Naapurit tutuksi - ideoita yhteisöllisyyden lisäämiseen

Kuva: bark

Suhtautuminen naapureihin ja yhteisöllisyyteen asumisessa jakaa ihmisiä. Jotkut haluavat asua rauhassa muilta, jotkut eivät ehdi käydä kotona kuin kääntymässä, toiset tykkäävät moikata naapureita ja siinä kaikki, jotkut taas ovat koko talo kuin yhtä perhettä. Minulle oma rauha on tärkeää enkä jaksaisi jutella naapurin kanssa joka kerta kun menen pihalle, mutta tervehdin kyllä mielelläni iloisesti kaikkia pihassa liikkuvia ja autan tarpeen tullen.

Mitä hyötyä yhteisöllisyydestä voi olla? Parhaimmillaan naapureiden tunteminen esimerkiksi lisää turvallisuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Apu on aina lähellä.

Hervannan Uusi Paikallisuus, Järjestöhautomo ja Hervannan Setlementtiasunnot järjestivät kaikille asukkaille avoimen ja maksuttoman koulutussarjan. En ole Setlementtiasuntojen asukas enkä edes asu Hervannassa, mutta menin kuitenkin sarjan viimeiseen koulutukseen, jonka aiheena oli Naapurit tutuksi.

Koulutuksessa pohdittiin, millä keinoilla yhteisöllisyyttä voisi lisätä ja vaalia. Yhteiset tilat tuntuivat olevan keskeisiä ihmisten tapaamiselle, mutta rivi- tai omakotitaloissa voi tietty kutsua ihmisiä kotiin tai pihalle.

Esimerkkejä yhteisestä tekemisestä tuli useita:

• naisten kerho, jossa tehtiin yhteistä seinävaatetta
• lenkkisauna
• grillijuhlat ja muutenkin grillailu yhdessä
• pihakeinussa istuskelu
• talkoot

Eräs osallistuja muistutti, että on tärkeää hakea myös vanhukset mukaan toimintaan. Pyörätuolissa istuvat eivät ehkä edes jaksa liikuttaa itseään ja tarvitsevat apua.

Jos haluaa järjestää jotain yhteistä toimintaa, kannattaa lähteä liikkeelle asukastoimikunnan kautta, jos talossa sellainen on. Saimme vielä lisää vinkkejä tekemiseen ja jakamiseen:

• Vaihtopiirit
• Nappi naapuri -palvelu, aikapankki (vaihdetaan apua tunti tunnista -periaatteella)
• Tarrat postilaatikoihin ilmoittamaan tavaroista, joita voi lainata
• Taloyhtiön yhteiset tavarat
• Kaupunkiviljely
• Asukkaiden osaamisen jakaminen (esim. retkien muodossa)

Joku kertoi eräässä talossa asuvan aktiivisen henkilön kivasta tavasta käydä henkilökohtaisesti toivottamassa uusi asukas tervetulleeksi ja näyttämässä talon tiloja ja miten vaikkapa pesutuvassa toimitaan. Joku oli itsekin kirjoittanut esittäytymiskirjeen muille asukkaille.

Meille oli puhumassa myös sovittelijan työtä tekevä henkilö. Hän selvittelee asukkaiden kesken sellaisia tilanteita, joissa mitään järjestyssääntöä ei ole varsinaisesti rikottu, mutta kinaa on silti syntynyt. Saimme muutamia ohjeita hankalia naapuritilanteita varten.

Ongelmatilanteissa kannattaa aina painottaa ja kertoa miltä ongelmallinen asia tuntuu itsestä ja millaisia vaikutuksia toisen ongelmakäytöksellä on eikä vain ajatella toista ihmistä hankalana ja leimata häntä vaikkapa juopoksi. Neuvotteleminen kannattaa aina.

Jotkut riidat voivat olla vuosikausia vanhoja ja niistä on muodostunut riitelijöille suoranainen elämäntehtävä tai harrastus. Jos riita onnistutaan selvittämään, riitelijöiden täytyy tajuta että heidän pitää etsiä jatkossa jotain muuta sisältöä elämäänsä - sepä voikin olla pelottava ajatus...

Viikon 19 Mekaselonteko

Digitaalista roskaa

Kuva: Beth Kanter

Olet käynyt kotisi armottomalla silmällä läpi. Olet vienyt vuosia vanhat tavoitefarkut kirpparille. Olet repinyt kymmenistä kirjakerhon kirjoista kansia irti paperinkeräystä varten ja katkonut samalla muutaman kynnen. Kyytiä ovat saaneet avaamattomat muuttolaatikot, väljähtyneet mausteet, vanhentuneet meikit, kuntoiluvälineet jotka eivät kaapista käsin kuitenkaan tuoneet parempaa kuntoa, rikkinäiset kodinkoneet ja lukemattomat lehtivuosikerrat.

Tämä fyysinen maailmamme ei ole kuitenkaan ainoa paikka, joka tarvitsee tyhjennystä, tuuletusta ja virkistystä. Vietämme nykyään yhä enemmän aikaa digitaalisessa maailmassa ja keräämme "tavaraa" yhtä lailla sinne. Sitä ei tarvitse edes kantaa kotiinsa, sen kuin vain klikkailee. Ajan myötä osa näistäkin varastoista vanhenee ja muuttuu tarpeettomaksi, ja mikä pahinta, vaikeuttaa sen tarpeellisen ja olennaisen löytämistä. Onneksi niistä pääsee eroonkin parilla klikkauksella.

Tässä lista muutamista digitaalisista kohteista, joihin kannattaa luoda raivaajan ankara silmäys:

Digikuvat. Suurinta osaa et katso toista kertaa. (Vastapainoksi: muista ottaa tärkeistä kuvista varmuuskopiot ja/tai teettää ne paperikuviksi/kuvakirjoiksi.)

Seurattavat blogit, Instagram-käyttäjät, twittertilit. Mieti onko tavoitteenasi lukea kaikki vai aiotko vain törmäillä sattumalta mielenkiintoisiin juttuihin.

Facebook- ja LinkedIn-ryhmät. Sama kuin edellä. Keskity niihin ryhmiin, joiden keskustelut ovat antoisia ja innostavia. Tiedätkö missä kaikissa ryhmissä olet jäsenenä?

FB-kaverit. Joskus kaverilistoilla on tyyppejä, jotka sinne eivät enää kuulu jos ovat koskaan kuuluneetkaan. Kavereita ja sivuja voi myös järjestää erilaisille listoille.

MOOC-kurssit. On helppoa ilmoittautua kaikenlaisille kursseille, mutta riittääkö aika kaiken opiskeluun? Jotkut kurssit kannattaa opiskella kunnolla ja tehdä kaikki tehtävät, joissakin riittää videoiden katselu. Älä ahdista itseäsi, vedä rajat.

Puhelinappikset ja tietokoneen työpöytä.

Uutiskirjeet (ja sähköposti muutenkin). 

Ideakokoelmat, mukaanlukien Pinterest-taulut.

Digikohteita raivatessa on yhtä suuri vaara juuttua ihmettelemään kokoelmia kuin fyysistenkin tavaroiden kanssa. Laita itsellesi munakello soimaan, niin raivauksesi on tehokkaampaa.

Mihin sinulla kertyy digitaalista roskaa?

Viikon 18 Mekaselonteko