Hyvä ikä -messut 2016

Värejä ja tyyliä ei tarvitse hylätä, vaikka kävelemiseen tarvitsisikin keppiä. Sabi

Hyvä ikä -messut ovat Suomen laajin ikääntymisen messutapahtuma. Vierailin messuilla tänä vuonna nörttilasit silmillä ja kokosin alle muutaman löydön, jossa uusi teknologia liikuttaa, lisää turvallisuutta, auttaa viestimään ja lisää itsenäisyyttä. 

Aktivoivaa suksimista

Heti sisälle messuhalliin tultuani huomasin lähimmässä kojussa kovaa hiihtomeininkiä. Kyseessä oli Turku Game Labin ja SENIORsomen yhteistyössä tekemä liikuntapeli, jossa pelihahmoa ohjataan sensorin välityksellä itse liikkumalla ruudun edessä. Pelihahmo on hiihtäjä, joka saa sivakointiinsa vauhtia käsillä tehdyillä tasatyönnöillä ja joka pidetään kaartelevalla ladulla ottamalla sivuaskelia. Kiviin ja puihin ei kannata törmäillä. Kokeilin peliä helpoimmalla asetuksella itsekin ja siihen uppoutui tosi kivasti, vaikka se yksinkertainen olikin. (Innovoin siihen tosin itse heti mukaan zombeja.)

www.seniorsome.com
www.turkugamelab.fi


Ketjuton turvalukko

Suomen Salpa Oy:n salpalukko on ulko-oven turvalukko, joka aktivoituu, kun ovikelloa soitetaan. Ovi avautuu vain raolleen, minkä jälkeen asukas voi todeta, onko tulija uhkaava vai ystävällinen. Avausnapista ovi aukeaa kokonaan, hälytysnapista laukeaa sireenihälytys. Langaton ohjauspaneeli on pieni ja seinästä irrotettava, sen voi laittaa vaikka yöpöydälle.

www.salpalukko.fi


Älyasunto ja virtuaalirollaattori

MeWeT on uusimman hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö, joka rakentuu yhteistyössä Sataedun ja SAMKin kanssa.

www.mewethome.com

https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/hyvinvoinnin-edistaminen-teknologian-keinoin/

SAMKin pisteellä oli myös demo kahdesta pelistä. Ensimmäisessä kerättiin ruudulta sydämiä ja sitä pystyi ohjaamaan tasapainolaudan tai käsiohjaimen avulla. Käsiohjain oli 3D-tulostettu itse.

Toinen peli oli liikkumiseen motivoiva sovellus, joka muuntaa oikean kävelymatkan (vaikkapa 100 m) Suomen halki kuljettavaksi matkaksi ja näyttää tabletin ruudulla kuvia tämän kuvitteellisen matkan varrelta. Näin kliinisen valkoisia käytäviä pitkin käveleminen muuttuu mielekkäämmäksi.

Vaimo rakas! Pistä urheilukanava!

Evantia esitteli tabletilla toimivaa kommunikointiohjelmistoa, jonka avulla esimerkiksi aivohalvauspotilas tai muistisairas henkilö, joka ei pysty itse puhumaan, voi helpommin viestiä omia ajatuksiaan ja toiveitaan. Ohjelman kuvanäppäimillä voi koostaa lauseita osasista tai lukea ääneen valmista tekstiä. Ohjelma oppii käyttäjän kielenkäyttöä ja jopa murresanoja. Ohjelmaan voi myös ladata omia kuvia vaikkapa eri huoneista ja kuviin aktiivisia pisteitä, jolloin ei tarvitse käyttää edes sanoja.

Kuulin ihanan tarinan miehestä, joka oli pystynyt ohjelmiston avulla itse huutelemaan vaimoa eri huoneesta ("vaimo rakas! vaimo rakas!") ja pyytämään saada istua lempinojatuolissa ja laittamaan urheilua telkkarista, eikä hänen tarvinnut odottaa että joku tulee kysymään, He olivat pystyneet käymään oikean keskustelun ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

www.evantia.fi


Lusikka koneiseen käteen

Jos lusikka ei pysy omassa kädessä, teknologia tulee avuksi. Besticin konelusikoija tottelee kiltisti ruokailijan käskypainalluksia, ottaa lautaselta halutun suupalan ja nostaa sen syöntikorkeudelle. Seuraava suupala haetaan vasta, kun ruokailija käskee. Antureiden avulla koko lautanen käydään läpi. Keittoakin laite osaa lusikoida siististi, se pyyhkii lusikasta valumat puhtaaksi.

