29.5.2015
28.5.2015
Mitä tälle kaikelle tekstiilijätteelle pitäisi tehdä?
Ekokumppanit Oy isännöi 26.5. miniseminaaria nimeltä Käytetyt vaatteet, tekstiilien kierrätys ja työllistäminen.
Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen sähkölaitoksen omistama yhtiö, joka tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.
Texvex-pajat
Seminaarin ensimmäinen puhuja oli Helena Käppi Suomen Poistotekstiilit ry:stä. Hän muistutti, että jokainen suomalainen vauvasta vaariin tuottaa keskimäärin 10 kg tekstiilijätettä vuodessa. Jos vuoden 2016 alusta tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, se tarkoittaa, että tekstiileillekin on keksittävä muita loppusijoituspaikkoja.
Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys.[lähde]
VTT kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla vanhasta t-paidasta voisi liuotuksen kautta tehdä uutta lankaa, josta voisi tehdä ainakin uuden yhtä hyvän t-paidan. Näiden menetelmien hyödyntämiseen menee kuitenkin varmasti vielä vuosia.
Hieman tekstiilejä kierrätetään Texvex-poistotekstiilipankkien kautta, joissa lajittelu ja purkaminen tehdään käsityönä. Tekstiilipankeista voi ostaa materiaalia ja sieltä myös lahjoitetaan tekstiiliä askartelua varten mm. kouluille. Saimme kuulla Texvex-pajojen syntyyn johtaneesta polusta. Kaikki alkoi yhden tavallisen kuluttajan ihmettelystä, eikö käytetylle tekstiilille ole oikeasti muuta paikkaa kuin roskapönttö! Esityksessä käytiin myös läpi mitä kaikkea uusien työpajojen perustamisessa täytyy ottaa huomioon.
Pirkanmaalla ei poistotekstiilipajoja vielä ole, mutta Lempäälässä on suunnittelu käynnissä. Siitä lisää tietoa myöhemmin!
Kierrätyskeskukset
Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta r.y esitteli omaa toimintaansa. Tampereella on kolme kierrätyskeskusta: Nekalassa, Hervannassa ja Lielahdessa. Heillä on lajiteltavana joka arkipäivä noin 15 jätesäkillistä tekstiiliä. Yhdistyksellä tekee myös kuolinpesien tyhjennyksiä, ja valitettavasti niistä menee paljon tekstiiliä kaatopaikalle. Todettiin, että jos asunnon sisällä on tupakoitu, eivät siellä olevat tavarat ole kierrätyskelpoisia. Kierrätysyhdistyksellä olisi tekstiilipajakäyttöön sopiva halli, jos vain rahoitus järjestyisi.
Työllistämistuki
Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti esitteli Tampereen työllistämistukea, jota voisi tekstiilipajan pyörittämisessä hyödyntää.
Materiaalipankki
Sirpa Rivinoja Sorttausavusta kertoi Kierrätyskeskus 2020 -hankkeesta, jossa on mm. kehitetty tekniikkaa, jolla kierrätyskeskukseen tuodut tavarat kuvataan automaattisesti verkkokauppaan. Saimme ison tietopaketin myös Mpankista. Mpankki on "kuin yritysten Tori.fi", jossa voi ostaa ja myydä erilaisia materiaaleja. Toisen jäte on nimittäin kiertotalousaikana toisen raaka-aine. Tarvetta jätevirtojen hyväksikäyttämiseksi on, koska maapallon resurssit niukentuvat jatkuvasti. Eräs osallistuja sanoi ällistyneenä, että hän oli aiemmin kuvitellut meidän kierrättävän ettemme sotkisi ja pilaisi ympäristöä, mutta hän tajusi esityksen aikana, että syy kierrätykseen onkin se, ettemme välttämättä enää tulevaisuudessa saa samassa määrin muualta raaka-aineita.
Käytännön haasteista nousi esille mm. pankissa tarjottavien ja tarvittavien materiaalien määrän mittakaavaerot - pieni käsityöyritys tarvitsisi vähäsen jämäpaloja, tarjolla on tuhansien kilojen erä, joka pitäisi ostaa kokonaan. Mpankki kaipaa lisää "tuotepäälliköitä" solmimaan kontakteja omalla materiaalialallaan.
