Se Hervannan kohtelias ja varovainen bussikuski

Siitä asti kun kuulin, että Tampereelle Hervantaan tulee robottibussikokeilu, olen odottanut pääseväni kyytiin. Ehdin jo vähän aikaa sitten innostua:

On aina hyvä mennä täysin ohjelmoidulla robottiautolla, joten maltoin odottaa. Tällä viikolla liikennekokeilu aloitettiin sitten virallisesti, ja minähän mieheni kanssa heti sopimaan lounastreffejä robottikyydillä.

Robottibussi ei mene ensimmäisenä Hervannan valtaväylälle aamuruuhkaan sompailemaan, vaan se ajaa pientä pätkää Teknillisen Korkeakoulun ja Hervantakeskuksen välillä. Autoliikennettä siinä välillä ei taida juuri kulkea, mutta opiskelijoita senkin edestä. Vaikka fukseja joka syksy lisää tuleekin, tuskin niitäkään on ylimääräisiä. Eli varovainen täytyy olla.

Ehdimme odotella pysäkillä jo sen verran, että menetimme uskomme ja melkein jo lähdimme kävelemään itse kohti lounasravintolaa. Mutta sitten näimme pikku bussin saapuvan!

Bussi oli maailman söpöin pieni kulkupeli.

Autonomiset pikkubussit tulevat Suomen kaduille tänä kesänä kehittämään uusia ratkaisuja kaupunkiliikenteen globaaleihin haasteisiin. Kustannustehokkaiden, vähäpäästöisten ja matkustajien tarpeet huomioivien piensähköbussien kuljetuskapasiteetti on 9 henkeä. (sohjoa.fi)

Sen voisi maalata vaikka keltamustaraidalliseksi ja laittaa katolle tuntosarvet.

Tällaisen pikkuisen sähköbussin tarkoituksena on täydentää olemassaolevaa joukkoliikennettä, ei korvata sitä. Se voisi toimia syöttöliikenteenä vaikkapa ratikkalinjalle. Täällä Tampereella on kova älämölö siitä, että ydinkeskustaan pitäisi päästä omalla autolla ja mieluiten parkkeeraamaan liikkeen eteen. Onhan suuri osa tamperelaisista niin huonojalkaisia, etteivät pysty kävelemään bussipysäkiltä saati parkkihallista. Ehkä pikkubussi voisi kuljettaa keskustassa ihmisiä kauppoihin.

Kun astuimme bussiin, siellä olikin Ylen toimittaja ja kuvaaja ja huomasimme lupautuneemme haastateltaviksi. Juttua automaattisesta ajamisesta piisasi niin, ettei tullut jäätyä edes toisessa päässä pois kyydistä, vaan ajoimme toisenkin kierroksen.

Kyyti oli rauhallista ja pehmeää ja sähköauton tapaan hiljaista. Bussi ajaa ihan hitaasti tai pysähtyy, jos joku kävelee sen vierellä. Eräs täti kuunteli reippaillessaan musiikkia kuulokkeilla eikä varmaan huomannut takana vaanivaa bussia. Seurasimme häntä hipihiljaa pitkät pätkät.

Kyyti jätti todella innostuneen olon. Tällaisella bussilla todella kelpaa ajella! Kuskin puuttumista ei huomannut millään tavalla. Tällä hetkellä ohjaus perustuu GPS:ään ja ennalta ohjelmoituun reittiin, eli bussi kulkee kuin raiteilla. Tulevaisuudessa voisi kuitenkin käyttää ympäristön 3d-mallinnusta. Esteet bussi havaitsee lidarilla eli lasertutkalla. Se on niin tarkka, että se havaitsee sadepisaratkin, joten testejä ajetaan nyt vain hyvän sään aikana.

Kiitos kyydistä! Menkää tekin kokeilemaan jos pääsette :)

Lue lisää: Robottibussit liikenteeseen Hervannassa

Mindtrek 2016, päivä 2

Pokemon GO, älykkäät kaupungit ja innovaatiokeskukset

Frans Mäyrä

Mindtrek-konferenssin toinen päivä alkoi tutkija Frans Mäyrän esityksellä Pokemon GO -pelistä. Taskuhirviöiden keräilypeli saavutti valtavan suosion tänä kesänä - suomalaisessa peliä käsittelevässä Facebook-ryhmässä on yli 25 000 jäsentä. Pelin vaatimia ominaisuuksia alkaa löytyä jo tarpeeksi monen älypuhelimesta.