www.bestic.se
www.algoltrehab.fi

Lue myös: Hyvä ikä -messuilla 2014

Vanhusten ulkoilutusta, matkailua ja maailman pelastusta - kevyestä liikenteestä on moneksi

Kuva: Paul Krueger

Kevyeen liikenteeseen liittyvä bisnes on kovassa nosteessa maailmalla. Esimerkiksi EU:n alueella pyöräilyyn liittyvä liiketoiminta työllistää 650000 ihmistä (enemmän kuin kaivosteollisuus), Hollannissa neljännes uusista pyöristä on sähköavusteisia ja Saksassa matkailutuloista jo 10 % tulee pyörämatkailusta. Kuinka Suomessa voitaisiin hyödyntää tätä buumia uutena liiketoimintana? Miten liiketoiminnan syntymistä ja kasvua voidaan edistää?

Osallistuin viime viikolla Tekesin järjestämään tapahtumaan, jolla oli niinkin komea nimi kuin Kevytkulkuneuvojen liiketoimintamahdollisuudet. Päivä oli pyhitetty (sähkö)pyöräilyn ja siihen liittyvän liike- ja vapaaehtoistoiminnan ja mahdollisuuksien esittelylle, ja yleisö sai kokeilla erilaisia kulkuneuvoja.

Pyöräily on monella tavalla hyväksi ihmiselle ja ympäristölle. Auton vaihtaminen pyörään kaupungin liepeillä vähentää mm. ilman saastumista, pysäköintipulmia ja liikkumattomuudesta johtuvia terveysongelmia. Sähköavusteiset pyörät lisäävät pyöräilyn houkuttelevuutta ja yleistyvät koko ajan.

Tapahtuman esitykset löytyvät täältä, nappasin tähän kolme makupalaa!

Pyörällä kaiken ikää

Riksapyörä

Pyörällä kaiken ikää (Cycling Without Age) on Tanskassa vuonna 2012 syntynsä saanut kansainvälinen kansanliike. Vapaaehtoiset pyöräluotsit ulkoiluttavat ikäihmisiä ja muita liikuntarajoitteisia riksapyörillä. Toiminta on jo käynnissä kymmenissä maissa ympäri maailmaa.
Pyörällä kaiken ikää yhdistää ihmisiä pyörän välityksellä. Se tarjoaa liikuntarajoitteisille mahdollisuuden kokea pyöräilyn riemu ja saada piristystä samalla kun vapaaehtoiset saavat uusia eri ikäisiä ystäviä.

Tampereella toteutetusta pilottihankkeesta voi lukea lisää raportista.

Scouter

Scouter on kevyt sähkökulkuneuvo. Se on vain metrin leveä, mutta siihen mahtuu kaksi ihmistä ja vähän tavaraakin. Scouterin ajamiseen ei tarvita ajokorttia, koska se lasketaan polkupyöräksi. Kehittäjien mielestä Scouter voi korvata hyvin auton kaupunkiliikenteessä - kymmentä kilometriä varten ei tarvita kahden tonnin painoista kulkuneuvoa. Scouter on myös avoin innovaatioalusta. Scouterin rungon päälle voi rakentaa mitä ikinä haluaa, vaikkapa tavarankuljetuslaatikon tai jäätelökioskin. Sen avulla kaupunkeihin voisi toteuttaa ekologisesti monenlaisia uusia palveluita.

Ruotsissa tehdään sähkötavarapyörillä jopa muuttoja. MOVEBYBiKE on saanut palkintoja ympäristöystävällisestä fiksuun kaupunkiin sopivasta kuljetustavastaan.


Pyörämatkailu

Eero Lukin kertoi tapahtumassa pyörämatkastaan Saksassa Elben pyöräreitillä (saksaksi Elberadweg). Reitti on tuhannen kilometrin pituinen suosittu verkosto eurooppalaisia pyöräreittejä, jonka varrella on monenlaisia palveluita. Pyöräilijä ohjataan vaivihkaa läheiseen kylään, jossa myydään paikallisia tuotteita, vaikkapa hunajaa, sen sijaan että hän ohittaisi paikan kovalla vauhdilla. Pyöräilijät voivat yöpyä pyöräystävällisessä majoituksessa, jossa pyörän saa lukittujen ovien taakse ja märät vaatteet voi kuivata. Pyöräystävälliset ruokapaikatkin tarjoavat pyöränkorjaussettejä ja pyöräkarttoja. Matkatavaransa voi kuljetuttaa valmiiksi seuraavaan yöpaikkaan. Kaiken voi varata etukäteen netin kautta. Reitillä on myös omia matkamuistotuotteita.