Käsityöyritys
Viimeisenä antoi konkreettisen esimerkin tekstiilin kierrätyksestä syntyneestä liiketoiminnasta Down To Size, kuteista koreja, pusseja ja laukkuja tekevä kahden naisen yritys. Hekin ovat jo kaulaansa myöten tekstiilimateriaalissa eivätkä pysty ottamaan enempää vastaan. Kierrätystekstiilin hyödyntäminen on vaikeampaa kuin uuden kankaan: materiaalin väri ja laatu vaihtelee, kierrätysvaatteessa on saumoja jotka pitää ottaa huomioon, ja tuotteen valmistuksessa on ylipäätään enemmän työvaiheita. Valmiin tuotteen hinta nousee väistämättä korkeammalle.
Jos on ideoita, antaa kuulua!
Tekstiilijätteen hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää, ja kaikki hyvät ideat tulevat tarpeeseen. Parasta olisi, jos kuntouttavan työtoiminnan lisäksi syntyisi myös aitoa liiketoimintaa.
— Mekaselska (@Mekaselska) 26. toukokuuta 2015
Ekokumppanit Oy on Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen sähkölaitoksen omistama yhtiö, joka tuottaa Tampereen seudulla tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.
Texvex-pajat
Seminaarin ensimmäinen puhuja oli Helena Käppi Suomen Poistotekstiilit ry:stä. Hän muistutti, että jokainen suomalainen vauvasta vaariin tuottaa keskimäärin 10 kg tekstiilijätettä vuodessa. Jos vuoden 2016 alusta tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, se tarkoittaa, että tekstiileillekin on keksittävä muita loppusijoituspaikkoja.
Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys.[lähde]
- Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä.
- Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä.
- Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.
- Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista.
VTT kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla vanhasta t-paidasta voisi liuotuksen kautta tehdä uutta lankaa, josta voisi tehdä ainakin uuden yhtä hyvän t-paidan. Näiden menetelmien hyödyntämiseen menee kuitenkin varmasti vielä vuosia.
Hieman tekstiilejä kierrätetään Texvex-poistotekstiilipankkien kautta, joissa lajittelu ja purkaminen tehdään käsityönä. Tekstiilipankeista voi ostaa materiaalia ja sieltä myös lahjoitetaan tekstiiliä askartelua varten mm. kouluille. Saimme kuulla Texvex-pajojen syntyyn johtaneesta polusta. Kaikki alkoi yhden tavallisen kuluttajan ihmettelystä, eikö käytetylle tekstiilille ole oikeasti muuta paikkaa kuin roskapönttö! Esityksessä käytiin myös läpi mitä kaikkea uusien työpajojen perustamisessa täytyy ottaa huomioon.
Pirkanmaalla ei poistotekstiilipajoja vielä ole, mutta Lempäälässä on suunnittelu käynnissä. Siitä lisää tietoa myöhemmin!
Kierrätyskeskukset
Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta r.y esitteli omaa toimintaansa. Tampereella on kolme kierrätyskeskusta: Nekalassa, Hervannassa ja Lielahdessa. Heillä on lajiteltavana joka arkipäivä noin 15 jätesäkillistä tekstiiliä. Yhdistyksellä tekee myös kuolinpesien tyhjennyksiä, ja valitettavasti niistä menee paljon tekstiiliä kaatopaikalle. Todettiin, että jos asunnon sisällä on tupakoitu, eivät siellä olevat tavarat ole kierrätyskelpoisia. Kierrätysyhdistyksellä olisi tekstiilipajakäyttöön sopiva halli, jos vain rahoitus järjestyisi.
Työllistämistuki
Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti esitteli Tampereen työllistämistukea, jota voisi tekstiilipajan pyörittämisessä hyödyntää.
Materiaalipankki
Sirpa Rivinoja Sorttausavusta kertoi Kierrätyskeskus 2020 -hankkeesta, jossa on mm. kehitetty tekniikkaa, jolla kierrätyskeskukseen tuodut tavarat kuvataan automaattisesti verkkokauppaan. Saimme ison tietopaketin myös Mpankista. Mpankki on "kuin yritysten Tori.fi", jossa voi ostaa ja myydä erilaisia materiaaleja. Toisen jäte on nimittäin kiertotalousaikana toisen raaka-aine. Tarvetta jätevirtojen hyväksikäyttämiseksi on, koska maapallon resurssit niukentuvat jatkuvasti. Eräs osallistuja sanoi ällistyneenä, että hän oli aiemmin kuvitellut meidän kierrättävän ettemme sotkisi ja pilaisi ympäristöä, mutta hän tajusi esityksen aikana, että syy kierrätykseen onkin se, ettemme välttämättä enää tulevaisuudessa saa samassa määrin muualta raaka-aineita.
