1.8.2016

Malleja, olioita, tyylejä ja muutama uudelleenkäynnistys - Mekapolis rakentuu



Teissä lukijoissani on varmasti tosi luovia tyyppejä. Asiakkaissani ainakin on ollut. Tykkäätte ehkä ommella vaatteita itse tai maalaatte vesiväreillä. Neulominen on kenties vienyt mennessään. Kehittelette uusia leipomuksia ja ruokia. Joku teistä ehkä harrastaa paperiaskartelua, leimailee, värkkää omia kortteja. On ihanaa nähdä omien käsiensä jälki, aivosolut saavat liikuntaa ja parhaat askartelut ovat hyödyllisiäkin - lämmittävät jalkoja tai niihin voi istuttaa kukan.

Oma tapani päästää luovuuteni valloilleen on ohjelmointi. Koodaan nettisivuja. Siinä yhdistyy kivasti logiikka ja estetiikka. Opiskeluaikoina heti kun vähän jotain osasin, tein Millan Koirakoulu -sivut käyttäjätunnukseni alle yliopiston palvelimelle ja sain noottia, että tämmöisiä hauvasivuja tarvi täällä olla. Kun tein aikoinani koirankoulutusohjeita tarjoavan kumikana.org-sivuston, koodasin sinnekin erilaisia toimintoja opettelemallani ohjelmointikielellä. Googlasin miten jotain tehdään ja sitten tein sen itse. Eikö samalla tavalla tehdä neuleitakin tai vaikka kakkuja?

Parin viime vuoden aikana olen tutustunut Ruby on Rails -ohjelmointiin. Olette saattaneet kuulla Rails Girls -yhteisöstä. Sen perustajat haluaisivat, että teknologiasta ja ohjelmoinnista tulisi sellaista, joka kiinnostaisi ja vetäisi puoleensa enemmän naisia. Naisten tekemistä ohjelmistoista ja appiksista voisi tulla ihan erilaisia kuin miesten keksimistä.

Omasta Rails-tuotoksestani eli Mekapoliksesta on tulossa digitaalinen Mekaselska. Se on verkossa oleva työkalu järjestämisen avuksi ja yhteyden pitämiseksi. Siinä voi tehdä suunnitelmia, toteuttaa niitä ja pohtia tuloksia. Suunnitelmia, muistoja ja ongelmallisia esineitä voi jakaa toisten käyttäjien ja ylläpitäjän nähtäväksi. Olen juuri tekemässä siihen minimalismipeli-osiota. Työkalun avulla voisi jakaa tietoa kirppiksistä tai kierrätyskampanjoista tai kertoa kätevistä palveluista tai tuotteista.

Kaikki ei ole suinkaan valmista, mutta ajattelin kuitenkin olla (uhka)rohkea ja kertoa siitä. Ensinnäkin saan itse motivaatiota jatkaa, kun olen puhunut siitä julkisesti, ja toiseksi yksi asia voi johtaa toiseen ja kolmanteen, kun ei pidä kynttilää vakan alla.




Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kerro omista ajatuksistasi ja kokemuksistasi!