Suomessa pyörämatkailuun liittyvissä palveluissa on paljon kehittämistä, mutta samalla myös ansaintamahdollisuuksia, mikä pallona maaseudulla asuville ja yrittäville heitettäköön.

Pirkanmaalta löytyy tuotteistettuja pyöräilyreittejä Näsijärvireitti-nimen alta.

Segway-pohjainen ruokakärry goMobiili

Satavuotiaat kaunottaret

Viikonloppuna mies soitti minulle äitinsä luota. Satavuotiaan sukulaisen asuntoa on vähitellen tyhjennettävä, ja nyt olisi muutama kahvipöydän astia uutta kotia vailla.

Olin ensin varuillani. Olen oppinut torjumaan tavaroita todella hyvin. Stoppaan jyrkästi mainosten, asiakkaiden ja sukulaisten tavarat. Yhden kauniin jakkaran pelastin kaatopaikalta, mutta laitoin sen eteenpäin, koska se ei mahtunut meille. Meillä ei rehellisesti sanottuna käytetä koskaan kermakkoa tai vastaavaa, eikä ainakaan mitään ikivanhoja hauraita kuppeja, joita ei voi edes tiskata koneessa.

Nämä eivät kuitenkaan olleet mitä tahansa kippoja. Miehen isoisoäiti oli hankkinut nämä todellakin sata vuotta sitten perheen asuessa vähän aikaa Kanadassa. Näissä oli siis iän lisäksi konkreettisesti pala suvun historiaa. Miten olisinkaan voinut kieltäytyä?

Ja miten kauniita ne ovat vieläkin!

Nyt täytyy tehdä sopiva tila näiden esille laittamiseen! Miksi omistaa kauniita esineitä, jos piilottaa ne jonnekin pimeään...

Mutta yksi asia minua askarruttaa. Sarjassa on selvästi kermakko ja sokerikko, mutta mitä kolmanteen astiaan on ollut tarkoitus laittaa? Jos tiedät, niin kommentoi alle!

Mihin nämä viedään, mitä näille tehdään... Muutto pienempään

Kuva: sacks08

Ikääntymisen mukana voi tulla tunne, että ison puutarhan hoitaminen, lumityöt ja muut pihahommat eivät enää kiinnosta, eikä niitä ei enää oikein jaksakaan. On helpomman elämän aika, vaikkapa kerrostaloasunnossa. Neliöitä olisi tosin vain puolet tai kolmasosa entisestä.

Onko sinulla tai lähisukulaisillasi edessä muutto pienempään?

Omat vanhempani asuvat nyt isossa omakotitalossa, mutta aikovat muuttaa pienempään, ehkä keskustassa sijaitsevaan asuntoon. Se merkitsee sitä, että tavaroita on käytävä läpi tarkalla seulalla ja valittava, mitä haluaa mukaansa ja mistä luovutaan.

Juuri heidän tilanteessaan ammattijärjestäjän palvelu olisi aivan omiaan.

Äiti oli esimerkiksi jo vuosi sitten erotellut monta pussillista vaatteita, jotka hän olisi voinut antaa keräykseen, mutta pussit olivat edelleen vaatekomerossa, koska hän ei tiennyt minne olisi ne vienyt eikä hänellä ollut kyytiä ja mitä muita syitä nyt tulikaan lueteltua. Ammattijärjestäjä vie pussit lähtiessään mukanaan ja toimittaa haluttuun kohteeseen.

Isässä taas on vähän (khröm) sentimentaalisen keräilijän vikaa ja hän sanoi suoraan, ettei oikein pysty luopumaan vaatteista, koska niihin liittyy niin paljon muistoja. Ammattijärjestäjän kanssa keskustellessa muistot voisi käydä läpi ja halutessa vaikka kirjata, ottaa kuvia, ja punnita sitä vaihtoehtoa, että hyväkuntoiset mutta ylimääräiset vaatteet voisi viedä niitä enemmän tarvitseville. Miesten käytetyistä vaatteista on nimittäin aina pulaa.