Olemme menossa kohti kulttuuria, jossa pelaaminen ja leikillisiä elementtejä sisältävä kommunikointi rytmittää muita arkipäivän touhujamme. Pelit voivat olla kivoja mutta myös orjuuttaa. Peleistä irtautuminen on taito, jota pitäisi opettaa.

Pokemon Go on suunnannäyttäjä. Se on vilauttanut vähän lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia ja saanut aikuisetkin pelaamaan ja vielä julkisesti. Tulevaisuuden pelit tulevat menemään vielä pitemmälle. Teknologian kehittyessä pelit tuovat ripauksen taikuutta elämäämme.

uta.fi: Pokemon Go antaa esimakua tulevasta

Aamupäivän keynoteissa kuulimme asiaa ensin nopeista 5G-verkoista, jotka yhdistävät kaiken. Lauri Oksasen (Nokia) ehkä vähän teknisestä esityksestä mieleeni jäi parhaiten tämä kuva:

Verkot kehittyvät, ihmisten mahdollisuudet lisääntyvät

Ensin kyse oli ihmisten yhdistämisestä, puheluiden soittelusta, tekstarien lähettämisestä. 2000-luvulla Google, Youtube, Facebook ja muut palvelut toivat sisältöä ja osallistumista. Verkkoteknologian kehitys mahdollistaa toisilleen juttelevat laitteet (IoT), maailman, jonka toimintaan käyttäjä voi laajasti vaikuttaa itse ohjelmoimalla, ja ehkä älymmekin paranee koneiden auttamana.

Älyä ja innovatiivisuutta todellakin tarvitaan. Keynote jatkui Markku Markkulan (Euroopan alueiden komitea) näyttämällä melko masentavalla kuvalla:

Innovaatiot punaisella

Alueiden komitean ykkösprioriteetti tulevina vuosina on luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua mm. seuraavin keinoin:

* alueiden tutkimus- ja innovaatiokykyä parannetaan
* yrittäjähenkeä kehitetään
* digitaalisille verkoille ja palveluille sopivia olosuhteita luodaan
* raja-aitaa online ja offline -maailmojen välillä madalletaan

Alueita ja kaupunkeja kehotettiin tukemaan paikallisten innovaatioekosysteemien syntyä ja kehitystä. Avoimet innovaatiot, yrittäjän mindset ja kokeilukulttuuri ovat se, millä mennään. Synergiaa ja toisilta oppimista tarvitaan!

Älypormestarit koolla

Ennen lounasta viiden kaupungin (Tampere, Turku, Oulu, Malmö, Linz) pormestarit keskustelivat älykkäistä kaupungeista. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoi, että älykaupunki tarvitsee älykästä teknologiaa, älykästä dataa ja älykaupunkilaisia. Datan avaamisessa tulee olla rohkea. Lähetin itse toiveen, että mukana olisi enemmän myös sellaista dataa, jota päivitetään useammin kuin kerran vuodessa tai kuukaudessa.

Iltapäivän keynotessa professori Boyd Cohen esitteli ajatuksiaan älykkäistä kaupungeista, innovaatioalueista ja yrittäjyydestä. Innovaattorit eivät enää halua asua Silicon Valleyn tapaisissa esikaupunkialueiden teknologiapuistoissa vaan urbaaneilla, kävelykelpoisilla, palveluita ja elämää kuhisevilla alueilla. Tampereenkaan ei kannata haikailla Euroopan Piilaaksoksi vaan olla mieluummin Älylaakso.

Eurooppalaiset kaupungit hakkaavat Yhdysvallat innovaatiokeskuksina useasta syystä:

* paremmin (ihmisiä varten) suunnitellut kaupungit
* älykaupungit
* yrittäjyyttä tukevan pehmeän infrastruktuurin kuten yhteistyöskentelytilojen käyttöönotto
* paremmat turvaverkostot
* USA on jo menettänyt johdon innovaatioissa
* alkuvaiheen pääomasijoitusten (venture capital) rooli vähenee
* maahanmuuttaja-yrittäjyys on helpompaa

Päivän päätti osaltani IoTn nykytilaa ruotiva yritysedustajien paneeli (kaikki miehiä! Naiset, olette/olemme hyvin tervetulleita kehittämään älykaupungin teknologisia innovaatioita).

