseen kuuluu kyllä pölyjen pyyhintä kirjojen edestä, mutta nyt otin kaikki kirjat pois ja pyyhin hyllyt kunnolla kokonaan. Vaikka kirjahyllymme ei mikään mahdottoman iso olekaan, tuntuu kaikkien kirjojen siirtäminen sen verran raskaalta urakalta, ettei sitä ole tehty kovin säännöllisesti. Tuntuu - mutta ei se sitten loppujen lopuksi kovin kummoinen juttu ollutkaan. (Yhden käsilihaksen onnistuin tosin yksitoikkoisessa nostelussa kipeyttämään!)

Pelastin Rome and Vatican -opaskirjan, joka oli pudonnut hyllyn taakse. Ilmankos en löytänyt sitä kuukausi sitten, kun sille olisi ollut käyttöä. Siinä siirrellessäni opuksia ees taas niitä tuli tutkittua muutenkin tarkemmin ja laiteltua parempaan järjestykseen. Uudelleenlöysin mm. ei-niin-napakymppi-ostoksen kuten Kodin Lakikirjan, jota ei ole juuri tarvinnut availla (ehkä hyvä niin), hassut sanakirjat Fula Ordboken ja Oudot sanat (tiesittekö että saksan kielessä on termi Schnappzahl, joka tarkoittaa ällistyttävän kaavamaista numeroa esimerkiksi hinnassa tai päivämäärässä), ja kouluaikaiset kuoronuottini. Poimin kierrätykseen muutaman opuksen. Kirjahylly tuntuu taas tuoreelta ja elävältä ja minulle tuli hyvä fiilis.

Kuolleet vyöhykkeet ovat tavaroiden ja tilan tuhlausta ja huonontavat kodin ilmaa kuvaannollisesti mutta myös konkreettisesti. Niiden muodostumisen voit estää käymällä säännöllisesti joka kaapissa, komerossa ja laatikossa, hypistelemällä sisältöä, napsimalla turhia, rikkinäisiä ja rumia tavaroita pois, käyttämällä kaikkea mitä löytyy. Kun säilytyspaikan sisältöä pöyhii ja järjestelee, paikka virkistyy ja elävöityy, ja siinä samalla sinäkin!

Näin varmistat, ettei mikään etene

Kuva: John Haslam

Olen viime aikoina todella alkanut huolestua siitä, miten toimeliaita ja aikaansaavia ihmiset ovat. Kun tekee tarpeeksi ahkerasti kaikenlaista, pahimmassa tapauksessa saattaa aiheuttaa ympäristöönsä - tai itseensä! - suuria muutoksia. Autotalli raivataan autonsäilytyskuntoon, perustetaan yrityksiä ja kansanliikkeitä, entinen jenkkakahvainen raahustaja osallistuu häpeämättömästi puolimaratonille, olen jopa kuullut että koko vuoden laatikon pohjalla pyörineet irtovalokuvat on liimattu kansioon!

Tämä on sietämätöntä aktiivisuutta. Miettikää nyt vähän naapureitanne ja läheisiänne! Miltä heistä mahtaa tuntua, kun saatte aloittamanne tehtävän loppuun, eivätkä he enää voikaan suhtautua teihin säälinsekaisesti ja ylemmyydentuntoisesti? Se on kuulkaa kova paikka.

Teille, jotka haluatte varmistua siitä, ettei mikään etene: tässä on nyt muutamia ohjeita.

Kuinka vältät etenemisen

1. Älä suunnittele. Suunnittelemalla saat turhan tarkan käsityksen siitä, mitä olet tekemässä. On aina parempi sukeltaa suoraan epämääräiseen touhuiluun, joka katkeaa siihen, ettei sinulla ole sopivia työkaluja tai aika loppuu kesken.

2. Suunnittele tosi paljon. Tee niin mittavat suunnitelmat, että projektisi alkaa muistuttaa katedraalin rakennusurakkaa etkä koskaan uskalla siirtyä toteutusvaiheeseen. Aseta itsellesi ja erityisesti muille paljon ehtoja ja vaatimuksia, jotka eivät tule täyttymään.