Ammattijärjestäjä selvittää asiakkaan puolesta, mikä taho ottaa vastaan minkäkinlaisia käytettyjä tavaroita. Aina niille ei löydy ottajaa. Esimerkiksi kirjoja on vanhempieni kirjahyllyssä kahdessa rivissä ja kysehän on paljolti niistä samoista kirjakerhon kirjoista, joita on kaikilla. Antikvariaatteja eivät kirjakerhon kirjat kiinnosta. Yksinkertaisin mutta ehkä kirjanystävälle tuskallisin ratkaisu on repiä kannet irti ja laittaa sisältö paperinkeräykseen. Jos löytää kierrätyskeskuksen, johon vielä saa tuoda kirjoja, haluaa ehkä kuitenkin ensin leikata nimensä irti kirjasta. Näissäkin puuhissa voi ammattijärjestäjä olla apukäsinä.

Vanhempani ovat matkustelleet paljon, ja mukavien muistojen lisäksi ihan konkreettisia matkamuistoesineitä on kertynyt kahmalokaupalla. Näistä voisi ammattijärjestäjän kanssa löytää ja säilyttää ne kauneimmat ja rakkaimmat. Matkamuistoja voisi myös digikuvata ja tehdä niistä vaikka valokuvakirjan tai säästää vain tiedostoina.

Muuttaessa on turha huokailla yksin "olisipa tähänkin saanut jotain apua", koska sitä saa! Mikä askarruttaa pienempään muutossa? Ratkotaan ongelmat yhdessä!

Lue myös Anopin kosto eli Kuinka paljon tavaraa ajattelit jättää jälkeesi?

Anopin kosto eli Miten paljon tavaraa ajattelit jättää jälkeesi?

Kuva: Eric Mueller

 Ajan kuluessa tavaroita kertyy, ja kertyy, ja kertyy, varsinkin jos asuu pitkään samassa talossa. Nämä tavarat eivät haihdu itsestään minnekään, vaan jonkun täytyy tehdä niille jotain.

Poimin nettikeskusteluista kaksi näkökulmaa asiaan.

"Anoppi sanoi joskus, ettei voi muuttaa pois isosta omakotitalosta, kun siellä niin paljon tavaraa. Teki mieli sanoa, että kukas sen tavaramäärän sitten joskus käy läpi. Joskus se on jonkun tehtävä kuitenkin. Luulisi, että omat tavarat olisi kuitenkin parasta käydä läpi itse, ja eläkkeellä ollessa ehkä olisi aikaakin... Mutta enhän tietenkään voinut sanoa mitään. Pitää vain huolehtia, ettei itse toimi samoin." (lähde)

"Meidän mummo (89-v.) on saanut päinvastaisen vimman. Oli lahjoittanut naapurille vanhat Arabian lautaset, kun ei niillä mitään tee. Kuluneitakin olivat. Viime viikolla pelastin hopeisen kynttilänjalan, joka kuului isoisänisälle, joutumasta kaatopaikalle. Ei silläkään mitään tee. Kummastelin, että mistä nyt tuulee. Mummo kun ei ole vielä iästään huolimatta koskaan höperrellyt. Kertoi sitten minulle, että raivaa tavaroita, ettei meidän tarvitse nähdä niin paljon vaivaa, kun hänestä aika jättää." (ei löydy enää netistä)

Kenen kontolle sinun tai vanhempiesi tavarat aikanaan jäävät? Onko kellään aikaa ja energiaa käydä niitä läpi ajatuksen kanssa?

Ammattijärjestäjä antaa henkistä tukea ja konkreettista apua tavaroiden määrän vähentämisessä. Kuuntelen tavaroiden tarinoita, otan valokuvia, teen myynti-ilmoituksia, autan lajittelussa ja pakkaamisessa, vien laatikoita ja säkkejä kierrätykseen ja keräykseen.

Omat tavarat on aina paras käydä läpi itse, ajoissa. Saanko auttaa?

Lue myös: Ikääntyvä ihminen tarvitsee esteettömän ja turvallisen kodin

Kotipalvelu Kehrälintu tarjoaa iloista apua ikäihmisille

Kotipalvelu Kehrälinnun tarina ei ole niitä kaikista tavanomaisimpia. Yrittäjä Shiv Sharma lähetettiin jo 18-vuotiaana kotoaan Pohjois-Intiasta Eurooppaan ansaitsemaan rahaa perheelleen. Hän teki Espanjassa erilaisia töitä usean vuoden ajan, kunnes tapasi Aurinkorannikolla suomalaisen Heidin.