Jouduin yleisöön puolivahingossa, enkä valitettavasti saanut keskustelusta paljonkaan irti, mutta olipa Maestro-sali mahtavan kaunis.

Maestro-sali, Tampere-talo

Päivä loppui kuitenkin pieneen nousukiitoon innostavien jälkikeskusteluiden merkeissä:
* jos ei vielä ole niin tee itse
* ajattele isosti, hae rahoitusta ja tee kunnolla
* pidä suomalaisten innovaatioiden lippua korkealla

Osallistuinpa viimeiseksi vielä ennen takin hakua Jollan arvontaan. Siihen ei riittänytkään nimen raapustus arvontalappuun, vaan piti osata luoda uusi ambience eli teema jonkin kuvan perusteella. Miehelläni on Jolla enkä ymmärrä lainkaan sen käyttölogiikkaa, joten melko haparoiden mentiin. Sain kuitenkin kuulla selvittäneeni tehtävän melkeinpä nopeiten kaikista. Sain kotiinviemisiksi kaksi lämmintä Jolla-pipoa. Jos voitan, annan kyllä puhelimen miehelleni.

Lue myös:

* Mindtrek 2016, päivä 1: Kiertotalouden välttämättömyys, kyberuhkien ajan kotivara ja ihan oikea kyborgi
* Mindtrek 2016, päivä 3: Jakamistalous kaupungeissa

Mindtrek 2016, päivä 1

Kiertotalouden välttämättömyys, kyberuhkien ajan kotivara ja ihan oikea kyborgi

Mindtrek on Tampereella järjestettävä teknologiakonferenssi, joka täyttää jo 20 vuotta. Tänä vuonna yksi teemoista oli Älykkäät kaupungit, mikä erityisesti innosti minut ilmoittautumaan jo kolmannen kerran.

Neil Harbisson

Maanantain keynote-puhuja oli taiteilija Neil Harbisson. Hän piti erittäin viihdyttävän ja paljon ajatuksia herättävän esityksen.

Harbisson kärsii täydellisestä värisokeudesta eli näkee kaiken harmaan eri sävyissä. Hän on asennuttanut kalloonsa kiinteästi antennin ja sirun, joiden avulla hän pystyy kuulemaan värit. Hän on siis tavallaan luonut itselleen uuden aistin. Harbisson on mukana yrityksessä nimeltä Cyborg Nest, jonka avulla muutkin voivat saada keinotekoisia aisteja. Yrityksen ensimmäinen tuote on North Sense, jonka avulla voi aistia pohjoisen ilmansuunnan. Harbisson itse aikoo asennuttaa päähänsä seuraavaksi laitteen, jonka avulla hän tietää paljonko kello on.

Harbissonin ajatus oli, että meidän ei pitäisi muokata luontoa sopimaan ihmiseen vaan ihmistä sopimaan luontoon. Jos tekisimme itsestämme vaikkapa pimeässä näkeviä, ei syntyisi valosaastetta. Ylimääräisen aistinsa avulla hän kokee yhteyttä eläinten kanssa. Hän voi aistia infrapunan, jota kissa tuijottaa seinässä, ja ultravioletin, jota kohti hyönteinen kukassa suunnistaa. Katsoessaan eri värisiä ihmisiä, mustia, valkoisia, hän näkee eri sävyistä oranssia. Olemme kaikki oransseja.

Kari Herlevi

Iltapäivällä kuulimme ajatuksia kiertotaloudesta, puhujina europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Sitran kiertotalous-avainalueen vetäjä Kari Herlevi, Ekokemin New Business Ventures -johtaja Mari Puoskari ja toinen yritysvastuun toimisto Ethican perustajista Anne Raudaskoski.

Kulutamme tällä hetkellä aivan liikaa luonnonvaroja, ja kyseessä on visainen ja monisyinen ongelma. Tarvitaan siilojen ja osaoptimoinnin sijaan koko järjestelmän laajuista ajattelua. Pietikäinen vertasi ratkaisua juoksuharjoitteluun: jos haluaa osallistua maratonille, ei auta että kävelee joka kuukausi 10 % enemmän. Täytyy tehdä aivan toisenlaisia harjoitteita.

Puoskari kertoi Riihimäellä sijaitsevasta kiertotalouskylästä, joka parantaa jätteen hyödyntämisastetta. Siellä käsitellään myös se muovi, jota lajittelet sekajätteen seasta pois. Kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 % pienempi kuin uuden muovin.