3. Tee väsyneenä ja nälkäisenä. Sopivasti univelkaisena saat ajatuksesi ja päätöksentekokykysi hämärrettyä. Nälän kurniessa vatsassa kasvatat äksyilyn ja hermoilun määrää niin korkealle, että saat ehkä jotain jopa rikki.

4. Älä varaudu häiriöihin. Aina tulee keskeytyksiä. Puhelin soi, lapsen vaippa pitää vaihtaa, täytyy käydä kaupassa, täytyy käydä Facebookissa, projektipöytääsi tarvitaan ruokailuun. Älä mieti yhtään etukäteen, miten saat työskentelyrauhan ja estät keskeytykset tai lyhennät niiden kestoa.

5. Yritä tehdä kaikki kerralla. Ei se ole mies tai nainen eikä mikään jos ei kahdenkymmenen vuoden kasaumaa ja epäjärjestystä pysty järjestämään yhdessä illassa tai viikonlopussa. Tyhjennä kaikki talon kaapit vain siihen yhteen kasaan olohuoneen lattialle, kyllä se siitä, tai sitten ei.

Lue myös: En saa mitään aikaiseksi, plääh

Karkea ja puolikarkea järjestys

Kuva: Peter Morville

Järjesteltäviä paikkoja on eri kokoisia keittiövälinelaatikosta kellariin tai kokonaiseen omakotitaloon. Yhden laatikon järjestää hetkessä, mutta miten edetä ison kohteen järjestelyssä? Miten projektia voisi jaksottaa?

Yksi tapa on järjestellä useassa eri karkeusasteessa. Ensimmäinen vaihe on saada tavarat esimerkiksi edes oikeisiin huoneisiin tai oikeaan kerrokseen, tai eroteltua varastossa ja sisällä säilytettävät tavarat toisistaan. Tässä vaiheessa siis ei ruveta näpertelemään vaan lajitellaan ja erotellaan isolla kädellä.

Sitten aletaan koota samanlaisia tai samankaltaiseen tarkoitukseen käytettäviä tavaroita yhteen. Eräs asiakas harrasti piirtämistä ja muuta taiteilua, ja yksittäisiä tarvikkeita löytyi joka puolelta. Ensimmäinen vaihe taidetarvikkeiden järjestämisessä oli saada ne kaikki samaan lipastoon. Lipaston sisäiseen järjestykseen ei tässä vaiheessa vielä puututtu.

Vaihe vaiheelta tavarat kulkeutuvat kohti kumppaneitaan ja lopullista säilytyspaikkaansa, matkalla turha havaitaan ja poistetaan. Jokainen vaihe tuo hieman lisää järjestystä. Tilanne on lopettaessasi vähän parempi kuin aloittaessasi. Jossain vaiheessa järjestys on sinulle tarpeeksi hyvä. Joku haluaa näpertää nastatkin värijärjestykseen, joku ei. Päätät itse, milloin olet tyytyväinen.

Ammattijärjestäjää ei tarvita välttämättä kaikkiin vaiheisiin. Monet asiakkaani ottavat kolmen tunnin järjestelyavun, jolla laitetaan projekti käyntiin ja tehdään karkean vaiheen järjestämistä. Sen aikana tunnistetaan kohteita, joita asiakas voi itse vaikka iltapuhteena sortteerata omaan tahtiinsa.

Pieni muutos, suuri hyöty

Elämän suurimmat asiat ovat usein niitä pienimpiä, ja joskus aivan pienellä muutoksella siinä, miten jonkin asian tekee, voi olla todella suuri vaikutus. Minulle kävi äskettäin juuri näin.

Kun olen siivonnut vessaamme, pöytätasolla on ollut miltei poikkeuksetta tahmainen renkaanmuotoinen jälki partavaahtopullon korkista. (Niin juuri: argh.) Tason hinkkaaminen puhtaaksi vaahdosta on vienyt ylimääräistä aikaa ja on ärsyttänytkin.

Kerran hoksasin ottaa asian puheeksi ja pyysin, että sen sijaan, että mieheni jättäisi korkin tasolle oikeinpäin, hän laittaisikin sen "katolleen".