Nuorenparin muutettua Suomeen Shiv aloitti suomen kielen opinnot ja löysi sinnikkään etsimisen jälkeen harjoittelu- ja oppisopimuspaikan vanhusten palvelukeskuksesta. Päivät kuluivat työskennellen palvelukeskuksessa hoitoapulaisena, illat suomen opiskelussa, kokeisiin valmistautumisessa ja näyttösuunnitelmien tekemisessä. Jouluna 2014 Shiv valmistui vanhustyöhön erikoistuneeksi lähihoitajaksi.

Shiv tulee yrittäjäperheestä ja oma yritys on ollut aina hänen unelmansa. Vuodenvaihteessa perhe muutti Jyväskylästä Heidin kotikaupunkiin Tampereelle ja Shiv perusti Kotipalvelu Kehrälinnun, joka tarjoaa kotiapu- ja hoivapalveluita ikäihmisille Tampereen alueella ja lähikunnissa.

Shiv tekee työtä vanhusten kanssa aina iloisella mielellä. Hän on sydämellinen, aurinkoinen ja todella välittää asiakkaistaan. Hänelle on periytynyt kotoa ja omasta kulttuuristaan vahva kunnioitus vanhempia ihmisiä kohtaan.

Kotipalvelu Kehrälintu tarjoaa selkeitä palvelupaketteja asiakkaalle, joka tarvitsee säännöllistä apua. Palvelupaketin hinta on kiinteä ja siihen kuuluu tietty tuntimäärä apua, hoivaa ja hyvinvointia. Kotikäynneillä tehdään joustavasti sitä, mihin kulloinkin on tarvetta, esim. ikkunanpesua tai kaupassa käyntiä. Yhdessä voidaan vaikkapa lähteä ulkoilemaan tai valmistaa ruoka-annoksia pakastimeen.

Tutustu Kehrälinnun palveluihin heidän kotisivuillaan!

Jos kotonasi on edes yksi siisti paikka, anna sen olla lietesi ympäristö

Kuva: State Farm

Savon Sanomat kirjoittaa asunnoista, jotka ovat niin täynnä tavaraa, että sekasotku muodostaa jo tulipalon riskin.

Kyse voi olla osasta muistihäiriöisiä vanhuksia, päihde- tai mielenterveysongelmaisista tai jopa vain syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, jotka eivät osaa tai saa siivottua. – Uusavuttomuus näkyy herkimmin keittiössä. Keittiö on yksi romuläjä. Kun kaikki tasot ovat täynnä tavaroita, niitä laitetaan sitten myös hellan päälle, sanoo paloesimies Harri Saastamoinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Jos tulipalo sitten syttyy, tavaramäärä haittaa myös pelastustöitä.

Palomiehelle savussa käsikopelolla eteneminen voi olla lähes mahdotonta, jos edessä on vain vaate- ja nyssäkkäkasoja.

Pelastuslaissa on kohta ilmoitusvelvollisuudesta. Poliisin, muun viranomaisen, kunnan työntekijän tai muun palvelu- ja tukiasumisen työntekijän on mahdollisten salassapitosäädösten estämättä ilmoitettava havaitsemastaan paloturvallisuusriskistä rakennuksessa alueen pelastusviranomaisille. Ilmoituksen perusteella tehdään palotarkastus ja ylimääräinen palokuorma voidaan määrätä poistettavaksi.

Lehti kirjoittaa vielä:

Kun tavaramäärää vähennetään, esimerkiksi tupakasta, kynttilästä, liedeltä ja kuumasta valaisimesta syttyvään tulipalon riski pienenee samalla. Myös kotitapaturmia kuten kaatumisia sattuu vähemmän, jos asunnossa mahtuu liikkumaan normaalisti.

Länsiväylä kirjoittaa, että koko maassa liesi- ja uunipaloja roihahtaa vuosittain hieman yli tuhat. Osassa kyse on humalaisen kokin nukahtamisesta kesken kaiken, osassa lemmikit tai lapset saavat käännettyä lieden päälle. Riskinhallintapäällikkö Tuomas Pälviä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo, että sekavassa keittiössä on suuremmat riskit myös sille, että liesipaloja syttyy. Uusien liesien levyt kuumenevat hyvin nopeasti ja liedelle jäänyt pakkaus syttyy helposti tuleen.

