Kaupungin sisäinen kierrätys vähentää ostotarpeita

Kuva: mpclemens

Jyväskylän aiemmin miehittämätön keskusvarasto on nyt kaupungin sisäinen kierrätysvarasto. Varasto kätkee sisuksiinsa kaikkea uimahallin varakaakeleiden ja kanoottien väliltä - mitä sieltä ei löydy, sitä ei varastonhoitajan mukaan tarvitakaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9282696

Danderyd on reilun 32 000 asukkaan kunta Ruotsissa Tukholman lähellä. Siellä on syyskuussa avattu kunnan sisäinen kierrätysportaali Reko Danderyd.

Portaalin avulla ylimääräiset tai käyttämättä olevat kunnan kalusteet ja muut tarvikkeet voivat löytää uutta käyttöä joltain toiselta osastolta. Portaali toimii kuin Tori.fi, sinne voi laittaa ilmoituksen esimerkiksi ylimääräisestä työpöydästä, pöydän tarvitsija hakee sen sitten itse käyttöönsä.

Kunnassa uskotaan, että kalusteiden uudelleenkäytöllä voidaan säästää veronmaksajien rahaa ja ehkä jatkossa muuttaa ostamis- ja poisheittämistottumuksia laajemminkin.

http://www.danderyd.se/Nyheter/2016/Danderyds-kommun-lanserar-aterbruk/
http://www.aktuellhallbarhet.se/danderyds-kommun-lanserar-atervinningstjanst-kontorsmobler/

Tampereen kaupungin intranetissä avautui vuoden 2015 alussa Kierrätin, joka on "henkilökunnan kirpputorin tapaan toimiva foorumi yksiköiden ylimääräisille kalusteille ja muulle irtaimistolle".

http://www.tampere.fi/tiedostot/e/slMeGbX7D/Raportti_2015_30052016.pdf

Arvosta tavaroitasi, laita ne kauniisti paikoilleen

Kuva: Rex Roof

Kun avaat vaatekaappisi oven, näetkö hyllyillä kauniita pinoja, vai muistuttaako näky enemmän sekasortoista lumpunkeräysastiaa?

Kun menet kellariisi, onko siellä laatikoita siisteissä riveissä hyllyillä vai erimuotoisten esineiden muodostamia huojuvia torneja?

Kun teet ruokaa, onko kuiva-ainekaappisi kuin apteekin hylly vai jauhorekkojen törmäyspaikka?

(Tuli muuten mieleen: Oletko niitä ihmisiä, jotka nauttivat kaaoksen säännöllisestä muodostumisesta ja sen vaivalloisesta järjestämisestä? Jos et, saat jatkaa lukemista.)

Muodostat suuren osan järjestyksestäsi tai epäjärjestyksestäsi niillä valinnoilla, joita teet sillä hetkellä, kun laitat tavaroita takaisin säilytyspaikkaansa.

Vaatteet eivät pidä kaapissa itsekseen pyjamapartyja - ne ovat siellä juuri niin kauniisti tai sekasortoisesti, kuin olet ne sinne laittanut. Esimerkiksi t-paidan voi viikata kahdessa sekunnissa: peukalolla ja etusormella kiinni hartioista, paidan etumus itseä kohti -- pikkusormilla käännetään hihat takapuolelle, jolloin syntyy suorakulmio -- suorakulmio taitetaan tason päällä kahtia niin, että kaulus ja rintamus jäävät päälle. (Viikkaamiseen voi toki käyttää enemmänkin aikaa, mutta tämä kelpaa minun tarkoituksiini.) Samalla tavalla viikatut paidat voi laittaa pinoon, ja etutaitteesta näkee heti, mikä paita on kyseessä.

Yhtä kauniisti kannattaa asetella säilytettävät tavarat kellarikomeroon, kuiva-ainekaappiin, huivikoriin tai minne tahansa. Kauniisti pois laittaminen vie joskus hieman pidemmän ajan kuin tunkeminen, mutta, no, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Laittamalla käyttämäsi tavaran kauniisti takaisin paikoilleen myös ilmaiset arvostavasi kyseistä esinettä. Miksi säilyttäisit esineitä, joita et edes arvosta?

Tee vihlee!