Ta-daa, ei enää tahmarengasta.

Minimaalinen sormien liikkeen muutos säästi aikaa ja vaivaa siivouksesta. Pikkuruisesta asioiden eri tavalla tekemisestä oli suhteessa suuri hyöty.

Mietipä, miten iso hyöty sinulle voisi tulla vain hiukan isommasta tapojesi muutoksesta? Tässä ehdotuksia:

• Jättäisit aina iltaisin tiskipöydän siistiin kuntoon (5-10 min)
• Poimisit ohi mennessäsi väärässä paikassa olevan tavaran ja veisit oikeaan suuntaan (1 min)
• Laittaisit tavaran käytön jälkeen takaisin säilytyspaikkaansa (1 min)
• Säilyttäisit tyhjiä hengareita tangon reunassa (eikä käytössä olevien välissä) (10 sek)
• Riisuisit likaiset vaatteet suoraan pyykkikoriin (pyykkikorin siirto riisumispaikkaan 1-2 min)

Mitä Minecraft voi opettaa hyvästä järjestyksestä

Minecraft on suosittu rakentelu- ja seikkailupeli.

Minecraft voi myös opettaa sinulle yllättävän monta asiaa siitä, miten hyvä järjestys hyödyttää ja helpottaa niin pelissä kuin kotona.


Keksitkö lisää?

Toimintatorstai: Paperikasan ruumiinavaus

Keittiön pöydän kulma on paperimagneetti monessa huushollissa ja näköjään meilläkin. Päätin tehdä kasalle ruumiinavauksen ja tutkia paperi paperilta, mistä kasa muodostuu ja missä papereiden olisi pitänyt olla.

* kissojen rokotuskäynnin kuitti ja jälkihoito-ohjeet sekä mainos koirauimalasta - ei tarvetta säilyttää pitkäaikaisesti, rokotukset merkittiin myös kissojen rokotusvihkoon

* taloyhtiön pihatalkookutsu - päivämäärä kalenteriin ja lappu pois

* Talouselämä -lehti - paperikori, josta sen voi ottaa vielä selailuun jos huvittaa

* Tekniikka & talous -lehti - paperikori, josta sen voi ottaa vielä selailuun jos huvittaa

* futisjoukkueen jäsenen toimintamaksukuitti - futisjoukkueen kansioon

* futisjoukkueen tiettyyn peliin osallistujat, lista - listaan kirjoitettiin pelissä maalin tehneet, futisjoukkueen kansioon

* lasku uusista ikkunoista + kirjekuori - lasku maksuun, kirjekuori paperikoriin, lasku remonttikansioon

* futisjoukkuelistapaperin toinen tyhjä puoli - paperikoriin

* kuitti kännykän autotelineestä - kirjanpitoon

* kuitti kahvilan lahjakortista - ei tarvetta pitkäaikaiselle säilytykselle

* Nesteen asiakaskortti - tunnusluku unohtunut, pitäisi ottaa yhteyttä asiakaspalveluun

* seura-asun hakulomake - ei vielä päätöstä haemmeko asun

* futisjoukkueen joukkueluettelo, vanha - hävitettäväksi

* muistivihko - palautetaan käsilaukkuun

* tyhjä A4 josta leikattu pala - paperikoriin

* kirjaston virallinen kirjanmerkki - käyttöön

* kahvilan käyntikortti - skannataan puhelimen käyntikorttisovellukseen

* toinen Talouselämä -lehti - paperikoriin

* toinen Tekniikka ja talous -lehti - paperikoriin

* virallisen näköinen puolisolle osoitettu avattu kirjekuori jossa jokin tiedote sisällä - puoliso arkistoi

* kukkarokaupan verkkokaupan alennuskoodilappu - ei käyttöä, paperikoriin

Barbara Hemphill kirjoittaa klassikossa Taming the Paper Tiger: "paper clutter is postponed decisions", paperisotku on lykättyjä päätöksiä. Ylläolevasta listasta näkyy ettei minun kasassani kyse ollut mistään suurista päätöksistä, mutta jokainen paperi vaati juuri sen verran ajattelua,  tekemistä, vaivaa, jota juuri sillä hetkellä ei muka ollut valmis näkemään, niin että lappunen oli helpompi vain laittaa kasan päälle. Voila, paperisotkua. (Tunnustan tosin, että kasvatin kasaa vähän kuin laboratoriotutkija bakteerinäytettä.)