⏰

Mitä jos raivattaisiin ja järjesteltäisiin ennen kuin tulee hätätilanne?

Jos tiedät ihmisen, jonka keittiö tai vaikka koko asunto kaipaisi turvallisuuden lisäystä, vinkkaapa minulle tai minusta!

3 löytöä Hyvä ikä -messuilta: Esteettömyys, teknologia ja tietotekniikkataidot

 Kävin 26.9. tutustumassa Hyvä ikä -messujen tarjontaan. Esillä oli monenlaisia palveluja, apuvälineitä ja muita tuotteita.

Tässä kolme omiin kiinnostuksenaiheisiini liittyvää löytöä. Tekstit olen lainannut niiden omilta esittelysivuilta. Lukekaa lisää linkkien takaa!

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Suomalaiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Vanhenemisen myötä asumisen tarpeet voivat kuitenkin muuttua.

Suomeen tarvitaan pian miljoona esteetöntä kotia. Uudisrakentaminen ei riitä kasvaviin tarpeisiin. Lisäksi tarvitaan olemassa olevan asuntokannan esteettömyyskorjauksia.

Ohjelman tavoitteet:

• Parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että ikääntyneet voivat asua kodissaan niin pitkään kuin mahdollista terveydentila huomioon ottaen
• Tukea ikääntyneiden omaa asumiseen liittyvää varautumista ja ennakointia
• Vaikuttaa siihen, että kunnissa otetaan toiminnan ja talouden suunnittelussa huomioon ikääntyvän väestön asumisen kysymykset
• Suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa ottamaan entistä paremmin huomioon ikääntyneiden asumisen tarpeita
• Parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja.

http://www.ymparisto.fi/ikaantyneidenasuminen

KÄKÄTE – Käyttäjälle kätevä teknologia

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto ovat yhteistyössä käynnistäneet viisivuotisen KÄKÄTE-projektin. Projektissa selvitetään, miten teknologia voisi nykyistä paremmin toimia ikäihmisten kotona asumisen, hyvän arjen ja vanhustyön tukena.

Projektin ensisijaisina päämäärinä ovat ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja heidän kanssaan työtä tekevien työn helpottaminen. Käyttäjälähtöisyyden ja -ystävällisyyden lisäämiseksi projektissa kehitetään keinoja, joilla käyttäjien ääni saadaan entistä vahvemmin kuuluviin. Kehittämisen painopisteitä ovat ikäihmisten turvallisuus ja osallisuus.

Vanhustyön toimijoiden ja teknologiaosaajien hyvällä yhteistyöllä olemassa olevaa teknologiaa pystytään hyödyntämään nykyistä laajemmin. Kehittämistyön lähtökohtana ovat ikäihmisten mielipiteet ja tarpeet.

http://www.ikateknologia.fi/fi/

ATK Seniorit Mukanetti ry (Tampere)
SeniorSurf-päivä 7.10.2014 (valtakunnallinen)

ATK Seniorit Mukanetti ry:n toiminnan tarkoituksena on edistää ikääntyvien henkilöiden valmiuksia hyödyntää tietotekniikkaa myös silloin, kun toimintakyky on rajoittunut.

Uusien asioiden opettelu lisää ikäihmisten vireyttä, antaa mielekästä tekemistä, parantaa elämänlaatua ja oppimisen myötä helpottaa arkipäiväistä asioiden hoitamista.

Mukasurffi-nettipisteessä (Sorinkatu 3 A, Tampere) yli 50-vuotiaat voivat tutustua tietokoneeseen ja harjoitella tietokoneen ja kännykän käyttöä vertaisohjaajan opastuksella. Neuvonta on kaikille senioreille maksutonta.

http://www.mukanetti.net/

Seuraavaa valtakunnallista SeniorSurf-päivää vietetään tiistaina 7.10.2014 Vanhustenviikon yhteydessä. SeniorSurf-päivänä ikäihmiset pääsevät helposti tutustumaan tietotekniikan maailmaan. Monet kirjastot, palvelutalot, tietotuvat ja muut yhteisöt avaavat ovensa ja tarjoavat ikäihmisille apulaisia tietokoneen ja internetin käyttöön.

http://www.vtkl.fi/fin/seniorsurf/

Positiivinen pyörremyrsky

Kuva: Rubbermaid Products (Flickr)

Kaikki lähti hyvän järjestyksen ihailemisesta. Kaikki tavarat siellä missä pitääkin, kauniisti omilla paikoillaan.