Kuva: Valerie Everett

Naperolle tehtiin taikatemppua. Taikuri vaihtoi taiallaan esineen väriä: valkoinen, musta, valkoinen... Lapsi seurasi kiinnostuneena ja kiljaisi sitten innoissaan: "Tee vihlee!"

Tämä tarina on jäänyt mieleeni. Lasten mieli on vielä avoin, mutta me aikuiset olemme eläneet niin pitkään, että tiedämme miten maailma toimii. Valkoisesta ja mustasta ei saa vihreää ja näin se nyt vain on aina ollut ja näin meillä on aina tehty.

Meille ei ainakaan mitään intternettiä tule, sanoi yksi eläkeläisnaapuri. Toinen eläkeläisnaapuri etsii jatkuvasti netistä tietoa yhdestä sun toisesta asiasta. Heidän elinaikanaan Suomi on muuttunut valtavasti: radion uutislähetyksien hartaasta kuuntelemisesta on tultu televisio-ohjelmien yhteisölliseen seuraamiseen pikkuruisella kommunikointilaitteella Twitterissä hashtagin avulla. Yksi haluaa pysyä vanhassa ja turvallisessa, toinen miettii voisiko uudella olla jotain annettavaa.

Yksi vanhentuva tapa on tavaran kokoaminen ja kerääminen. Tavaraa on koko ajan helpommin ja suuremmassa määrin saatavilla, se on tullut halvemmaksi, ja pois sitä ei voi antaa, koska se on ihan käyttökelpoista ja sitä voi vaikka joskus vielä tarvita. Tavaran säilömiseen tarvitaan suurempia asuntoja, joista maksetaan enemmän asuntolainaa ja joiden siivoaminen on raskasta. Mahdoton-blogin mukaan yli puolet meistä hautaa tarpeettomat tavarat kodin säilytystiloihin, ja sitä tarpeetonta tavaraa riittää.

Uusi järkevämpi tapa olisi laittaa tavara vilkkaammin kiertoon eikä säilöä sitä pölyyntymässä omassa varastossa. Jos jotain tiettyä sitten joskus kuitenkin tarvitsee, voisi sen helposti digitaalisten palvelujen eli kuluttajan näkökulmasta vaikkapa kännykkäsovelluksen avulla lainata, vuokrata tai ostaa käytettynä.

Kierrätyskeskus 2020 -hankkeessa kehitetään mallia, jossa kuluttaja voisi tuoda kaiken kierrätettävän yhdelle luukulle. Sen takana etsittäisiin tavaroille ja materiaaleille uudelleenkäyttö- tai kierrätyskohteet digitalisoinnin avulla. Kuulostaa todellakin tehokkaalta!

Mikä ammattijärjestäjän rooli voisi tässä kehityksessä olla?

Tavaroista eroon pääseminen on vain yksi osa kaikesta. Edelleenkin sitä ennen täytyy miettiä, mikä on tarpeellista ja mikä on turhaa siinä elämäntilanteessa, jossa asiakas on. Ammattijärjestäjä tarjoaa tukea pohdinnalle ja kyseenalaistaa totuttuja ajatusmalleja - ehdottaa sitä "vihleää" kun asiakas on jumissa. Tätä voi vielä tarvita -ajattelu istuu syvällä.

Kaikille eivät tietokoneet ja sovellukset ole helppoja ja tuttuja, niiden käyttämisessä voisi olla avuksi. Moderni kierrätyskeskus voisi tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan ammattijärjestäjänkin kautta.

Ja tietenkin ammattijärjestäjä auttaa järjestämään ja säilyttämään järkevästi ne tavarat, joilla on lupa jäädä kotiin etsimällä, ehdottamalla ja toteuttamalla asiakkaalle sopivia säilytysjärjestelmiä.

Millaisia ajatuksia sinulle herää omistamisen ja kierrättämisen tulevaisuudesta?
Mikä sinua estää tai hankaloittaa tällä hetkellä laittamasta laiskaa tavaraa kiertoon?

4 hieman epätavanomaista säilytyspaikkaa

Avaan taas rohkeasti hiukan ovea meille kotiin ja näytän teille neljä tapaa säilyttää tavaroita ehkä hieman yllättävästi.