Suomi tahtoo olla kiertotalouden edelläkävijä kymmenen vuoden sisällä. Herlevi esitteli poimintoja tiekartasta. Suomeen suunnitellaan esimerkiksi kierrätyslaitosta arvometallien talteenottoon sähkö- ja elektroniikkaromusta.

Raudaskoski toi meidät globaalista lokaaliin ja avasi hieman periaatteita Hiedanrannan suunnittelun takana. Hiedanranta on Tampereen uusi kaupunginosa, joka tulee entisen tehdasalueen tilalle. Siitä on tulossa älykkään kaupungin mallialue, jossa hyödynnetään kiertotalouden ajattelua. Suunnittelu perustuu ihmisten ja yritysten yhteistyölle. Tavoitteena on, että Hiedanrannan kiertotalousbrändi tunnetaan kansainvälisesti.

Näkymä kahvitauolta Sorsapuistoon

Iltapäivän keynotessa Petteri Järvinen käsitteli yksityisyyttä verkossa ja kyberturvallisuutta. Meidän pitäisi muistaa, että ilmaisia palveluita ei ole. Jos emme maksa rahalla, maksamme tuottamallamme datalla.

Kyberhyökkäyksiä tapahtuu ja netissä olevia kodinkoneita voidaan valjastaa mukaan hyökkäyksiin. Eräänkin kerran hakkeri oli saanut lypsyrobotin soittelemaan viihdelinjoille. Mitä voimme tehdä? Järvinen antoi neuvoja: päivitä aina älylaitteiden (esim. TV) ohjelmistot ajan tasalle, pidä jemmassa jonkin verran käteistä rahaa ja valmistaudu infosotaan: älä usko kaikkea, mitä mediassa kirjoitetaan ja puhutaan.

Päivä alkoi siis inspiroivasti ja päättyi vähän pahaenteisesti. Herkässä mielentilassa ajauduin jopa ottamaan ilmaisen ämpärin. En sentään jonottanut sitä!

Ilmaiset ämpärit, APINF

Lue myös:

* Mindtrek 2016, päivä 2: Pokemon GO, älykkäät kaupungit ja innovaatiokeskukset

* Mindtrek 2016, päivä 3: Jakamistalous kaupungeissa

Lohkoketju - digitaalisen korulippaan tuleva arvohely?

Meidän junnulle tuli ensimmäiseksi mieleen Minecraft, kun hän kuuli sanan blockchain.

Olet ehkä kuullut ohimennen puhuttavan lohkoketjusta eli blockchainista, joka on ilmeisesti jotain mullistavaa, mutta et ole oikein ymmärtänyt mitä. Yritän tässä kirjoituksessa vastata seuraaviin kysymyksiin:

• Minkä ongelman lohkoketju yrittää ratkaista?
• Millä tavoin?
• Mitä sovelluksia sillä on ja voisi olla?

Perinteiset tietokannat vs. lohkoketju

Wikipedian mukaan "Tietokanta on tietokoneen muistissa oleva tietojen kooste." Se on siis kuin arkistokaappi, josta sihteeri voi hakea tietoa, lisätä sinne uutta tietoa, muokata ja poistaa olemassa olevia tietoja.

Perinteiset tietokannat ovat vakiintuneita, ne toimivat hyvin ja nopeasti, mutta niillä on joitakin heikkouksia. Tiedot varastoidaan keskusjohtoisesti. Kun siirrät rahaa toiselle henkilölle, esimerkiksi maksat laskun, se menee aina pankin keskustietokoneen kautta. Tämä voi hidastaa tiedonkulkua. Olet varmaan huomannut, että rahan siirtyminen voi kestää useita pankkipäiviä. Välikäsi tarvitsee isoja palvelinkoneita ja tietovarastoja ja ottaa omat maksunsa välistä. Tietoja on mahdollista muuttaa, ja sen voi tehdä pahimmassa tapauksessa jopa kenenkään huomaamatta mitään.

Lohkoketjukin on tietokanta, mutta se ei ole jemmassa missään yhdessä paikassa. Kaikilla järjestelmän käyttäjillä on siitä kopioita, ja siinä olevat tiedot ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä. Lohkoketjun toimintaperiaate takaa sen, että tietokannassa olevia tietoja ei kukaan yksittäinen ihminen pysty muuttamaan.

