30.5.2016

Nyt pinnalla: kestävä kehitys

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset

Viisi vuotta sitten aloin ammattijärjestäjä-yrittäjäksi. Järjestämisala valikoitui siksi, että nautin itse järjestyksen luomisesta ja siitä että asiat löytyvät ja hommat toimivat, ja halusin auttaa myös muita saavuttamaan tämän tunteen.

Aika pian huomasin, että asiaan liittyy paljon enemmän kuin tavaroiden järjestely nätisti hyllyille, ja halusin katsoa kokonaisuutta laajemmin.

Minua kiinnostaa millaisessa maailmassa lapsemme ja heidän lapsensa tulevat elämään ja haluan omalta osaltani vaikuttaa siihen, että kehitys kohti tulevaisuutta on kestävää ja luonnonvaroja säästeliäästi käyttävää.

Järjestämisen kehdossa USA:ssa, ostohullussa kulttuurissa, ammattijärjestäjiä palkattiin auttamaan komeroiden tyhjentämisessä, jotta sinne voisi hankkia taas uusia kauden tavaroita. Eih!

Minulle järjestäminen on ollut aina sitä, että pöyhiessään varastoja ja laittaessaan sisällön hyvään järjestykseen oppii tuntemaan sen mitä omistaa. Kun tietää mitä varastossa on, ei tule niitä "Täälläkö tämä on ollut kymmenen vuotta!"-hetkiä.

Olen seurannut hyvin läheltä, miten muutoissa viedään samoja avaamattomia laatikoita kellarista kellariin ja ostetaan tuplatuotteet varaston ja vuosien mustaan aukkoon kadonneiden tilalle. Kuinka kestävää on hankkia uudelleen sellaista, mitä jo omistaa?

Varastoon saatetaan viedä jotain "vähäksi aikaa" miettimättä oikeaa säilytystapaa, ja kymmenen vuoden jälkeen esine on homehtunut tai ainakin ottanut itseensä mojovan kellarin tuoksun. Kuinka kestävää on homehduttaa tavara käyttämättömänä varastoon ja heittää se sen jälkeen kaatopaikalle?

Tästä on muotoutunut missioni: pöyhiä asiakkaiden kanssa heidän varastojaan, kaappejaan ja laatikoitaan, tuoda elämää kuolleille tavaravyöhykkeille, antaa arvoa tavaralle jota jo kaapista löytyy, erottaa käyttötavara turhasta, auttaa laittamaan itselle tarpeeton kiertoon sopivalla tavalla ja näin vähentää uuden ostelun tarvetta.

Jakamistalouden sovelluksia ja ilmiöitä seuraan tiiviisti. Teknologia voi auttaa vähentämään hävikkiä ja lisäämään eri asioiden käyttöastetta. Haluan tuoda näitä sovelluksia esille ja yleisempään tietoon ja myös sillä tavoin tuoda lisää tilaa varastoon. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Erilaiset kiertotalouteen kuuluvat muiden jätevirroista syntyvät tuotteet vähentävät neitseellisten, uusien, raaka-aineiden tarvetta.

Tänään alkaa Euroopan kestävän kehityksen viikko. Eri yritykset, yhdistykset ja muut organisaatiot järjestävät tapahtumia ja tuovat esille kestävän kehityksen toimia. Voit tutustua teemaviikon viralliseen sivustoon täällä.

Haastan sinut tällä viikolla tekemään jonkin seuraavista kolmesta asiasta:

1. Korjaa jokin rikki mennyt vaate tai esine (voit tehdä sen yhdessä ystävien tai naapurien kanssa!)
2. Vie kierrätykseen jokin esine, jota et itse enää käytä, mutta joka voisi olla hyödyllinen toiselle
3. Tutki jokin lipastonlaatikko tai kaapin hylly ja käy läpi kaikki mitä siellä on.

Kerro meille muillekin mitä teit, mitä löysit tai mitä opit!


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

27.5.2016

Kuinka löydän oikean pysäkin? Uutta teknologiaa testaamassa

Kuva: Jorge Franganillo

"Hei kuule, kiinnostaisko sua osallistua tällaiseen testiin, kun en itse ehdi?" huikkasi mieheni yhtenä päivänä. "Laitan sulle tän meilin."
”Tampereen keskustori ruuhka-aikaan ja kolmonen lähtee kuulemma minuutin päästä. Lähtölaitureilla näkyy puolen tusinaa autoa -  mikähän se noista oikein on? Linjatunnuksia ei näe kuin tuosta lähimmästä autosta. En taida ehtiä…” Vai ehditkö? Osana Streetlife -hanketta Aalto-yliopisto on kehittänyt nykyteknologian uusimpia mahdollisuuksia edustavan mixed reality –sovelluksen joukkoliikenteen käytön avustamiseksi. Etsimme nyt testaajia Tampereen keskustassa tapahtuvaan kenttäkokeeseen, jossa sovellusta pääsee kokeilemaan käytännössä ensimmäistä kertaa.