Hyvä uutinen oli tietysti se, että kasan selvittäminen ei vienyt loppuen lopuksi montakaan minuuttia, kun sen vain päätti tehdä. Mitä parempi systeemi on käytössä, sen helpompaa on papereidenkin lajittelu.

Arkistointisysteemistä riippumatta tärkein sääntö on tämä: käsittele paperi mahdollisimman pian - mieluiten heti, ennen kuin siitä ehtii kavereidensa kanssa tulla sekalainen läjä.

Oletko sinä erinomainen vai toivoton erilaisten paperilappusten kanssa? Mikä papereissa on hankalaa?

Opi uutta, innostu ideoista, järjestä ajatuksesi, osallistu ja jaa - ilmaiseksi verkossa

Kuva: Coen Dijkman

Netti sisältää söpöjen kissavideoiden ja kaikenlaisten väärien mielipiteiden lisäksi todella paljon hyödyllistä asiaa. Esittelen tässä muutaman palvelun ja työkalun, joista on ollut itselleni paljon iloa. Ole utelias ja tutustu!

Coursera

Coursera sisältää kaikille avoimia verkossa pidettäviä kursseja eli MOOCeja. Kursseja on kymmeniltä aihealueilta lääketieteestä taiteisiin. Videoiden kieli on useimmiten englanti, mutta jopa suomenkielinen tekstitys saattaa löytyä. Kursseja voi käydä vain videoita katsellen tai sitten tehtäviin paneutuen. Keskusteluosiossa voi jakaa ajatuksia muiden kurssilaisten kanssa. Lempikurssejani tähän mennessä ovat olleet sosiaalipsykologian peruskurssi, positiivisen psykologian kurssi, tehokkaan oppimisen kurssi ja uudenlaisen eettisemmän bisneksen kurssi. Mistä sinä haluaisit oppia lisää?

www.coursera.org

TED talks

TED on yhteisö, joka haluaa levittää ideoita ja herättää keskustelua lyhyiden, mielenkiintoisten puheiden välityksellä. Nettisivulla on katseltavissa valtava määrä puheita: sivistäviä, hauskoja, yllättäviä, rohkaisevia. Niihinkin on saatavissa tekstityksiä, joskus jopa suomeksi. Puheita voi myös ladata puhelinapplikaatioon ja kuunnella vaikka kävelylenkin aikana.

www.ted.com

Code.org

Mitä se ohjelmointi oikein on? Voisinko minäkin oppia ohjelmoimaan? Code.org on sivusto, joka on suunniteltu innostamaan erityisesti lapsia, mutta sieltä voi ohjelmoinnista kiinnostunut aikuinenkin aloittaa tutustumisretkensä. Kun pääsee kärryille, vähän edistyneempiä kursseja löytyy sitten osoitteesta Codecademy.

code.org

Evernote

Evernote on muistiinpanojen organisointityökalu, joka toimii sekä tietokoneella että puhelimessa tai tabletissa. Voit luoda useita muistikirjoja ja käyttää avainsanoja. Minulla on oma muistikirjansa esim. kotiasioille ja Mekaselskan muistiinpanoille. Laitan sinne muistiin esimerkiksi kirjoja, joita haluaisin lukea, ideoita, joita voisin käyttää markkinoinnissa...

www.evernote.com

Osallistujat.com

Toimin junnufutisjoukkueen joukkueenjohtajana ja käytämme treeneistä ja peleistä tiedottamiseen Osallistujat.com-palvelua. Se oli myös käytössä kaverikoiratoiminnassa. Toiminnan perusyksikkö on joukkue, jossa on jäseniä. Joukkueelle luodaan tapahtumia. Palvelun avulla voi helposti seurata kuka on kulloinkin ilmoittautunut ja kuka ei pääse tulemaan. Joukkueen jäsen ilmoittautuu mukaan tapahtumaan/harjoituksiin/peliin klikkaamalla nappia. Osallistujista voi tuoda kalenterilinkin vaikka omaan Google-kalenteriin.