Kuva: Douglas Muth (Flickr)

Siitä se kurvasi kätevien säilytysjärjestelmien fanittamisen kautta päinvastaiseen suuntaan eli jatkuvan ostamisen ja kuluttamisen kulttuurin kyseenalaistamiseen. Mietin täytyykö koko ajan valmistaa ja ostaa uutta, kun kuitenkin luonnonvarat maapallolla ovat rajalliset.

Kuva: La Citta Vita (Flickr)

Kirpparit ja kierrätys ovat todella hyvä ja tarpeellinen asia, mutta vähitellen tajusin omankin kantapään kautta, että myös käytettyä tavaraa voi haalia ja hamstrata liikaa.

Kuva: 55Laney69 (Flickr)

Ajatukset siirtyivät seuraavaksi tarvittavan tavaran määrän uudelleenarviointiin ja vähentämiseen. Kuinka paljon on tarpeeksi?

Tavaroiden karsiminen johti tuumintaan siitä miten tarpeellista tavaroiden hankkiminen ikiomaksi onkaan, ja jakamisen ja käyttöoikeuden hankkimisen ajatusmaailma alkoi kiinnostaa.

Kuva: Sally Mahoney (Flickr)

Jakaminen ja yhteiskäyttö vaativat luottamusta. Yhteisöllisyys eri muodoissaan tupsahti tutustumisen arvoisten ja edistettävien ilmiöiden listalleni.

Kuva: Tim Pierce (Flickr)

Pieni tavaramäärä mahtuu pienempään asuntoon. Jakamistalous mahdollistaa omasta autosta luopumisen. Tiivistyvä asuminen ja siirtyminen liikkumiseen palveluna esiintyivät myös uudenlaisen kaupunkisuunnittelun teksteissä, joten löysin itseni kaupungin tulevaisuutta käsittelevistä tilaisuuksista.

Puunhalaaja-minäni inspiroitui yhteisöllisestä kaupunkiviljelystä ja paikallisesta uusiutuvan energian tuotannosta.

Kuva: La Citta Vita (Flickr)

Teknologiasta kiinnostuneeseen puoleeni vetosivat visiot turvallisesti ajavista ja ehkä jopa jaettavista robottiautoista sekä jakamisen mahdollistavat nettisovellukset. Teknologia tulee myös auttamaan ikääntyvää väestöä selviämään pidempään itsenäisesti ja turvallisesti kotonaan.

Kuva: Terése Andersson / GiraffPlus

Huomaan että moni kiinnostukseni kohteena oleva asia kiertyy yhteen ja yhteyksiä löytyy yllättävistä paikoista. Luen mielelläni luovuudesta ja ideoinnista, ja löysinkin kirjastosta jotain aiheeseen liittyvää. Kirja nimeltä Luova laiskuus (kirjoittanut Juha T. Hakala) peräänkuuluttaa rauhaa ja aikaa haudutella ideoita.

Yhtäkkiä huomasin lukevani kirjoittajan kuvausta uudesta palvelusta, jonka idea ehkä on syntynyt siivousvuorossa olevan äidin tai isän väsyneissä aivoissa. "Tarkoitan tätä kodin järjestämisen inhimillistä tehopakkausta, joka kärrää kodistanne ensin liiat tavarat kierrätykseen tai jäteasemalle ja sen tehtyään järjestää jäljelle jääneet tavarat tip top, silmiänne tyydyttävällä tavalla - kaikki parissa päivässä. (...) Olen varma, että kodin organisaattori oli pähkähullu idea, joka tuomittaisiin suoralta kädeltä. Yhtä taatusti se myös nauratti. Mutta kuinka on käynyt? Enää sille ei naura monikaan! Yllättävän useat kiireisten perheiden vanhemmat ovat valmiita maksamaan kasan euroja moisesta 'positiivisesta pyörremyrskystä'. He maksavat saavuttaakseen hallinnan tunteen, saadakseen harmoniaa elämäänsä."