4. Ylimääräisestä kylpyhuoneesta kodinhoitohuone + pieni varastotila

Tämä on vähiten erikoinen ratkaisu. (No, erikoista tässä on se, että näinkin pieneen asuntoon on tehty kaksi erillistä suihkutilaa. Kummallisesta ratkaisusta oli kuitenkin hyötyä, kun varsinainen kylppärimme joutui remonttiin!) Nostin tämän esille yleisesti siksi, että teilläkin saattaa olla huone tai tila, jolle ei ole käyttöä "oikeassa" tarkoituksessaan ja se on jotenkin ajautunut toimimaan toisin. Miksei vaihtaa sen käyttötarkoitusta ihan tarkoituksella? Tähän meidänkin suihkutilaan voisi vaikka tehdä siistit säilytyshyllyt, jos säilytettävää olisi enemmän ja jos tätä tilaa haluaisi esitellä julkisesti vaikkapa blogissa. Eiku...

3. Kirjasto vessassa

Taskukirjoille ei tuntunut löytyvän mitään hyvää paikkaa. Sitten älysin laittaa ne sinne, missä niitä usein luetaan! Vessan seinähyllyn päällä oli juuri sopiva tila. Jos kirjoja olisi enemmän, hyllyn voisi laittaa vaikka kiertämään kaikille seinille.

2. Ompelukone kissan askelmana

Kissanruoat on meillä pidettävä korkeuksissa, etteivät ne joutuisi koiran suuhun. Korkealle hyppääminen tuntuu varsinkin toiselta katilta käyvän vähän kömpelösti. Erillistä jakkaraa ei tarvita, kun on tuhat kiloa painava ompelukone, jonka käyttöpaikka on viereisellä pöydällä!

1. Ihanat muistot piilossa tyynyn sisällä

Halusin säästää ainakin jonkin aikaa lapsen vauva-ajan haalarin ja makuupussin, mutta ne veivät aika paljon tilaa enkä tiennyt missä olisin niitä pitänyt. Toisaalta minulla oli toinenkin pieni pulma: koristetyynynpäällys mutta ei sisätyynyä. Tadaa, kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Löytyykö teiltä hauskoja ja oivaltavia säilytysratkaisuja tai ehkä tarvetta sellaisille ratkaisuille? Kommentoi alle!

Onko sinullakin osake muistojen yksikerroksisessa kerrostalossa?

Kuva: Kool Cats Photography

Minulla oli joskus vuosia sitten eräs haave, jossa asuisin korkeassa talossa. Museoisin muutaman vuoden välein kaikki sen hetkiset tavarat edelliseen kerrokseen ja aloittaisin seuraavassa kerroksessa puhtaalta pöydältä. Kiehtova ajatus, vai mitä? Toisaalta uudistumisen tarpeeni oli kova, mutta toisaalta en ollut lainkaan valmis päästämään menneestä irti. Halusin säästää mahdollisuuden mennä hissillä konkreettisesti takaisin vanhaan elämään ja muistoihin.

Monet asuvat muistojensa kerrostalossa pystymättä muuttamaan seuraavaan kerrokseen. Ympärille kerätään museota eletystä elämästä, mutta uudistumiseen ei ole tilaa tai rahaa.

Voihan olla, että sinusta tuntuu tällä hetkellä että tässä tämä nyt on, elämä, olen kokenut kaiken, en tarvitse uusia elämyksiä enkä kokemuksia, ovi lukkoon ja avain kuuhun.

Todennäköisemmin ajattelet kuitenkin että asiat voisivat olla toisinkin. Olisi mukavaa harrastaa jotain uutta, kutsua ystäviä, uudistaa olemusta.

Tavaroita täynnä olevassa elämän talon kerroksessa on tutun turvallista asua, mutta siellä ei mahdu uudistumaan. Ei ole tilaa uusille ideoille eikä niiden toteuttamiselle. Ehkä ei ole tilaa edes ajatukselle, että voisi olla jotain muuta. On ollut aina näin ja tulee olemaan.

Usutan sinut ulos tutuilta urilta. Tee kävelylenkki uusissa maisemissa, hymyile tuntemattomalle ihmiselle, etsi yksi tavara josta voisit luopua. Luutuneita tottumuksia kun venyttelee pienillä muutoksilla, alkaa mieli vetreytyä ja ottaa vastaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi: mitä jos rahasi eivät olisikaan kiinni tavaroissa, joita et edes käytä ja joista et nauti?