Käytännön haasteista nousi esille mm. pankissa tarjottavien ja tarvittavien materiaalien määrän mittakaavaerot - pieni käsityöyritys tarvitsisi vähäsen jämäpaloja, tarjolla on tuhansien kilojen erä, joka pitäisi ostaa kokonaan. Mpankki kaipaa lisää "tuotepäälliköitä" solmimaan kontakteja omalla materiaalialallaan.
Käsityöyritys
Viimeisenä antoi konkreettisen esimerkin tekstiilin kierrätyksestä syntyneestä liiketoiminnasta Down To Size, kuteista koreja, pusseja ja laukkuja tekevä kahden naisen yritys. Hekin ovat jo kaulaansa myöten tekstiilimateriaalissa eivätkä pysty ottamaan enempää vastaan. Kierrätystekstiilin hyödyntäminen on vaikeampaa kuin uuden kankaan: materiaalin väri ja laatu vaihtelee, kierrätysvaatteessa on saumoja jotka pitää ottaa huomioon, ja tuotteen valmistuksessa on ylipäätään enemmän työvaiheita. Valmiin tuotteen hinta nousee väistämättä korkeammalle.
Jos on ideoita, antaa kuulua!
Tekstiilijätteen hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää, ja kaikki hyvät ideat tulevat tarpeeseen. Parasta olisi, jos kuntouttavan työtoiminnan lisäksi syntyisi myös aitoa liiketoimintaa.
Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!
25.5.2015
Vihertää se sammalkin
 |
| Kuva: Emma Paperclip |
Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa. Tätäkin kirjoittaessani käydään puutarhoissa sitkeää ja loppumatonta taistelua luontoa vastaan. Voikukkia napsitaan sileää nurmea rumentamasta erityisellä voikukkia varten hankitulla työkalulla tai myrkytetään glyfosaatilla. Muhkuroita siloitetaan, peltotonttia pengerretään. Eräs vihattu viheriäinen on sammal, jota pihassa ei saisi olla, paitsi turveharkoissa, joihin sitä yritetään saada kasvamaan piimän voimin.
Kodinelektroniikkaliikkeessä käydessäni kiinnitin huomiota kahteen vierekkäiseen laariin. Toisessa myytiin hiustenkihartimia ja toisessa hiustensuoristimia, arvatenkin suorahiuksisille ja kiharatukkaisille.
Suomessa otetaan suihkurusketuksia ja valellaan iho itseruskettavalla voiteella, ettei näytettäisi kalpeilta. Kiinassa kaikissa voiteissa on vaalentavia ainesosia, koska ruskea iho tarkoittaa että olet mikä lie köyhä ulkotyöläinen.
Kunpa olisin kovaäänisempi ja rohkeampi, miettii hiljainen. Kunpa osaisin edes joskus pitää suuni kiinni, miettii rempseä.
Olisipa minulla iso kartano, toivoo ahtaan asunnon haltija. Asuisinpa ihan pienessä talossa, huokaa kartanon asukki.
En suinkaan tarkoita, että pitäisi tyytyä osaansa ja lakata tavoittelemasta onnea. Haluaisin meidän huomaavan, että onni voikin olla ihan lähellä. Että ponnistaisimme omasta tilanteestamme käsin sen sijaan että murehdimme mihin emme pysty. Että arvostaisimme itseämme juuri tällaisena ja käyttäisimme omia vahvuuksiamme sen sijaan että yritämme vääntäytyä muottiin joka ei meille sovi. Että osaisimme nähdä, että meillä on juuri nyt jotain sellaista, mitä joku toinen haluaisi ja toivoisi saavansa.
Mieti ainakin kuinka paljon tavaroita kannattaa hankkia ja kuinka paljon rahaa käyttää muuttaakseen jotain, joka olisi ihan hyvä juuri noin...
Jos tykkäsit tästä, jaa blogikirjoitus myös ystävillesi!
22.5.2015
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)