Lohkot ketjuttuvat toisiinsa niin, että seuraavassa lohkossa on aina viittaus edelliseen lohkoon, tiiviste. Se perustuu lohkon sisältämään tietoon, sitä voisi sanoa vähän kuin lohkon sormenjäljeksi. Edellinen lohko painaa aina seuraavaan sormenjälkensä.

Tiiviste on helppo tarkistaa, mutta tosi työläs luoda

Ketju pitenee, kun tiedot uusista tapahtumista, vaikkapa tilisiirroista, tallennetaan uuteen lohkoon, joka liitetään ketjun päähän. Mistä luottamus ja yksimielisyys ketjun sisällöstä syntyy, kun kukaan käyttäjä ei tunne toistaan? Ratkaisu: tehdään uuden lohkon lisäämisestä todella työlästä eli paljon tietokoneen laskentatehoa vievää. Silloin kenelläkään yksittäisellä käyttäjällä - tai verkoston vähemmistölläkään - ei ole käytännön mahdollista väärentää ketjua, koska väärennettyä lohkoa seuraavatkin lohkot pitäisi luoda uudelleen, jotta ketju pysyisi ehjänä.

Työläys syntyy surkeasta arpaonnesta

(Vähän teknisempää asiaa, muttei vaikeaa.) Uusia lohkoja on helppo luoda. Otetaan tallentamattomat tapahtumat, luodaan tiiviste aiemmasta lohkosta, pakataan se uudeksi lohkoksi, voila. Kaikki verkoston käyttäjät tuottavat lohkoja, mutta vain yksi monista hyväksytään uudeksi viralliseksi lohkoksi. Mikä niistä?

Muistathan, että lohkoon tarvitaan tiiviste edellisestä lohkosta? Tiivisteen laskennassa on mukana satunnainen osa. Tietokone tekee laskutoimituksen, jonka tuloksena on satunnainen luku. Vähän kuin heittäisi noppaa, mutta tässä nopassa on miljardeittain eri silmälukuja. Vitsi on tässä: Vain tiettyä järjestelmän asettamaa rajaa pienempi luku voittaa.

Todennäköisyys sille, että yhden käyttäjän kohdalle sattuu tällainen tarpeeksi pieni luku, on suunnilleen samaa luokkaa kuin yhden tietyn hiekanjyvän löytäminen hiekkarannalta. Yleensä siis yksittäinen käyttäjä ei "voita". Täytyy laskea uudelleen, ja uudelleen, ja uudelleen. Koska käyttäjiä on paljon, tietyin väliajoin joku osuu sopivaan lukuun. Voittaja palkitaan jollain tavoin. Järjestelmä säätää "vaikeustasoa" niin, että uusia lohkoja tulee lisättyä ketjuun aina keskimäärin samaan tahtiin, on osallistujia miten paljon tahansa ja miten tehokkaita heidän koneensa ovatkaan.

Kaikki tämä tietokoneiden pyöritys lohkojen luomiseksi tietysti kuluttaa paljon energiaa. Muita vähemmän laskentatyötä vaativia mutta silti turvallisia yksimielisyyteen tähtääviä menetelmiä on kehitteillä.

Mihin lohkoketjua käytetään ja mihin sitä voisi käyttää?

Lohkoketju oli alunperin teknologia Bitcoin-valuutan digitaalisena tilikirjana. Nyt kasvava määrä yrityksiä ja hankkeita on liittynyt seuraan tutkimaan sen käyttömahdollisuuksia.

Maailma on täynnä rekistereitä, joissa tarvitaan turvallisuutta ja luotettavuutta. Lohkoketjun ei kuitenkaan tarvitse sisältää pelkkiä tilitapahtumia ja kirjauksia. Se voi sisältää myös pieniä ohjelmia, käskyjä, jotka ajetaan, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä on tapa toteuttaa niin sanottuja älysopimuksia.

Ethereum on Vitalik Buterinin 2013 luoma lohkoketjupohjainen alusta, jonka päällä voi ajaa hajautettuja ohjelmia ja myös älysopimuksia. Hyperledger on Linux Foundationin vuoden 2015 lopussa aloittama yhteistyöprojekti, jossa on mukana isojakin yrityksiä, mm. IBM, Intel ja Fujitsu.