Joukkoliikenne, nykyteknologia, mixed reality - mihin kirjoitan nimeni? Lähetin kokeen järjestäjille heti postia ja sain ilokseni vastaukseksi kehotuksen valita itselleni sopiva testiaika.

Tänään sitten kävin kokeilemassa millaista sovellusta hankkeessa on kehitelty. Testi suoritettiin Keskustorilla, jonka pysäkkikartta näyttää suunnilleen tältä


Olen itse todella suunnistushaasteinen ja minun on vaikea löytää oikeisiin paikkoihin. Vieraissa kaupungeissa oikeiden katujen, pysäkkien ja linjojen hakeminen on ihan painajaista. Opin kyllä kulkemaan Pekingin metrossa, mutta se oli hyvin selkeä systeemi ja siellä oli hyvät opasteet. Keskustori on yksi pysäkkien ja bussien sekamelska. Kaikki apu on siis tervetullutta.

Streetlife-hankkeessa etsitään keinoja alentaa kaupunkien hiilidioksidipäästöjä ICT:n avulla ja vähentää oman auton käyttöä mm. tekemällä joukkoliikenteen hyötyjä näkyväksi ja tuomalla joukkoliikennettä lähemmäs käyttäjien tarpeita.

Testaajat löytyivät tihkussa hetken odoteltuani. Sain käteeni ensin esitietolomakkeen, jossa kyseltiin joukkoliikenteen ja teknologian käyttötapojani. Seuraavaksi huomasinkin piteleväni tablettia ja päästiin tositoimiin.

Kenttäkokeessa testattiin, miten neljä erilaista näkymää auttaisivat minua löytämään oikealle pysäkille. Sain kokeilla katutason näkökulmasta tehtyä 3D-mallinnusta, lintuperspektiivistä tehtyä 3D-mallia, lisättyä todellisuutta eli todelliseen näkymään (kameran linssin läpi katsottuna) lisättyjä elementtejä sekä ylläolevan pysäkkikartan mukaista 2D-näkymää. Testaajat mittasivat miten nopeasti löydän näkymän avulla oikean pysäkin (ja tietysti vertasivat oliko se heidän tarkoittamansa paikka). Käytännössä näkymässä oli iso nuoli osoittamassa, mihin pysäkille minun pitäisi leikisti löytää, ja minun piti osoittaa mille pysäkille sitten menisin sen perusteella. Sama testi tehtiin monesta eri katselupisteestä.

Oma suosikkini oli lintuperspektiivi, se antoi minulle hyvän kuvan alueesta, varsinkin jos se asemoisi itsensä automaattisesti oikean suuntaiseksi. Sellaisen näkymän avulla löytäisin hyvin oikean paikan vieraillakin kulmilla.

Odotan innolla tällaisten palvelujen saapumista puhelimeeni! Ehkä joskus tulevaisuudessa saan henkilökohtaisen apurinuolen viemään minut perille.


Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

Viikon 21 Mekaselonteko



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!

23.5.2016

Palvelujen ideointia

Kuva: Amy Guth
Yksin tekeminen on kamalan tylsää ja yksin ideointi jopa hyödytöntä. Ajattelin ideoida teidän kanssanne erilaisia palveluita, jotka voisivat helpottaa elämää ja ehkä säästää luontoakin. Kommentoikaa, kannustakaa, tyrmätkää, keksikää omianne!

Ongelma: paljon t-paitoja, joissa on kiva kuva. Vievät paljon tilaa. Kaikki olisi kiva säästää.
Ratkaisu: paita, johon voi vaihtaa eteen kuvan esim. neppareilla. Vanhat paidat voisi viedä nepparoitavaksi. Uusia kuvia voisi hankkia hankkimatta koko paitaa. Kivat kuvat eivät kulu pesussa, ne voisi ottaa pesun ajaksi pois.

Ongelma: haluaisi vähentää tavaraa, mutta "tätä voi vielä tarvita!"
Ratkaisu 1: tavaroita voi laittaa väliaikaissäilytykseen. Jos ei muista mitä sinne on vienyt ja ei tarvitse niitä tiettyyn aikaan, ne menevät eteenpäin esimerkiksi kierrätyskeskukselle tai muuhun hyväntekeväisyyteen.
Ratkaisu 2: yhteisön yhteiset tavarat, varasto, josta voi käydä hakemassa mitä tarvitsee ja tuomassa mitä ei enää tarvitse.

Ongelma: haluaisi vähentää autoilua, mutta välillä tarvitsee kuljettaa isompia lasteja
Ratkaisu: vuokrattava sähköavusteinen tavarapyörä

Mitä käyttäisit? Mitä tarvitsisit?



Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!