En koskaan päässyt muuttamaan museokerrostaloon. Ei tullut uusia kerroksia. Minun oli opittava päästämään irti ja luopumaan vanhasta, että saisin tilaa uudelle. Autan sinuakin, kun olet siihen valmis.

Toimintatorstai: Ullakon tavaravyöryä taltuttamassa

Ullakot ovat pahamaineisia kaaoksen pesäkkeitä. Sinne on hyvä työntää sitä sun tätä katseelta - ja muistilta - piiloon. Harvemmin ullakoilla näkee kauniita hyllykkörivistöjä, vaan tavarat on survottu sisään suunnilleen allaolevan kuvan tyyliin.

Meilläkin on pieni matala ullakkotila. Se ei ole lämmintä eikä kuivaa tilaa, joten mitään kovin arkaa siellä ei voi säilyttää. Tiiviiden muovilaatikoiden sisällä tavarat säilyvät kyllä ihan hyvin. Olenkin ajan kuluessa hankkinut sen seitsemän sortin laatikkoja ja siinä on tullut testatuksi, miten ne soveltuvat käyttöönsä.

Jos minulta kysytte, suosittelen Smart Store -tyyppisiä laatikoita, joissa on "lukittava" kansi. Kyseinen merkki on ollut minusta laadukkaimman oloinen ja sulkeutuu tiiviisti. Parasta olisi että laatikot olisivat samankokoisia. Kuvissa näkyviä harmaita isoja laatikoita voi teoriassa pinota muotoilun avulla, mutta käytännössä ne eivät pysy päällekkäin, jos sisältö pullistaa laatikkoa. Laatikko on siis liian löperö. Ostakaa jämäköitä laatikoita. Nikkaroikaa hyllyt jos mahdollista. Kovin korkean laatikkokasan alta on todella hankalaa jollei jopa mahdotonta päästä käsiksi alimman laatikon sisältöön.

Ullakkotilamme keskellä oleva kasa on kasvanut ja pienentynyt ja muuttunut varsin muodottomaksi. Tiedän kyllä mitä missäkin laatikossa on, mutta halusin kuitenkin tehdä niille jotain. Ja ainahan vastaan saattaa tulla yllätyksiä!

Nostelin laatikot toistensa päältä ja raahasin osan pois ullakolta lähempää tarkastelua varten.

Sivustoilla olevat laatikot ovat nätisti.

Yhdistin kenkäkaapista ottamani talviurheiluvarusteet ullakolla olleisiin ja katsoin mitä meillä onkaan. Löytyi kahdet lasten monot, joita ei tarvita, yhdet liian pienet luistimet ja yhdet liian pienet talvikengät. Ne kaikki olin rehellisesti sanottuna unohtanut. Viime talvi oli melko talveton, niin ei tullut oikein tutkittua mitä varastossa oli.

Heitin pois rikkinäiset muovipussit ja repeytyneet pahvilaatikot. Laitoin toiseen laatikkoon miehen hokkarit ja monot ja toiseen omat ja junnun luistimet. Merkkasin laatikot vielä maalarinteipillä ja kirjoitin junnun luistinten koonkin siihen.

Kaikki nämä ovat turhia. Nyt keväällä on luistimia ja monoja turha yrittää myydä. Säästän nämä kesän yli ja tarjoan sesongin alkaessa ostettavaksi. Sitä varten tein käyttämääni Evernote-sovellukseen oman muistiinpanon, johon listasin välineet ja kokonumerot.

Yhdessä laatikossa oli pari valaisinta odottamassa mahdollista käyttöä. Aion antaa toisen pois ja ottaa toisen käyttöön, turha pitää niitä siellä tilaa viemässä.

Nyt rivi näyttää siistimmältä.

Kuinka moni teistä muuten säilyttää tyhjiä pahvilaatikoita? Kuinka usein olette tarvinneet niitä? Tässä on kasa "hyviä laatikoita", joita ei yhtäkään ole tarvittu sen jälkeen kun ne on kasaan heitetty. Ei, nyt valehtelen - yhteen laitoin kerran lapsen lahjan, jotta se olisi helpompi kääriä lahjapaperiin. Nyt lähtee kasa mäkeen!

Onko teidän ullakkonne tai varastonne esittelykunnossa, vai heitetäänkö tavaraa sisälle silmät kiinni?