Lohkoketjun avulla voisi lisätä vaikkapa tuotteen alkuperän läpinäkyvyyttä, pitää kirjaa pitkäikäisen, monimutkaisen laitteen huolloista ja käytetyistä varaosista tai antaa vertaislainoja.

Tavaroiden tai tilojen vuokraaminen ja jakaminen saattaa helpottua lohkoketjun avulla. Älysopimuksella voisi ohjata vaikka vuokra-auton tai AirBnB-asunnon lukkoa. Kun vuokra on maksettu, lukko aukeaa.

Kiinnostava käyttökohde on myös digitaalisten tuotteiden julkaiseminen ja myyminen ilman välikäsiä.

Kun esineet liittyvät laajemmin internetiin, niiden välillä voi tapahtua älysopimuksiin perustuvaa automaattista kaupankäyntiä ja tietojenvaihtoa. Sen mahdollisuuksia voi vielä vain kuvitella.




Lähteet ja lisää luettavaa:

http://www.chainfrog.com/blockchains/ ja Keir Finlow-Batesin luento TTY:llä 6.10.2016 (luentomateriaali)

https://bitcoin.org/bitcoin.pdf

http://www.mikrobitti.fi/2016/10/mika-ihmeen-blockchain-nain-bitcoinin-taustalla-oleva-lohkoketjutekniikka-toimii/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bitcoin

https://bitnation.co/main/

https://slock.it/

http://www.sitra.fi/blogi/megatrendit/lohkoketju-muuttaa-maailmaa

http://www.coindesk.com/bhp-billiton-blockchain-mining-company-supply-chain/

https://decent.ch/


http://www.coindesk.com/blockchain-smart-cities-china-wanxiang/

Malleja, olioita, tyylejä ja muutama uudelleenkäynnistys - Mekapolis rakentuu

Teissä lukijoissani on varmasti tosi luovia tyyppejä. Asiakkaissani ainakin on ollut. Tykkäätte ehkä ommella vaatteita itse tai maalaatte vesiväreillä. Neulominen on kenties vienyt mennessään. Kehittelette uusia leipomuksia ja ruokia. Joku teistä ehkä harrastaa paperiaskartelua, leimailee, värkkää omia kortteja. On ihanaa nähdä omien käsiensä jälki, aivosolut saavat liikuntaa ja parhaat askartelut ovat hyödyllisiäkin - lämmittävät jalkoja tai niihin voi istuttaa kukan.

Oma tapani päästää luovuuteni valloilleen on ohjelmointi. Koodaan nettisivuja. Siinä yhdistyy kivasti logiikka ja estetiikka. Opiskeluaikoina heti kun vähän jotain osasin, tein Millan Koirakoulu -sivut käyttäjätunnukseni alle yliopiston palvelimelle ja sain noottia, että tämmöisiä hauvasivuja tarvi täällä olla. Kun tein aikoinani koirankoulutusohjeita tarjoavan kumikana.org-sivuston, koodasin sinnekin erilaisia toimintoja opettelemallani ohjelmointikielellä. Googlasin miten jotain tehdään ja sitten tein sen itse. Eikö samalla tavalla tehdä neuleitakin tai vaikka kakkuja?

Parin viime vuoden aikana olen tutustunut Ruby on Rails -ohjelmointiin. Olette saattaneet kuulla Rails Girls -yhteisöstä. Sen perustajat haluaisivat, että teknologiasta ja ohjelmoinnista tulisi sellaista, joka kiinnostaisi ja vetäisi puoleensa enemmän naisia. Naisten tekemistä ohjelmistoista ja appiksista voisi tulla ihan erilaisia kuin miesten keksimistä.

Omasta Rails-tuotoksestani eli Mekapoliksesta on tulossa digitaalinen Mekaselska. Se on verkossa oleva työkalu järjestämisen avuksi ja yhteyden pitämiseksi. Siinä voi tehdä suunnitelmia, toteuttaa niitä ja pohtia tuloksia. Suunnitelmia, muistoja ja ongelmallisia esineitä voi jakaa toisten käyttäjien ja ylläpitäjän nähtäväksi. Olen juuri tekemässä siihen minimalismipeli-osiota. Työkalun avulla voisi jakaa tietoa kirppiksistä tai kierrätyskampanjoista tai kertoa kätevistä palveluista tai tuotteista.