osallistujat.com

Nappi Naapuri

Nappi Naapuri on uusi naapurustoja yhdistävä karttapohjainen palvelu, jossa voi pyytää ja tarjota apua, tutustua muihin, tiedottaa asioista, myydä, lainata, vaihtaa tavaroitaan tai mitä nyt keksiikään tehdä. Kartalle voi luoda oman puhekuplan ja lukea muiden kuplia. Osallistuin Nappi Naapurin joukkorahoituskampanjaan ja toivon, että palveluun tulee paljon puhekuplia! Mitä enemmän käyttäjiä, sen enemmän hyötyä.

nappinaapuri.fi

Lue myös: Digitaalista roskaa - omien digivarastojen raivaaminen

Digitaalista roskaa

Kuva: Beth Kanter

Olet käynyt kotisi armottomalla silmällä läpi. Olet vienyt vuosia vanhat tavoitefarkut kirpparille. Olet repinyt kymmenistä kirjakerhon kirjoista kansia irti paperinkeräystä varten ja katkonut samalla muutaman kynnen. Kyytiä ovat saaneet avaamattomat muuttolaatikot, väljähtyneet mausteet, vanhentuneet meikit, kuntoiluvälineet jotka eivät kaapista käsin kuitenkaan tuoneet parempaa kuntoa, rikkinäiset kodinkoneet ja lukemattomat lehtivuosikerrat.

Tämä fyysinen maailmamme ei ole kuitenkaan ainoa paikka, joka tarvitsee tyhjennystä, tuuletusta ja virkistystä. Vietämme nykyään yhä enemmän aikaa digitaalisessa maailmassa ja keräämme "tavaraa" yhtä lailla sinne. Sitä ei tarvitse edes kantaa kotiinsa, sen kuin vain klikkailee. Ajan myötä osa näistäkin varastoista vanhenee ja muuttuu tarpeettomaksi, ja mikä pahinta, vaikeuttaa sen tarpeellisen ja olennaisen löytämistä. Onneksi niistä pääsee eroonkin parilla klikkauksella.

Tässä lista muutamista digitaalisista kohteista, joihin kannattaa luoda raivaajan ankara silmäys:

Digikuvat. Suurinta osaa et katso toista kertaa. (Vastapainoksi: muista ottaa tärkeistä kuvista varmuuskopiot ja/tai teettää ne paperikuviksi/kuvakirjoiksi.)

Seurattavat blogit, Instagram-käyttäjät, twittertilit. Mieti onko tavoitteenasi lukea kaikki vai aiotko vain törmäillä sattumalta mielenkiintoisiin juttuihin.

Facebook- ja LinkedIn-ryhmät. Sama kuin edellä. Keskity niihin ryhmiin, joiden keskustelut ovat antoisia ja innostavia. Tiedätkö missä kaikissa ryhmissä olet jäsenenä?

FB-kaverit. Joskus kaverilistoilla on tyyppejä, jotka sinne eivät enää kuulu jos ovat koskaan kuuluneetkaan. Kavereita ja sivuja voi myös järjestää erilaisille listoille.

MOOC-kurssit. On helppoa ilmoittautua kaikenlaisille kursseille, mutta riittääkö aika kaiken opiskeluun? Jotkut kurssit kannattaa opiskella kunnolla ja tehdä kaikki tehtävät, joissakin riittää videoiden katselu. Älä ahdista itseäsi, vedä rajat.

Puhelinappikset ja tietokoneen työpöytä.

Uutiskirjeet (ja sähköposti muutenkin). 

Ideakokoelmat, mukaanlukien Pinterest-taulut.

Digikohteita raivatessa on yhtä suuri vaara juuttua ihmettelemään kokoelmia kuin fyysistenkin tavaroiden kanssa. Laita itsellesi munakello soimaan, niin raivauksesi on tehokkaampaa.

Mihin sinulla kertyy digitaalista roskaa?