Kaikenlaista mielenkiintoista on tapahtumassa ja kehitystä on jännittävää olla seuraamassa ja tekemässä. Suurten muutosten keskellä ja tulevaisuudenkuvitelmien ytimessä on kuitenkin aina ihan tavallinen ihminen, joka nyt ja jatkossa haluaa viihtyä ja voida hyvin kotonaan ja lähiympäristössään.

***

Onko suhteesi tavaroiden omistamiseen muuttunut ajan kuluessa?
Mitä luulet, ajattelevatkohan lapsemme ja lapsenlapsemme tavaroista, omistamisesta ja asumisesta isona eri tavalla kuin me nyt?
Ja naurattaako idea "kodin organisaattorista"?

Ikääntyvä ihminen tarvitsee esteettömän ja turvallisen kodin

Noin yhdeksän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä asuu kotona. Niin kunnat kuin valtiokin pyrkivät siihen, että asumme mahdollisimman pitkään kotonamme kun vanhenemme, ja se on yleensä omakin toive. Kotiin liittyy paljon muistoja ja omaa historiaa. Kotiympäristö ja sen palvelut ovat tuttuja. Ja saahan kotona olla juuri niin kuin itse haluaa!

Kun omat voimat alkavat hiipua, kotiin on onneksi saatavilla monenlaista kunnallista, yksityistä tai vapaaehtoisapua tukemaan pärjäämistä.

Kotitalousvähennys on jo kaikille tuttu asia mutta alvittomat palvelut eivät. Henkilöt, jotka esimerkiksi iän, sairauden tai heikkokuntoisuuden vuoksi eivät selviä yksin askareistaan, ovat oikeutettuja arvonlisäverottomiin kotipalveluihin. Apua saa esimerkiksi lumenluontiin tai pyykinpesuun. Arvonlisävero muodostaa noin viidesosan palvelun hinnasta, joten alennus on merkittävä. Toimintakyvyn alentuminen todetaan lääkärintodistuksella, ja listan verottomia kotipalveluita tarjoavista yrityksistä saa kunnan sosiaalitoimelta tai vanhuspalveluiden neuvojalta.
 
Esteettömyys kotona

Iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 % tapaturmista (lähde). Iäkkäälle kaatuminen voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi lonkkamurtuman ilmaantuvuus 13-kertaistuu 60 ja 80 ikävuoden välillä.

Kun iän myötä elinpiiri pienenee ja yhä enemmän aikaa vietetään kotona, on tärkeää, että koti on turvallinen paikka. Turvallisuuteen tietysti liittyy paljon asioita, joista yksi on esteettömyys. Kotona täytyy olla helppo liikkua, vaikka näkö olisi huono ja jalat eivät enää niin ketterät kuin nuorena.

Esteettömyyttä voi edistää muutostöillä.  Asunnon toimivuutta parantavat turhien tasoerojen poisto, hissi tai loiva luiska portaiden yhteydessä, kynnyksettömyys sekä leveät ovet. Jo taloa suunniteltaessa kannattaisi miettiä, miten siinä voisi asua turvallisesti ja helposti vanhuuteen saakka. Esimerkiksi rintamamiestalossa joudutaan asukkaiden ikääntyessä usein rakentamaan uudet pesutilat asuinkerrokseen, kun portaita ei enää pysty kulkemaan.

Siisteys osana esteettömyyttä

Hissit ja kaiteet ovat tärkeitä apuvälineitä, mutta ammattijärjestäjän näkökulmasta mieleen tulee myös kotona oleva maallinen omaisuus, sen määrä ja säilytys. Kun kotiin on huolellisesti säilötty vuosikymmenien ajan pahan päivän varalle lehtiä, pulloja, kumilenkkejä, kattilattomia kattilankansia, vaatteita, rikkinäisiä laitteita, käytettyjä wc-pyttyjä ja pakasterasioita, säilytystilat voivat käydä ahtaiksi ja tavaroita saattaa päätyä myös paikkoihin, jossa ne ovat pahasti siivoamisen ja kulkemisen tiellä.

Valtava tavaramäärä voi jopa estää pelastushenkilöstön pääsemisen sairaskohtauksen saaneen luokse.

Ammattijärjestäjä voi olla hyödyllisenä apuna miettimässä parhaita säilytyspaikkoja rakkaille esineille ja ehkä joistain tavaroista luopumisessakin.

Lue myös: Anopin kosto eli Miten paljon tavaraa ajattelit jättää jälkeesi?