Mitä tälle kaikelle tekstiilijätteelle pitäisi tehdä?

Ekokumppanit Oy isännöi 26.5. miniseminaaria nimeltä Käytetyt vaatteet, tekstiilien kierrätys ja työllistäminen.

Nyt ollaan jännässä paikassa! #moreenia #kahvijono pic.twitter.com/3vxgUH3lBV

— Mekaselska (@Mekaselska) 26. toukokuuta 2015

Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen sähkölaitoksen omistama yhtiö, joka tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.

Texvex-pajat

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli Helena Käppi Suomen Poistotekstiilit ry:stä. Hän muistutti, että jokainen suomalainen vauvasta vaariin tuottaa keskimäärin 10 kg tekstiilijätettä vuodessa. Jos vuoden 2016 alusta tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, se tarkoittaa, että tekstiileillekin on keksittävä muita loppusijoituspaikkoja.

Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys.[lähde]

• Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
• Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä.
• Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.
• Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.

Vaatteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vaate pitäisi hyödyntää ensisijaisesti kierrättämällä vaatteena, toissijaisesti materiaalina ja vasta viime hädässä polttaa energiaksi. Tällä hetkellä tekstiileille, jotka eivät kelpaa kirppareiden kautta uudelleenkäyttöön, ei ole tehokasta kierrätysväylää. Suomessa Dafecor Oy:llä on mekaanisen kierrätyksen laitos, jossa tehdään esimerkiksi öljynimeytysmattoja, mutta se on verrattain pieni. Tekstiilijätettä syntyy paljon enemmän kuin sitä hyödynnetään.

VTT kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla vanhasta t-paidasta voisi liuotuksen kautta tehdä uutta lankaa, josta voisi tehdä ainakin uuden yhtä hyvän t-paidan. Näiden menetelmien hyödyntämiseen menee kuitenkin varmasti vielä vuosia.

Hieman tekstiilejä kierrätetään Texvex-poistotekstiilipankkien kautta, joissa lajittelu ja purkaminen tehdään käsityönä. Tekstiilipankeista voi ostaa materiaalia ja sieltä myös lahjoitetaan tekstiiliä askartelua varten mm. kouluille. Saimme kuulla Texvex-pajojen syntyyn johtaneesta polusta. Kaikki alkoi yhden tavallisen kuluttajan ihmettelystä, eikö käytetylle tekstiilille ole oikeasti muuta paikkaa kuin roskapönttö! Esityksessä käytiin myös läpi mitä kaikkea uusien työpajojen perustamisessa täytyy ottaa huomioon.

Pirkanmaalla ei poistotekstiilipajoja vielä ole, mutta Lempäälässä on suunnittelu käynnissä. Siitä lisää tietoa myöhemmin!

Kierrätyskeskukset

Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta r.y esitteli omaa toimintaansa. Tampereella on kolme kierrätyskeskusta: Nekalassa, Hervannassa ja Lielahdessa. Heillä on lajiteltavana joka arkipäivä noin 15 jätesäkillistä tekstiiliä. Yhdistyksellä tekee myös kuolinpesien tyhjennyksiä, ja valitettavasti niistä menee paljon tekstiiliä kaatopaikalle. Todettiin, että jos asunnon sisällä on tupakoitu, eivät siellä olevat tavarat ole kierrätyskelpoisia. Kierrätysyhdistyksellä olisi tekstiilipajakäyttöön sopiva halli, jos vain rahoitus järjestyisi.

Työllistämistuki

Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti esitteli Tampereen työllistämistukea, jota voisi tekstiilipajan pyörittämisessä hyödyntää.

Materiaalipankki

Sirpa Rivinoja Sorttausavusta kertoi Kierrätyskeskus 2020 -hankkeesta, jossa on mm. kehitetty tekniikkaa, jolla kierrätyskeskukseen tuodut tavarat kuvataan automaattisesti verkkokauppaan. Saimme ison tietopaketin myös Mpankista. Mpankki on "kuin yritysten Tori.fi", jossa voi ostaa ja myydä erilaisia materiaaleja. Toisen jäte on nimittäin kiertotalousaikana toisen raaka-aine. Tarvetta jätevirtojen hyväksikäyttämiseksi on, koska maapallon resurssit niukentuvat jatkuvasti. Eräs osallistuja sanoi ällistyneenä, että hän oli aiemmin kuvitellut meidän kierrättävän ettemme sotkisi ja pilaisi ympäristöä, mutta hän tajusi esityksen aikana, että syy kierrätykseen onkin se, ettemme välttämättä enää tulevaisuudessa saa samassa määrin muualta raaka-aineita.

Käytännön haasteista nousi esille mm. pankissa tarjottavien ja tarvittavien materiaalien määrän mittakaavaerot - pieni käsityöyritys tarvitsisi vähäsen jämäpaloja, tarjolla on tuhansien kilojen erä, joka pitäisi ostaa kokonaan. Mpankki kaipaa lisää "tuotepäälliköitä" solmimaan kontakteja omalla materiaalialallaan.

Käsityöyritys

Viimeisenä antoi konkreettisen esimerkin tekstiilin kierrätyksestä syntyneestä liiketoiminnasta Down To Size, kuteista koreja, pusseja ja laukkuja tekevä kahden naisen yritys. Hekin ovat jo kaulaansa myöten tekstiilimateriaalissa eivätkä pysty ottamaan enempää vastaan. Kierrätystekstiilin hyödyntäminen on vaikeampaa kuin uuden kankaan: materiaalin väri ja laatu vaihtelee, kierrätysvaatteessa on saumoja jotka pitää ottaa huomioon, ja tuotteen valmistuksessa on ylipäätään enemmän työvaiheita. Valmiin tuotteen hinta nousee väistämättä korkeammalle.

Jos on ideoita, antaa kuulua!

Tekstiilijätteen hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää, ja kaikki hyvät ideat tulevat tarpeeseen. Parasta olisi, jos kuntouttavan työtoiminnan lisäksi syntyisi myös aitoa liiketoimintaa.