Kaikki ei ole suinkaan valmista, mutta ajattelin kuitenkin olla (uhka)rohkea ja kertoa siitä. Ensinnäkin saan itse motivaatiota jatkaa, kun olen puhunut siitä julkisesti, ja toiseksi yksi asia voi johtaa toiseen ja kolmanteen, kun ei pidä kynttilää vakan alla.

Tutustu Mekapolikseen

Opi uutta, innostu ideoista, järjestä ajatuksesi, osallistu ja jaa - ilmaiseksi verkossa

Kuva: Coen Dijkman

Netti sisältää söpöjen kissavideoiden ja kaikenlaisten väärien mielipiteiden lisäksi todella paljon hyödyllistä asiaa. Esittelen tässä muutaman palvelun ja työkalun, joista on ollut itselleni paljon iloa. Ole utelias ja tutustu!

Coursera

Coursera sisältää kaikille avoimia verkossa pidettäviä kursseja eli MOOCeja. Kursseja on kymmeniltä aihealueilta lääketieteestä taiteisiin. Videoiden kieli on useimmiten englanti, mutta jopa suomenkielinen tekstitys saattaa löytyä. Kursseja voi käydä vain videoita katsellen tai sitten tehtäviin paneutuen. Keskusteluosiossa voi jakaa ajatuksia muiden kurssilaisten kanssa. Lempikurssejani tähän mennessä ovat olleet sosiaalipsykologian peruskurssi, positiivisen psykologian kurssi, tehokkaan oppimisen kurssi ja uudenlaisen eettisemmän bisneksen kurssi. Mistä sinä haluaisit oppia lisää?

www.coursera.org

TED talks

TED on yhteisö, joka haluaa levittää ideoita ja herättää keskustelua lyhyiden, mielenkiintoisten puheiden välityksellä. Nettisivulla on katseltavissa valtava määrä puheita: sivistäviä, hauskoja, yllättäviä, rohkaisevia. Niihinkin on saatavissa tekstityksiä, joskus jopa suomeksi. Puheita voi myös ladata puhelinapplikaatioon ja kuunnella vaikka kävelylenkin aikana.

www.ted.com

Code.org

Mitä se ohjelmointi oikein on? Voisinko minäkin oppia ohjelmoimaan? Code.org on sivusto, joka on suunniteltu innostamaan erityisesti lapsia, mutta sieltä voi ohjelmoinnista kiinnostunut aikuinenkin aloittaa tutustumisretkensä. Kun pääsee kärryille, vähän edistyneempiä kursseja löytyy sitten osoitteesta Codecademy.

code.org

Evernote

Evernote on muistiinpanojen organisointityökalu, joka toimii sekä tietokoneella että puhelimessa tai tabletissa. Voit luoda useita muistikirjoja ja käyttää avainsanoja. Minulla on oma muistikirjansa esim. kotiasioille ja Mekaselskan muistiinpanoille. Laitan sinne muistiin esimerkiksi kirjoja, joita haluaisin lukea, ideoita, joita voisin käyttää markkinoinnissa...

www.evernote.com

Osallistujat.com

Toimin junnufutisjoukkueen joukkueenjohtajana ja käytämme treeneistä ja peleistä tiedottamiseen Osallistujat.com-palvelua. Se oli myös käytössä kaverikoiratoiminnassa. Toiminnan perusyksikkö on joukkue, jossa on jäseniä. Joukkueelle luodaan tapahtumia. Palvelun avulla voi helposti seurata kuka on kulloinkin ilmoittautunut ja kuka ei pääse tulemaan. Joukkueen jäsen ilmoittautuu mukaan tapahtumaan/harjoituksiin/peliin klikkaamalla nappia. Osallistujista voi tuoda kalenterilinkin vaikka omaan Google-kalenteriin.

osallistujat.com

Nappi Naapuri

Nappi Naapuri on uusi naapurustoja yhdistävä karttapohjainen palvelu, jossa voi pyytää ja tarjota apua, tutustua muihin, tiedottaa asioista, myydä, lainata, vaihtaa tavaroitaan tai mitä nyt keksiikään tehdä. Kartalle voi luoda oman puhekuplan ja lukea muiden kuplia. Osallistuin Nappi Naapurin joukkorahoituskampanjaan ja toivon, että palveluun tulee paljon puhekuplia! Mitä enemmän käyttäjiä, sen enemmän hyötyä.

nappinaapuri.fi

Lue myös: Digitaalista roskaa - omien digivarastojen raivaaminen

Liukuvärjättyjä sihijuomia ja laulavia tulostimia: 3D Crush Café

(Please scroll down for English summary - sammandrag på svenska längst nere)

Tampereen mahtavassa kahvilavalikoimassa on vohvelikahvilan, munkkikahvilan, koirakahvilan ja kissakahvilan lisäksi myös 3D-tulostuskahvila. Minun on pitänyt käydä siellä jo pitkän aikaa tutustumassa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Sitten näin tämän twiitin:

Osa ihmisistä pelkkää tulla sisälle. Mikä neuvoksi? #pelko #tulevaisuus #teknologia #onsekummakuneiuskalleta pic.twitter.com/X1crs2Fwaj

— 3D Crush (@3DCrush) 3. kesäkuuta 2015

Tunsin heti piston sydämessäni. Ammattijärjestäjän palvelukin on näitä "uusia asioita" (vaikka ei oikeasti enää ole) joita vielä vähän arastellaan. Nyt oli ihan pakko näyttää hyvää esimerkkiä ja järjestää käynti kahvilassa. Sain Twitterin kautta heti rohkaisevan kahvikaverin ja onnistuin myös sopimaan treffit ystäväperheen kanssa samaan paikkaan, joten meitä lompsikin aika lössi paikalle.

Kahvilassa oli hieno akvaario ja oma poikani ihastui heti tähän imurikalaan, joka puhdisti ahkerasti lasia, kasvin lehteä ja tulivuorta ulkoa ja sisältä.

Ystäväni oli poikansa kanssa vetäissyt minua odotellessa jo makoisat juustokakun palaset, me tulokkaat tilasimme Italian Soodat ja annoimme baarimikolle vapaat kädet toteuttaa makuyhdistelmät. Saimme näin mahtavan näköiset (ja makuiset) juomat!

Ystäväni poika halusi tulostaa itselleen avaimenperän, jossa lukisi oma nimi. Kahvilassa annettiin kädestä pitäen apua kappaleen mallintamiseen oman mielen mukaiseksi.

Tässä tulos, kun nukkuvan koiran skannaa ja tulostaa. Aika söpö! Mallina siis ihan oikea haukku.

Tiedän mikä on WC mutta mikä ihme on 4D?

4D-huoneesta löytyi lisää istumatilaa ja hauska kirjoitusseinä, johon sai laittaa omat terveisensä. Oli pakko kiittää hienoista soodajuomista!

Tulostimien laulaessa katsoimme myynnissä ja mallina olevia valmiita esineitä. Oli delfiiniä ja Pacmania ja maskia ja kaikenlaista mikä teki mieli ripustaa korviksina korvaan!

Seiniltä löytyi esimerkkejä asiakkaille tulostetuista kappaleista. Tämän hampaattoman elefantin tarina oli jotenkin liikuttava. Surkealle ronsulle tehtiin uudet hampaat ja siitä tuli kuin uusi!

Päätin että haluan suunnitella ja tulostaa itselleni kaulassa pidettävän nimikyltin, johon liitän jotenkin Mekaselskan logon ja nimen. Nyt vain mallinnusohjelmalla harjoittelemaan!


3D Crush Café löytyy osoitteesta Itsenäisyydenkatu 10, Tampere.
Facebook-sivut: https://www.facebook.com/3DCrushCafe

In English:
I had been planning to visit the latest addition to Tampere café scene, the 3D printing café, for a long time. After reading a tweet from them I decided to finally do it. I gathered some friends including two 10 year old boys who were excited about all the things that were already printed - and the beautiful aquarium. One of the boys wanted to have a personalised name tag for himself, so the café owner helped him design one with a computer program and then 3D print it. We also got beautiful soda drinks mixed by the owner. I decided I want to design and print a name tag for my business that I can put on a lanyard.

The address is Itsenäisyydenkatu 10, Tampere.

På svenska:
Redan länge hade jag planerat att besöka det nya 3D-utskrivningskaféet, och efter att jag såg en tweet från dem bestämde jag att äntligen göra det. Jag fick med några vänner och vi hade också två tioåriga pojkar med. En av dem ville printa ut ett namnskylt. Ägaren hjälpte honom att rita skylten på datorn precis som han ville och sedan skriva ut den. Pojkarna var riktigt nyfikna på alla objekt som redan hade printats ut. Jag vill också själv designa och printa ut en namnbricka för mitt företag.

Adressen är Itsenäisyydenkatu 10, Tampere.